Currently viewing the category: "Uutiset"
Keskiviikkona 30.11.2016 järjestettävä SLUSH:in virallinen sivutapahtuma Recotech on herättänyt suurta kiinnostusta. Tilaisuus on viimeistä paikkaa myöten loppuunmyyty, mikä kuvaa alan toimijoiden suurta mielenkiintoa uusien ratkaisujen ketterää kehittämistä ja mm. start up -toimintaa, digitaalisuutta ja joukkoistamista kohtaan. Osallistujia on tällä hetkellä ilmoittautunut mukaan yli 250 ja yhteistyökumppaneina on 26 organisaatiota.
Lue koko juttu →

 

uudet-passit_webRakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi ovat yhä ajankohtaisempia uusien ilmastotavoitteiden myötä ja ne soveltuvat erinomaisesti eri toimijaryhmien tarpeisiin, mutta niiden käyttöä hidastaa jonkin verran konseptin heikko tunnettuus ja käyttöä tukevan palvelumallin puuttuminen.

Haasteita ja mahdollisuuksia kartoitettiin GBC Finland teettämässä selvityksessä, jonka tuloksena voidaan todeta, että Rakennusten elinkaarimittarit kattavat oikeita näkökulmia ja tarjoavat yksinkertaisen ratkaisun ympäristöjohtamiseen. Selvitykseen osallistuneista valtaosa koki mittarien soveltuvan erityisesti julkiselle sektorille, lippulaivakohteisiin tai asuntotuotantoon.

Käyttövaiheen mittareilla (mitattu energiankulutus, käyttäjätyytyväisyys, pohjateho ja käytön hiilijalanjälki) koettiin olevan enemmän potentiaalia, erityisesti niiden helppokäyttöisyyden johdosta. Toimijat kykenevät käytännössä itse laskemaan käyttövaiheen mittarit ilman laskentakonsulttia.

Hankevaiheen mittareista elinkaaren hiilijalanjäljelle ja elinkaarikustannukselle koettiin olevan yhä enemmän tarvetta tulevaisuudessa, kun taas E-luku ja sisäilmaluokka koettiin jokseenkin itsestäänselvyyksinä, eivätkä ne juuri tarjonneet lisäarvoa.

GBC Finlandin kehitystyön tarkoituksena on tukea KIRA-alan toimijoita ympäristöjohtamisessa ja yritys- tai yhteiskuntavastuun edistämisessä rakennusten elinkaarimittarien ja Kiinteistöpassin avulla. Tavoitteena on luoda GBC Finlandin mittareista alan toimijoita tehokkaasti palveleva yritys- ja yhteiskuntavastuun työkalu ja edistää rakennuskannan ympäristösuorituskyvyn mittaamista ja vertailtavuutta. Mittarit ovat keskeisenä osana myös kansallista Rakennnustieto RTS:n kehitteillä olevaa kansallista sertifiointityökalua.

anttiMikäli olet kiinnostunut osallistumaan syyskuun alkupuolella järjestettävään työpajaan uuden palvelumallin osalta, olethan yhteydessä projektia vetävään konsulttiin (antti.lippo@greenville.fi, 050 438 3273)!

 

 

 

Rakennusten elinkaarimittareista lisätietoja: Jessica Karhu, etunimi.sukunimi@figbc.fi

GBC Finlandin kestävät alueet toimikunta on tehnyt vuoden verran työtä pystyäkseen kuvaamaan kestävän alueen määritelmän. Tämä työ on saatu päätökseen ja sen tulokset ovat kaikkien käytettävissä. Määritelmää hyödynnettiin jo viime syksynä Energia kestävillä alueilla –seminaarissa ympäristöministeriössä.

