Currently viewing the category: "Ajankohtaista"

IPCC:n raportin julkaisun jälkeen on tullut aika miettiä tulosten merkitystä. Monista kommenteista nousee esiin kiteytyksenä toivo sekä kiire. Meillä on vielä toivoa ja mahdollisuus pysäyttää maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen, mutta toimenpiteillä on tulipalokiire.

IPCC:n raportista löytyy rakennettua ympäristöä koskevia tutkimustuloksia 

Kiinteistö-ja rakennussektoria raportti käsittelee suoraan ehkä yllättävänkin vähän, ja esimerkiksi käsitettä kiertotalous rakennusalalla ei raportista löydy. Raportin tuloksista on kuitenkin vedettävissä selviä johtopäätöksiä kiinteistö- ja rakennusalalle.  

Rakennettu ympäristö kuluttaa maailman energiasta 32 %. Luku on suuri, mutta onneksi keinoja energiankulutuksen vähentämiseen on iso joukko. Käytöstä aiheutuva energiankulutus pienenee paremmilla lämmitys-, jäähdytys- ja valaistusratkaisuilla. Rakennusmateriaalien kiertotalouden lisääminen parantaa uusien materiaalien valmistuksesta aiheutuvaa kulutusta. Säästöpotentiaalia on vuosittain 3,9 GT CO2e. 

Ensinnäkin ilmaston kannalta teollisuuden alat eivät ole riippumattomia yksiköitä. Kiinteistö- ja rakennusala on sidoksissa muuhun yhteiskuntaan, ja erityisesti se näkyy rakennetun ympäristön roolissa energian kuluttajana, mutta myös uusiutuvan energian tuottajana ja varastoijana.

Toiseksi rakennetun ympäristön elinkaaren hiilijalanjälki täytyy saada painumaan lähelle nollaa. WorldGBC:n toimitusjohtaja Terry Wills toteaa vastauksessaan IPCC:n raporttiin, että koko rakentamisen tuotantoketju pitää saada hiilivapaaksi vuoteen 2050 mennessä. Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen allekirjoittaneet yritykset, kaupungit, valtiot ja alueet sitoutuvat saavuttamaan rakennustensa nollapäästötason toiminnassaan. Taso saavutetaan parantamalla energiatehokkuutta ja suosimalla uusiutuvaa energiantuotantoa. 

Meillä on Suomessa jo olemassa ja tiedossa monenlainen valikoima keinoja, jolla rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ja kompensoida. Jopa niin, että ala voisi olla tiennäyttäjä tässä asiassa. Monet alan yritykset tekevät vapaaehtoisesti tutkimustyötä, jotta uusia kierrätysmateriaaliratkaisuja löydettäisiin ja jotta rakennusmateriaaleihin sitoutunutta energian määrää saataisiin pienemmäksi. Suomalainen aluesuunnittelu osaa jo ottaa huomioon kaavoituksen vaikutukset alueiden hiilijalanjälkeen ja siinä tunnistetaan biomassojen säilymisen tärkeys ilmaston kannalta. Suomalainen rakennusala on selvästi sitoutunut ehkäisemään ilmastonmuutosta, kuten parin viikon takainen World Green Building Weekin tapahtumakirjo, kannanotot ja mielipidekirjoitukset kestävän kehityksen edistämiseksi kertoivat.  Tekemistä täytyy vain entisestään vahvistaa, korostaa ja ottaa 1,5[Symbol]C asteen lämpeneminen rajaksi kaikkien toimien kohdalla.  

 Purkkapaikkaaminen ei ole enää vaihtoehto, tarvitsemme rakenteista lähteviä muutoksia ja tapoja tehdä toisin. Ilmaston lämpenemisestä syntyvät ongelmat tulevat räjähtämään käsiin, jos jääräpäisesti roikumme vanhoissa malleissa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on ennen kaikkea käyttäytymis- eikä teknologinen kysymys.

