Kirjoittaja Hannes Tuohiniitty on Bioenergia ry:n toimialapäällikkö. Yhdistyksen tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja ja torjua ilmastonmuutosta viisaasti edistämällä kotimaisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa.

Rakennetussa ympäristössä mietitään ahkerasti energiaratkaisuja. Kaukolämpöalueilla etsitään tapoja toteuttaa verkot tehokkaammin, kaikkialla mietitään aurinkoenergian, lämpöpumppujen ja tuulen liittämistä mukaan. Monenlaiset bioenergian vaihtoehdot ovat myös esillä. Haluan tuoda näitä monipuolisia toteutustapoja esiin tässä kirjoituksessa.

Taustalla vaikuttavat globaalit syyt, jotka ovat tehneet energian hinnasta ja saatavuudesta epävarmempaa. Öljyn pysyvän hinnannousun ja ilmastonmuutoksen takia fossiilisten energialähteiden vähentäminen ylipäänsä on välttämätöntä.

Lämmitysenergiankulutus vähentyy rakennusten energiatehokkuuden parantuessa. Tällä on merkittävä vaikutus eri lämmitysratkaisujen kannattavuuteen. Vanhoilla alueilla hankitaan helpommin asuntokohtaisia ratkaisuja, joilla korvataan fossiilisia lämmitysmuotoja.

Rakennusten energiatehokkuuden parantuessa lämmönmyyntimäärät laskevat, mutta lämmitystehon tarpeet kylmimmillä ilmoilla eivät tipu niin radikaalisti. Tämä tarkoittaa karrikoidusti sitä, että passiivienergiataloissa tarvitaan edelleen lämmitysenergiaa.

Talokohtaisesti ja alueratkaisuina

Vesilämmitykseen yhdistetty pellettitakka lämmittää maskulaiskotia olohuoneen ja keittiön välissä. Kuvan lähde: Bioenergia ry

Talokohtaisesti huipputehon tarpeen voi automaattisesti ja kustannustehokkaasti täyttää vaikka pellettitakalla. Laite käynnistyy termostaatin tai kellonajan ohjaamana.  Käynnistyssignaali voi teknisesti tulla vaikka sähkömittarilta, kun sähkön hinta nousee yli asetetun kynnysarvon.

Vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä modernit pellettikattilat toimivat erittäin pienestä teholuokasta alkaen. Seinälle kiinnitettävät mallit toimivat yli 90 % hyötysuhteella jo muutamasta kW alkaen.

Mahdollista on toteuttaa kortteli- tai aluekohtainen keskitetty lämmitysjärjestelmä rakentamalla lämmönsiirtoverkko rakennusten välille osuuskunta- tai osakeyhtiömallilla. Kaavoitustyössä tämä kehityssuunta tulisi huomioida tilavarauksissa ja rakennusten ryhmittelyssä.

Suomen Rakennusinsinöörien liitto valitsi Kempeleen ekokorttelin vuoden merkityksellisimmäksi rakennuskohteeksi Suomessa vuonna 2010. Kortteli on Suomen ensimmäinen energia-omavarainen asuinalue, joka on irti valtakunnan sähköverkosta. Alueen oma pienvoimalaitos tuottaa sähkö- ja lämpöenergiaa kymmenelle omakotitalolle hakkeella. Kuvan lähde: Volter Oy

Vanhan alueen toteutuksesta esimerkkinä toimivat muun muassa Mynämäen keskustaajaman sekä Akaan kerrostaloalueen pellettilämpöverkot. Näissä asiakkaat eivät investoineet vaan ostavat lämmön yrittäjältä MWh-perusteisesti.  Kannustin energiatehokkuuden parantamiseen tai esimerkiksi aurinkokeräininvestointiin säilyy vahvasti.

Uusilla rakennusalueilla keskitetty biolämmöntuotanto on uusiutuva ja kustannustehokas valinta. Tällaisesta toteutuksesta hyvä esimerkki on Rakennusliike Halesa Oy:n toteuttama Nokian Lähdeniityn alue. Rakennusyhtiö perusti erillisen lämpöyhtiön, joka rakensi  1 MW pellettilämpökeskuksen sekä energiatehokkaan lämpöverkon, joka palvelee noin 130 rivitaloyhtiöiden sekä yksittäisten pientalojen ruokakuntaa.

Lämmöstä sähköön ja lämpöön

Sähköverkkoa vasten toimiva laitos tuottaa sähkö- ja lämpöenergiaa omakotitalolle, vapaa-ajan keskukselle sekä autotalli ja varastorakennuksille. Ylimääräinen sähkö syötetään verkkoon. Akustojen avulla laitos voi toimia sähköverkosta riippumattomana itsenäisenä saarekkeena. Kohteeseen on toteutettu älykäs sähköverkko, joka seuraa energian kulutusta ja säätää tuotantolaitoksen tehoa toivotun ajomallin mukaisesti. Kohteessa on myös älykäs lähilämpöverkko, päästöseuranta, realXtend virtuaalimaailma -yhteys ja sähköauton latauspiste. Kuvan lähde: Volter Oy

Lämmöstä on melko helppoa useallakin tekniikalla tuottaa sähköä. Kiinteistökohtaiset laitteet hyödyntävät useimmiten stirling-tekniikkaa. Nykyisellä sähkön hintarakenteella ja verkkokäytännöillä ne eivät vielä ole kannattavia.

Sen sijaan hieman suuremmat yksiköt ovat kannattavuuden rajoissa. 30 – 500 kW sähköteholla toimivat CHP-laitteet vaativat taakseen riittävän lämmön tarpeen. Silloin puhutaan esimerkiksi teollisuuskiinteistöstä tai asuinalueesta. Hakkeella ja pelletillä toimivia kompakteja CHP-laitoksia on useita, osa pilotointivaiheessa ja osa kaupallisesti saatavilla.

Sähkön pientuotannon verkkoon liittäminen ja sähkön myynti näyttää Suomessakin vähitellen helpottuvan. Tällöin entistä pienemmät lämmön ja sähkön yhteistuotannon yksiköt (CHP) tulevat tarjolle ja todellisiksi valinnoiksi.

Nykyisillä sähkön myyntihinnoilla tuotettu käyttö kannattaa käyttää mahdollisimman paljon tuotantopaikassa. Sisäisten verkkojen operointi ei  ole mahdollista lainsäädännön puitteissa, mikäli mennään kiinteistön rajan yli. Taloyhtiön sisällä se on mahdollista. Kortteli tai kaupunginosatasolla olisi järkevää tasata tuotannon ja käytön eroja niin sähkön kuin lämmönkin osalla ilman siirtomaksuja. Toivottavasti kehitys menee siihen suuntaan.

Share →

One Response to Bioenergia on älykästä lämpöä (ja sähköä)

  1. Hei
    Oletteko tutustuneet tai tietoisia OptiWatti-ohjauksesta sähkölämmitteisiin kiinteistöihin? Lisäinfoa http://www.optiwatti.fi.
    Terveisin Hannu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*