Ympäristöneuvos Antti Irjala ja Jyväskylän yleiskaavapäällikkö Leena Rossi puhuvat Energia kestävässä aluesuunnittelussa -seminaarissa (Kuva: Johanna Kaalikoski, Rakli)

Ympäristöneuvos Antti Irjala ja Jyväskylän yleiskaavapäällikkö Leena Rossi puhuvat Energia kestävässä aluesuunnittelussa -seminaarissa (Kuva: Johanna Kaalikoski, Rakli)

Työtä on ollut tekemässä yhdessä GBC Finlandin toimikunnan kanssa Pasi Rajala Rambollista. Ympäristöneuvos Antti Irjala pitää määritelmää käyttökelpoisena työkaluna aluesuunnittelun kestävyyskysymysten jäsentämiseen.

Määritelmässä korostuu, että kestävyyteen vaikutetaan eri tavoin eri aluesuunnittelutasoilla. Esimerkiksi keskitetyt energiatuotantotavat pitää ottaa huomioon seututasolla mutta hajautetun energiantuotannon mahdollistamista pitää miettiä asemakaavatasolla.

Toimikunnan puheenjohtaja Leena Rossi kertoo, että määritelmän avulla halusimme kuvata vaikeasti hahmottuvaa ja moniulotteista kestävyyden kokonaisuutta siten, että tuloksia voidaan edelleen hyödyntää ja konkretisoida kaikessa elinympäristön kehitystyössä.

Tämä määritelmä on tehty kaikkien vapaasti käytettäväksi ja hyödynnettäväksi.  Toivottavasti se leviää mahdollisimman laajalle. Määrittelyä on tarkoitus täydentää ja tarkistaa sitä mukaa kun siihen tarvetta ilmenee. Se on vapaasti kenen tahansa käytettävissä ja kommentoitavissa.

MRL

Määritelmän rajaaminen

  • Alueiden kestävyydellä tarkoitetaan niitä alueen ominaisuuksia, jotka liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen
  • Kestävällä aluesuunnittelulla vaikutetaan alueiden kestävyyteen erityisesti maankäytön, rakentamisen, liikenteen ja infrastruktuurin ratkaisuilla.
  • Tässä keskitytään MRL:n tarkoittamaan alueidenkäyttöön, alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän puitteissa. Eri aluetasoilla vaikutetaan eri tavoin yhdyskuntien kestävyyteen

”Ympäristön suunnittelu, joka tähtää maapallon elinkelpoisena säilymistä ja ihmisten välistä oikeudenmukaisuutta edistävään toteutukseen”.

 

kriteeristö

Kestävien alueiden kriteeristön kokonaisuus koostuu kolmesta osasta, ja niiden kohdat korostuvat omilla alueillaan sekä eri suunnittelutasoilla.

 

Alueen ekologinen kestävyys

Yhdyskuntarakenteen ekologisuus
  • Yhdyskuntarakenteen tiiveys tai tehokkuus – rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin (ml palvelut) hyödyntäminen, luontoalueiden tarkoituksenmukainen säästäminen, luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen sekä lisääminen ja edistäminen
  • ”Infraekosysteemi”, mm. hulevesien alueellinen käsittely, harmaat ja mustat vedet
  • Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosiva maankäyttö, hyötyliikunnan edistäminen
  • Alueen sijainti suhteessa muuhun alue- ja yhdyskuntarakenteeseen / liittyminen muuhun kaupunkirakenteeseen, liikennejärjestelmään ja palveluverkkoon
  • Pienilmasto-, maaperä-, topografia yms. olosuhteet huomioiva maankäyttö
Resurssitehokkuus / materiaalitehokkuus
  • Materiaalivalinnat, materiaalien kierrätys, jätteiden hyödyntäminen, maarakentamisen materiaalien hyödyntäminen alueellisesti, kuljetusten vähentäminen
  • Rakentamisen tarpeen minimointi, tilatehokkuus (esim lämmitettävät kuutiot), optimoitu asumisväljyys
  • Aluehankkeen elinkaaren hiilijalanjälki
  • Elinkaariajattelu, tilojen ja alueiden muunneltavuus muuttuvien tarpeiden mukaisesti
  • Luonnonvarojen kestävä käyttö
Energiatehokkuus ja kestävä energiantuotanto
  • Olevan infrastruktuurin ja verkostojen hyödyntäminen
  • Rakennusten energiatehokkuus
  • Älykäs sähkö-, lämpö- ja tietoliikenneverkko
  • Energiantuotanto perustuen kestävästi uusiutuviin energiamuotoihin, erilaisten energiantuotantomuotojen hyödyntäminen – muuntojousto eli varautuminen tulevaan, hajautettujen ja keskitettyjen ratkaisujen optimoitu käyttö
  • Liikenteen energiankulutuksen vähentäminen liikkumistarvetta vähentämällä sekä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosimalla

Alueen taloudellinen kestävyys

Olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen
  • Alueen resurssien ja vetovoimaisuuden kestävä parantaminen ja hyödyntäminen
  • Palvelujen säilymisen ja kehittämisen tukeminen, alueiden omavaraisuuden optimointi
  • Olevan infrastruktuurin hyödyntäminen
  • Yhdyskuntarakenteen taloudellinen tiivistäminen
  • Alueen tai lähialueen luonnonvarojen hyödyntäminen alueella (maamassat, lähiruoka jne)
Investointien ja kustannusten optimointi
  • Käyttökustannusten optimointi, elinkaarikustannustietoisuus (otetaan huomioon käytön ja ylläpidon kustannukset)
  • Investointien kokonaistaloudellinen kannattavuus
Myönteinen aluekehitys
  • Taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen (alueella ja alueen kehittämisen avulla koko yhdyskunnassa)
  • Investointien houkutteleminen
  • Monimuotoisen yrityskulttuurin tukeminen
  • Terveen kilpailun edistäminen
  • Alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen

Alueen sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Ympäristö ja maiseman ja kulttuuriympäristön vaaliminen
  • Alueen ominaispiirteiden vaaliminen, oman identiteetin luominen/vahvistaminen
  • Alueiden uudistaminen erityispiirteet huomioiden, elävä ja muuttuva maisema ja kulttuuriympäristö
Ympäristön laatutekijät
  • Esteettömyys, esteettisyys, ääni- ja valomaisema, visuaalinen laatu, orientoitavuus, paikan identiteetti
  • Turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys, ympäristön laatu, ulkoilukulttuuri / kaupunkikulttuuri, lähiluontokokemukset / urbaani elämänmuoto, ”mahdollisuus metsään” / ”mahdollisuus toriin”
Asuminen ja sosiaaliset suhteet
  • Sosiaalista kanssakäyntiä edistävä, segregaatiota vähentävä ympäristö ➔ monipuolinen asunto/asumismuototarjonta, sekoittuneisuus ja monimuotoisuus
  • Asukkaiden kestäviä valintoja tuleva rakenne ja maankäyttö
  • Erilaisten ihmisryhmien erilaiset lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet huomioon (lapset, nuoret, työssäkäyvät, vanhukset, tulevat sukupolvet, erilaiset kulttuuritaustat, toimintarajoitteiset jne)
  • Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, arjen sujuvuus (palveluverkon suhde maankäyttöön ja liikennejärjestelmään, liikkumistarpeen vähentäminen)
  • Osallistumismahdollisuudet suunnitteluun ja päätöksentekoon (esim. paikallisdemokratia)

 

tärkeimmät osatekijät

aluetasotvaikutukset

Uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräykset uudistetaan vuoden 2016 aikana nZEBin (lähes nollaenergiarakennus) mukaisiksi.

_1300277

Vihreässä Foorumissa 27.5. keskustelimme millä eri keinoin energiatehokasta rakentamista voidaan toteuttaa tulevaisuudessa. Kuulimme niin ohjauksen kun tutkimuksen näkökulmia asiaan sekä eri alojen edustajista koostuvan paneelistien käytännön kokemuksia energiatehokkaasta rakentamisesta.

Katso aamupäivän esitykset alta.


