Currently viewing the category: "blogi"

Green Building Council Finland myöntää haettavaksi kaksi 1 000 euron tunnustusstipendiä kestävän rakennetun ympäristön alan lopputöille.

Stipendi voidaan myöntää esimerkiksi yliopistossa hyväksytylle diplomityölle tai gradulle tai ammattikorkeakoulun lopputyölle. Työn laajuuden täytyy kuitenkin olla vähintään 15 opintopistettä ja työn tulee olla hyväksytty suomalaisessa oppilaitoksessa 1.6.2016 – 15.10.2017. välisenä aikana. Kilpailun raatina toimii Green Building Councilin koulutustoimikunta. GBC Finlandin koulutustoimikunta voi myös päättää eri kilpailusarjojen asettamisesta tarvittaessa.

Lue koko juttu →

Hyvin onnistuneen Ilmastokatu -hankkeen onnistumiset ja opit on koottu Ilmastokatu-työkalupakiksi. Työkalupakin sisältö perustuu kokemuksiin Helsingin Iso Roobertinkadulla ja Vantaan Tikkuraitilla ja Asematiellä, jotka toimivat Ilmastokatuina loppuvuodesta 2015 kesäkuuhun 2017. Ilmastokatu sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja on osa 6Aika-strategiaa. Lue koko juttu →

Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen tiekartasta, jolla vähennetään rakentamisen ja erityisesti rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä sekä edistetään Suomen rakennus- ja kiinteistöalaa koskevia ilmastotavoitteita. Ministeriö arvioi jatkovaiheita selvityksen ja siitä saadun palautteen perusteella syksyllä. Selvityksen ”Tiekartta rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa” on laatinut Bionova Oy. Lisäksi ympäristöministeriö on teettänyt Rakennustarkastusyhdistyksellä selvityksen, jossa tarkastellaan tiekartan toteuttamisen reunaehtoja etenkin kunnallisen rakentamisen ohjauksen näkökulmasta.

Sanapilvi työpajoissa esille nostetuista keskeisistä toistuvista käsitteistä, Bionova Oy, 2017

GBC Finland on toiminut hankkeen ohjausryhmässä ja useat jäsenistämme ovat osallistuneet ympäristöministeriön järjestämiin työpajoihin, joissa on pohdittu alan kannalta toimivinta tapaa säädellä elinkaaren hiilijalanjälkeä. Standardipohjainen rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki on yksi GBC Finlandin Rakennusten elinkaarimittareista.

 

 

 

Lue lisää ja selvitykset täältä

Lisätietoja:

Jessica Karhu | 040 675 8899 | etunimi.sukunimi@figbc.fi

Ilmastokadulla seurattiin 12:sta rakennuksen käytön hiilijalanjälkeä hankkeen ajan. Seurannassa oli seitsemän asuinkerrostaloa ja viisi toimisto- ja liikekiinteistöä.  Kummankin vertailuryhmän yhteenlaskettu hiilijalanjälki pieneni hieman. Asuinrakennusten hiilijalanjälki pieneni kolme prosenttia ja toimisto- ja liikekiinteistöjen yhdeksän prosenttia.

Käytön hiilijalanjäljen seurannassa lähtötilanne laskettiin vuoden 2014 tai 2015 kulutukseen perustuen ja seurantataso laskettiin vuoden 2016 kulutustietoihin perustuen. Tarkastelujaksoksi valittiin puolen vuoden mittainen ajanjakso, heinäkuu – joulukuu, lähtö- ja seurantavuosilta.