 

 

 

RAKLIn ja Green Building Council Finlandin järjestämä Kestävä aluesuunnittelu -seminaari pohti tänä vuonna resurssiviisautta ja uusia digiratkaisuja aluesuunnittelussa. Seminaari käynnisti myös vuosittaisen World Green Building Weekin, jota vietettiin tänä vuonna teemalla #HomeGreenHome. Teemaviikon tavoitteena on saada ihmiset käyttämään rakennettua ympäristöä kestävämmin ja herättää keskustelua tavoista, joilla viihtyisää rakennettua ympäristöä luodaan.

Tätä pohditaan myös maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa, joka käynnistyi esiselvitysvaiheella pari vuotta sitten. ”Tarkoituksena uudistuksessa on katsoa tarpeeksi kauas tulevaisuuteen ja ottaa huomioon millaisia haasteita meidän pitää jatkossa ratkaista unohtamatta lainsäädännön jatkuvuutta”, korosti ympäristöministeriön Antti Irjala puheenvuorossaan.

Esiselvitysvaiheen aikana on laadittu muun muassa keskustelupaperi alueidenkäytön suuntaviivoista, jossa lähtökohtana oli tarve herättää yhteiskunnallista keskustelua ilman, että lopputulokseen on valmiiksi sitouduttu. Alueidenkäytön osalta tavoitteena on suunnittelujärjestelmän ajantasaistaminen ja yksinkertaistaminen. ”Suunnittelujärjestelmää voidaan katsoa kriittisestikin. Tarvitaan niin nopeutta, joustavuutta kuin pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta. Näistä elementeistä tuleva laki tulee koostumaan”, totesi Irjala.

Seminaarissa kuultiin myös kestävän kaupunkikehityksen ohjelmasta, jota esitteli ympäristöministeriön Suvi Anttila. Kaupungeilla on merkittävä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja kaupungit toimivatkin ohjelman moottoreina. ”Monessa kaupungissa tämän kaltainen toiminta on jo hyvin aktiivista. Ohjelmalla haluamme tukea erityisesti uudenlaisia toimintatapoja ja kokeiluja ja taustalla on laaja ja tiivis yhteistyö eri kaupunkien kesken”, kertoi Anttila.

Myös Green Building Council Finlandilla on käynnissä KiertotalousSprintti-hanke, jonka tilaajana ja rahoittajana toimii Sitra. Green Building Council Finlandin Jessica Karhun mukaan hanke yhdistää yli 100 suomalaista kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijaa, jotka ideoivat yhdessä, kuinka saada kiertotalouden hyödyt liiketoiminnaksi alalle. Hanke päättyy marraskuussa 2018, jonka jälkeen Green Building Council Finland jatkaa hankkeen tulosten jalkauttamista alalle.

Kestävän kehityksen asialla on myös Helsingin kaupungin liikkumisen kehitysohjelma, jossa on määritelty liikkumisen prioriteetit. Listalla toisena on pyöräilyliikenne heti jalankulun jälkeen. ”Myös uusi yleiskaava tuottaa toteutuessaan sellaista kaupunkirakennetta lyhyiden etäisyyksien ja hyvän saavutettavuuden myötä, että Helsingistä tulee entistäkin parempi pyöräilykaupunki”, totesi Alpo Tani Helsingin kaupungilta.

Tyhjä tila käyttöön ja rohkeutta uusiin ratkaisuihin

Ehdotuksia rakennuskannan resurssiviisaaseen kierrättämiseen kuultiin RAKLIn Kimmo Kurunmäen puheenvuorossa, jossa hän esitteli Tilat käyttöön -klinikan tuloksia. ”Klinikka osoitti, että meillä on tarve saada Suomessa parempaan käyttöön rakennettua ympäristöä. Yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua tähän ei kuitenkaan ole, vaan prosessit pitää räätälöidä aina tapauskohtaisesti. Tyhjien tilojen käyttöönotolla on suuri vaikutus niin elinympäristön ilmeeseen, elävyyteen kuin monikerroksisuuteen, ja tärkeää onkin, että eri aikakausien rakennettu kanta pysyy käytössä”, muistutti Kurunmäki. Kurunmäen mukaan Amsterdamissa tässä on onnistuttu, sillä siellä hyödynnetään oivallisesti tyhjillään olevaa tilaa.