Lakiehdotukset lausuntokierroksella – maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuu

teppo_pieniTeppo Lehtinen selosti ympäristöministeriön uusien energiamääräysten lakiehdotuspaketin tilannetta ja suunniteltuja sisältöjä. Kommentointikierroksella yli 70 tahoa jätti kommentteja ja lausuntopalautteen kokoaminen on alkanut. Lakipakettiin liittyvät asetukset tullaan lähettämään vielä lausuntokierrokselle. Tulevaisuuden kannalta Lehtinen korostaa, että Suomen tilannetta seurataan EU:n komissiossa vahvasti direktiivin implementoinnin suhteen ja että valvontamenettelyt ovat tiukentuneet.

Teppo Lehtisen esitys


Miten talotekniikalla hankitaan energiatehokkuutta?

_1300276Pekka Tuomaala VTT:stä avasi rakennusten energiatehokkuuden ja sisäympäristön laadun yhteyksiä. Hän herätti kysymyksen, että olisiko kannattavaa pohtia voidaanko tuottavuutta nostaa helposti työympäristöä muokkaamalla. Hän näytti esimerkin tutkimuksesta, jonka mukaan jo kahden asteen lämpötilan muutos sai aikaan -5,8 prosentin muutoksen työn tuottavuudessa, koska työntekijät kokivat epäviihtyvyyttä ja väsyivät nopeammin.

Pekka Tuomaalan esitys


Kuinka sovittaa energiatehokkuus ja hyvä sisäilma yhteen? – INSULAtEn lopputulokset

_1300275Virpi Leivo Tampereen teknillisestä yliopistosta keskittyi erityisesti energiatehokkuuden ja hyvän sisäilman sovittamiseen taloissa. Aiheeseen perehdyttiin INSULAtE-projektin kautta. Projektin tavoitteena oli selvittää asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksia ja kehittää kokonaisvaltainen malli vaikutusten arviointiin. Tulosten perusteella asuinolosuhteet pääsääntöisesti parantuivat korjausten jälkeen. Sisäilman laatu vaikutti paranevan rakennuksissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto.

Virpi Leivon esitys


Tämän päivän rakennusten ongelmat

paneeli_pieniEnergiatehokkuutta ja terveellisyyttä puitiin paneelikeskusteluna. Mukana paneelissa oli Jani Saarinen Vison Alliance Partnersilta, Lars-Erik Mattila Suoja ry:stä, Ifa Kytösaho Helsingin kaupungista, Jani Kervinen Mestaritoiminta Oy:stä ja Matti Kuittinen Kombi Oy:stä.

Paneelissa päästiin melko yksimielisiin tuloksiin, kun etsittiin ongelmia tämän päivän uusista rakennuksista. Keskustelussa todettiin, että tällä hetkellä kehityskaari on saatu siihen vaiheeseen, että energiankulutus on saatu rakennuksissa hallintaan. Matti Kuittisen mukaan nyt tulisi keskittyä nettoenergiataseeseen ja osa-optimoinnin välttämiseen.

Optimoinnin ongelmat tulevat ilmi tapauksissa, joissa esimerkiksi sisäilma on ongelma. Tämä indikoisi sitä, että rakentamisessa ollaan keskitytty optimoimaan liikaa vain tiettyjä osia.

Paneeli oli yhteneväinen siitä, että rakentamista tulisi tarkastella kokonaisuutena. Kokonaisuus koostuisi käytettävyydestä, ylläpidettävyydestä, terveellisyydestä, turvallisuudesta ja taloudellisuudesta.

Talotekniikan ongelmien pääpainona oli automatiikan ongelma. Teknologia lisääntyy rakentamisessa, mutta ongelmien syyksi kuvattiin jatkuva säätäminen.

Ongelmien ratkaisemiseksi ehdotettiin vuoropuhelua käyttäjien ja ammattilaisten välillä. Loppukäyttäjien tulisi olla siis kykeneviä tilaamaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti palvelua.