Kaikille kiinteistöille tarjottiin seurannan aikana tietoa toimenpiteistä, joilla rakennuksen hiilijalanjälkeä voi pienentää. Asuintaloille tehtiin Motiva laatiman mallin mukainen asuinkerrostalojen energiakatselmus. Kahteen toimisto- ja liikekiinteistöön tehtiin Energiasuunta -katselmus ja kolmelle toimisto- ja liikekiinteistölle laadittiin tulevaisuudennäkymä siitä, miten rakennus voisi operoida hiilineutraalisti. Green Building Council Finlandin Ilmastokatu -hankkeeseen palkattu projektipäällikkö auttoi kiinteistöjä katselmuksissa esitettyjen toimenpidesuositusten viemiseksi täytäntöön. Apua tarjottiin erityisesti taloyhtiöille, joissa energiatehokkuusinvestointien tekemiseen on vähemmän kokemusta ja osaamista.

Seuranjakson aikana moni suunnitelmissa oleva rakennusten energiatehokkuutta edistävä investointi ei vielä ehtinyt toteutua, mutta seurannan tuloksia voi kuitenkin tulkita varovaisen positiivisesti. Vertailussa käytettiin normeerattuja, eli lämpöenergiankulutuksen suhteen sääkorjattuna lukuja.

Asuinkerrostalojen osalta yhteenlaskettu hiilijalanjäljen pieneneminen oli vähäistä eikä summa ole tilastollisesti merkittävä (yht. 3% väheneminen). Huomattavaa kuitenkin on, että kolmessa kiinteistössä hiilijalanjälki laski jo merkittävän määrän. Kaikissa kiinteistöissä merkittävin tekijä oli lämmitystarvelukuun suhteutetun kaukolämmön kulutuksen pienentyminen ja kahdessa rakennuksessa lisäksi sähkön kulutus oli pienentynyt kohtuullisen paljon.

Toimisto- ja liikerakennuksissa hiilijalanjäljen pieneneminen oli merkittävämpää. Kolme kiinteistö onnistui vähentämään hiilijalanjälkeään yli 10%. Seurannassa mukana olleessa Tikkurilan Dixi osoittautui Ilmastokadun suurimmaksi pudottajaksi vähentämällä seurantajakson aikana hiilijalanjälkeään lähes kolmanneksella, lämmitysenergian kulutuksen vähenemisen ansiosta. Myös Iso Roobertinkadulla sijaitsevat toimistokiinteistöt, joihin tehtiin Energiasuunta -katselmukset, onnistuivat pudottamaan pienillä säätötoimenpiteillä hiilijalanjälkeään. Toisessa merkittävä tekijä oli sähkönkulutuksen väheneminen ja toisessa lämmönkulutuksen väheneminen.

Kaikissa kiinteistö hiilijalanjäljen seurannan toivotaan jatkuvan. Asuinkerrostaloissa merkittävin osuus hiilijalanjäljestä muodostuu kaukolämmön kulutuksesta. Toimisto- ja liikekiintiestöissä sähkönkulutuksen osuus hiilijalanjäljestä huomattavasti suurempi. Kolmessa näistä kiinteistöistä on käytössä vihreä sähkö, mikä selittää huomattavan eron sähkönkulutuksen hiilijalanjäljessä rakennusten välillä.

Rakennusten käytön hiilijalanjälki laskettiin kiinteistön omistajan näkökulmasta. Laskennan suorittivat Bionova Oy ja Benviroc Oy.

Ilmastokatu -hanke päättyy 30.6.2017 ja hankkeen opit ja onnistumiset on paketoidaan Ilmastokatu-työkalupakiksi, joka julkaistaan Ilmastokadun nettisivuilla www.ilmastokatu.fi. Ota opeista hyöty irti!

Ensi vuoden vaihteessa kaikkien rakennuslupaa hakevien uudisrakennusten tulee täyttää ympäristöministeriön laatimat Lähes nollaenergiarakentamisen vaatimukset, jotka kiristävät vaadittua energiatehokkuustasoa erityisesti kaupallisissa kohteissa, kuten toimisto- ja kauppapaikoissa. Sitäkin suurempi vaikutus energiasuunnitteluun on kuitenkin asiakkaidemme sekä meidän suunnittelijoiden omalla kunnianhimoisella tavoitteiden asettamisella. Lue koko juttu →