Seminaarissa esiteltiin mielenkiintoisia esimerkkejä uusista ratkaisuista ja toimintamalleista, jotka edistävät kestävää aluesuunnittelua. Jussi-Pekka Kuivala Granlundista kertoi kiinteistöjen ja energiajärjestelmien uusista rajapinnoista, joissa korostui aito yhteistyö muun muassa käyttäjien, kunnan, energiakonsulttien, rakennusliikkeiden ja energiayhtiöiden välillä. ”Synergiaa ei aiemmin ole ollut eri toimijoiden välillä, vaan paketti on ollut hajallaan. Sen lisäksi, että saadaan toimijat samaan pöytään, datan hyödyntämisessä voidaan ottaa isoja askeleita eteenpäin”, korosti Kuivala.

Uuden ajan esimerkki resurssiviisaasta rakentamisesta on Masalan ekokylä, joka tähtää noin 300 pientalon ja 1000 asukkaan kyläyhteisön luomiseen. Ekokylän taustalla on idea löytää asumiseen uusia ratkaisuja, joissa yhdistyvät ihminen, luonto ja talous kestävällä tavalla. ”Haluamme luoda ekokylästä viihtyisän ja yhteisöllisen yhteisön, joka on myös edullinen asujalleen. Vastuullisuus on kaiken keskiössä”, peräänkuulutti arkkitehti Eero Lundén Lundén Architecture Companysta.

Jos haluat kuulla kaikki seminaarin esitykset kokonaisuudessaan, voit katsoa ne täällä.

 

Teksti Rakli 28.09.18 (http://www.rakli.fi/ajankohtaista-raklista/uutinen/resurssiviisaus-ja-kestava-kehitys-aluesuunnittelun-keskioon.html)

World Green Building Weekillä keskiviikkoiltapäivänä 26.9. Helen Oy ja GBC Finland järjestivät työpajan aiheesta ”Sähköinen liikenne kasvaa – miten vastaa uudisrakentaminen?”.  

 Kaupunkikehityksen kannalta sähköautoilu on jo noussut esiin mm. kaavoituksessa ja asuntojen arvokehityksessä. Se kytkeytyy myös vahvasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtäviin päästövähennystoimenpiteiden toteutumiseen.  

 Tavoitteena työpajassa oli luoda yhteistä ymmärrystä sähköisen liikenteen haasteista.  4-5 hengen pienryhmissä määriteltiin suunnitteluveturit sähköisen liikenteen pysäköinnin järjestämiseksi uudiskohteissa keräämällä havaintoja asiakokonaisuuksiksi ja keskustelemalla syntyneistä teemoista. Kiteytetyt suunnitteluveturit esiteltiin muille ja pohdittiin haasteiden ja ratkaisumallien kriittisiä kohtia ja niiden jalkautusta ympäristöön. Tästä pääset lukemaan koosteen työpajan tuloksista.

Palasimme viime viikon tunnelmiin ja listasimme mitä kaikkea tehtiin ja koettiin. Kaappaa tästä sopivat materiaalit jatkoon – jatketaan yhdessä WGBW 2018 -teemojen edistämistä!

Uutiset/Kirjoitukset/Julkaisut  

Karmenu Vella

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Euroopan parlamentin komissaari Karmenu Vella antoi tukensa World Green Building Weekille!

 Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen vloggasi viikon alkuun ja kehotti toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi jo olemassa olevilla toimivilla keinoilla. https://vimeo.com/291436499 

GBC Finlandin Mikko Nousiainen kertoi avausuutisessaan tämän hetken tilanteesta ja yhteistyön merkityksestä kestävän rakentamisen edistämistyössä https://bit.ly/2NkBVR9 

Lue koko juttu →

Yhä useampi taho edistää kiertotalouden ja kestävän rakentamisen teemoja omassa toiminnassaan. Tiivis yhteistyö ja tiedon jakaminen ovat avaintekijöitä, jotta oikeat keinot ja käytännöt yleistyvät KIRA-alalla. Alla muutamia innostavia esimerkkejä jäseniltämme siitä, miten he kohtaavat tulevaisuuden muutokset. Mukana on jo lukuisia kaupunkeja, rakennuttajia, materiaalivalmistajia, kiinteistö-, finanssi- sekä suunnittelualan yrityksiä — ja lista jatkuu. Haluamme myös sinun nimesi tälle edelläkävijälistalle. Ollaan yhteydessä!

 


“Kiinteistö- ja rakennusala on keskeisessä roolissa hyvän elämän ja toimivien yhdyskuntien luomisessa sekä pitkäjänteisessä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Taannoin julkaistu WorldGBC:n Net Zero Carbon Buildings Commitment haastaa kiinteistöjen omistajat, käyttäjät ja teollisuuden kunnianhimoisiin käytännön toimiin rakennuskannan ilmastovaikutusten poistamiseksi. World Green Building Week on hyvä hetki myös suomalaisille alan yrityksille liittyä kansainvälisten kärkitoimijoiden joukkoon ja aloittaa matka kohti hiilineutraalia kiinteistösalkkua.”
Ilari Aho, Kehitys- ja vastuullisuusjohtaja, Uponor Oyj
Hallituksen jäsen, World Green Building Council


“Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen vastuullisuusteema Varman sijoitustoiminnassa, ja olemme onnistuneet keventämään kiinteistöjemme hiilijalanjälkeä 18 % kahdessa vuodessa. Ympäristöystävällinen kiinteistöliiketoiminta vaatii meiltä jatkuvaa energiatehokkuuden parantamista ja uusiutuvan energian lisäämistä. Usean kiinteistömme katolle on rakennettu aurinkovoimala.”
Johanna Haikala, seniorianalyytikko, Varman kiinteistösijoitukset


”Me Senaatti-kiinteistöissä pyrimme jatkuvasti järkevöittämään valtion tilankäyttöä, koska mikään ei ole niin turhaa kuin lämmittää, jäähdyttää ja ilmastoida vajaakäyttöisiä tiloja. Tavoitteenamme ovat tehokkaat, uusia työnteon tapoja tukevat tilaratkaisut asiakkaillemme ja energiatehokkaat rakennukset. Rakennamme uutta vain harkiten ja edistämme tilojen yhteiskäyttöisyyttä. Rakentamaton neliö on ekoteko”
Riitta Juutilainen, toimialajohtaja, Senaatti-kiinteistöt


”Haluamme edistää vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja ihmisten hyvinvointia rakennetussa ympäristössä. Tätä varten loimme ainutlaatuisen – vankan ja innovatiivisen – työkalun SCORE:n tuotteidemme vastuullisuuden arviointiin. Uusi metodologia arvioi tuotteita niiden elinkaarella viidessä kategoriassa: energia&ilmasto, terveys, kiertotalous, vedenkulutus ja arvonluonti paikallisesti. Työkalu pilotoitiin Pohjoismaissa – ensimmäisenä maailmassa. Työkalu auttaa meitä kasvattamaan ja jakamaan vastuullisuusosaamistamme tarjoten samalla uniikin alustan tuote- ja ratkaisukehitystyöllemme.”
Anne Kaiser, vastuullisuuspäällikkö, Saint-Gobain Finland


”Vantaan kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2017 asettaa tavoitteeksi, että Vantaa on hiilineutraali vuonna 2030. Alkuvuodesta 2018 päätös sai heti lisäpontta, kun Puu-Kivistö valittiin Vantaalla puurakentamisen erityiskohteeksi. Tavoitetila tarkentui kesäkuussa valtuuston hyväksyessä Resurssiviisauden tiekartan, jolla kaupunkia ohjataan kohti vuoden 2030 hiilineutraalisuuden tavoitetilaa. Loppuvuonna edessä on vielä mm. sisällyttää tontinluovutuskilpailuihin ja -luovutuksiin valtuuston linjaukset. Paljon on tapahtunut vuodessa, mutta tämä on vasta alkusoitto tulevalle muutokselle.”
Antti Kari, kiinteistöjohtaja, Vantaan kaupunki


“Otimme vastuullisuusasiat järjestelmällisemmin osaksi kaikkea päätöksentekoamme. Prosessimme tukevat vastuullisuusteeman huomioimista entistä laajemmin koko investoinnin elinkaaren ajan.  Tavoitteemme on uusiutuvan energiankäytön lisääminen – olemme kuluvan vuoden aikana investoineet n. 2 miljoonaa euroa aurinkovoimaloihin ja maalämpöön.”
Matti Puromäki, OP Kiinteistösijoitus Oy


”Me ICONilla pyrimme aktiivisesti muutamaan käsitystä siitä, mikä on vihreää rakentamista. Puusta tehtyjä moduläärisiä rakennuksia, mitkä hyödyntävät vaihtoehtoisia energiamuotoja, kuten maalämpöä, lämmön ja lämpimän käyttöveden tuotantoon. Lisäksi haluamme taata rakennuksiimme hyvät olosuhteet ja tämä takia käytämme sensoreita huoneistoissa ohjaamaan rakennuksen kiinteistötekniikkaa. Tuleva kohteemme ICON Kristalli Ilves, Riihimäellä tulee olemaan kohde, missä kaikki arvomme EKO, DIGI ja TEHOKKUUS toteutuvat.”
Sami Saarnisto, sijoitusjohtaja, ICON Kiinteistörahastot


”Vihreän rakentamisen ja massiivipuuelementtien kuten ristiinliimatun puun (CLT) ja LVL-viilupuun kysyntä kasvaa selvästi. Laajennamme ja päivitämme tuotevalikoimaamme jatkuvasti vastataksemme tähän kysyntään. Alkuvuodesta 2019 avaamme uuden CLT-tuotantolaitoksen Ruotsin Gruvönissä, jotta voimme yhä paremmin tukea puurakentamisen nousevaa trendiä.”
Jari Suominen, divisioonan johtaja, Stora Enso Wood Products


”Tekniikan osuus kasvaa jatkuvasti rakennetuissa ympäristöissä. Digitalisaatio mahdollistaa kiinteistöistä saatavan informaation käsittelyn ja kiinteistön olosuhteiden hallinnan koko elinkaaren ajan.  Digitalisaation avulla myös pystytään luomaan hyvät olosuhteet sekä turvallinen ja luotettava ympäristö kiinteistöjen käyttäjille ja yhteisöille energiaa säästävällä ja hiilidioksidipäästöjä vähentävällä tavalla.”
Ville Tamminen, toimitusjohtaja, Caverion Suomi Oy


”Kiinteistö- ja rakennusala elää suurta murrosvaihetta. Toimialan murrokseen vaikuttavat esimerkiksi kestävän kehityksen ja eettisyyden merkityksen kasvaminen sekä digitaalisuuden tuomat huikeat mahdollisuudet. Nuori valveutunut asiakaskuntamme arvostaa ja edellyttää, että teemme systemaattisesti työtä paremman huomisen eteen. ”
Matti Tarhio, Toimitusjohtaja, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (sr)


”Uskomme siihen, että moni yritys pärjää vähemmillä neliöillä, kun kokonaisuus ja palvelut on järkevästi mietitty tarpeiden pohjalta. Meille vastuullisuus tarkoittaa myös asiakasyritystemme henkilöstön hyvinvointia. Kiinnitämme jatkuvasti huomiota siihen, millainen työympäristö tukee parhaiten ihmisten päivittäistä hyvinvointia. Hyvin suunnitelluissa tiloissa on hyvä tehdä töitä.”
Anne-Maria Vierinen, vastuullisuuspäällikkö, Technopolis Oyj