Currently viewing the category: "Elinkaari"

Tiistaina 7.11.2017 järjestetty Rakentamisen materiaalitehokkuus ja kiertotalous –ajankohtaiseminaari veti Ympäristöministeriön Pankkisalin täyteen rakentamisen – ja maarakentamisen ammattilaisia. Aihe kiinnostaa alaa ja iltapäivä tarjosi erinomaisen katsauksen meneillään oleviin materiaali- ja kiertotaloutta kehittäviin hankkeisiin ja esimerkkeihin haastavaksi kuviteltujen materiaalien kierrättämisestä rakennustuoteteollisuudesta löytyy.  (Tilaisuuden esityksiin täältä) Lue koko juttu →

Haemme toteuttajaa Ilmastokatu-hankkeeseen liittyvään toimeksiantoon. Hankkeessa seurataan kiinteistöjen kehittymistä vähäpäästöisemmiksi rakennusten elinkaarimittareilla. Hankkeen tavoitteena on vähentää Iso Roban ja Tikkurilan keskustan energian kulutusta 20 prosentilla. Alueet toimivat referenssikohteina uusille energiaasäästäville ja uusiutuvanenergian teknologioille ja palveluille. Tässä toimeksiannossa lasketaan 2 – 4 Iso Roobertinkadulla olevalle kiinteistölle käytön hiilijalanjälki nyt hankkeen alkaessa ja hankeen päättyessä 2017.

Kiinnostuitko?

Lue lisää: Tarjouspyyntö 28.09.2015 (pdf)

Energiatehokkuus vaikuttaa kääntävän vanhan sanonnan joukoista ja tyhmyydestä päälaelleen. Torstaina 25.10 vietetyn ERA 17 -toimintaohjelman toisen vuosipäivän pääviestin voi muotoilla uuteen sanontaan, joka heittää hyvästit sektorirajoille ja kuppikuntailulle: joukossa energiaviisaus lisääntyy! Yhteistyöllä edistettyjä tavoitteita pitää kuitenkin myös voida mitata selkeästi ja konkreettisesti, ja siihen ratkaisua tarjoaa esimerkiksi tilaisuudessa esitelty Green Building Council Finlandin kehittämä Kiinteistöpassi.

Energiatehokkuus on joukkuelaji

ERA 17 -hankkeessa keskeistä on nimenomaan ajatus siitä, että ”yhdessä olemme enemmän”, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Helena Säteri korosti tilaisuuden avauspuheenvuorossaan. Säterin mielestä Porvoon Skaftkärrissä on onnistuttu edistämään energiatehokkuutta juuri siksi, että kunnan erilaiset toimijat ovat löytäneet toisensa ja keskustelevat keskenään yhteisistä tavoitteista.

Myös Oulussa energiatehokkuustavoitteet ovat korkealla – ja osallistumisen kynnys matalalla. Oulun kaupungin laatupäällikön Pekka Seppälän mukaan hyvä lopputulos vaatii ehdottomasti tiimipeliä, sillä vain laaja-alaisella ja sitoutuneella yhteistyöllä voi kaupungin hiilijalanjälkeä pienentää.

Yhteistyö on onnistumisen edellytys myös kiinteistösijoittajan näkökulmasta. Spondan ympäristöpäällikkö Tiina Huovisen mukaan ei riitä, että kiinteistön omistaja on sitoutunut energiankulutuksen pienentämiseen, sillä käyttäjät on saatava mukaan toimintaan sekä säästöjen että tyytyväisyyden takaamiseksi.

Yhteistyötä tarvitaan myös uusien osaajien kouluttamisessa. Oppilaitoksissa pitäisikin kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että arkkitehti ja LVI-asentaja eivät tapaa ensimmäistä kertaa vasta työelämässä.

Oikeat mittarit ratkaisuna energiatehokkuuden haasteisiin

Olennaista energiatavoitteiden saavuttamisessa on myös energiatehokkuuden mittaaminen ja mittareiden käyttäjäystävällisyys. Seppälän mukaan ilmastotavoitteet ovat konkreettisia asioita, joita tulee edistää konkreettisilla toimilla ja mitata konkreettisilla mittareilla. Myös Lähi-Tapiolan Mikko Somersalmen mielestä kiinteistöjen käyttäjillä on kasvava tarve ja halu saada tietoa energiankulutuksestaan, ja siksi Lähi-Tapiolakin on panostanut kulutuksen reaaliaikaiseen kuvaamiseen.

Green Building Council Finlandin kehittämä, rakennuksen energiatehokkuutta kokonaisuutena kuvaava Kiinteistöpassi on läpinäkyvä ja käyttäjäystävällinen tapa viestiä rakennuksen eko- ja energiatehokkuuden tunnusluvut läpi arvoketjun. Green Building Council Finlandin Antti Lipon mukaan Kiinteistöpassi on väline, joka mahdollistaa suunnitteluvaihtoehtojen vertailun sekä käytön seurannan suomalaiselle KIRA-alalle tuttujen tunnuslukujen avulla.

Värkki-projektin tuloksena kehitteillä oleva Kiinteistöpassi on Green Building Council Finlandin vastaus ERA 17 toimenpide-ehdotukseen numero 21, jossa luodaan rakennuksille ja alueille ympäristöluokitukset ohjaamaan valintoja. Projektin tavoitteena on tunnistaa keskeiset kiinteistöjen ympäristömittarit ja luoda niille selkeä raportointimalli uuden sertifiointi- tai luokitustyökalun kehittämisen sijaan.

ERA 17 tiivistyy tulevaisuudessa

Vuonna 2013 ERA 17 -hankkeen seurantaryhmän uutena puheenjohtajana aloittaa RAKLI:n Helena Kinnunen. Seuraavan kahden vuoden aikana ERA 17 haluaa tiivistää tekemistä ja keskittyä viiteen pääteemaan. Niitä ovat energiatehokas maankäyttö, paikallinen energiantuotanto, kustannustehokkaat ratkaisut energiakorjauksiin, energiatehokas kiinteistöjen käyttö ja osaamisen kehittäminen. ERA 17 -hankkeella on uuden puheenjohtajan mukaan lupaava tulevaisuus, mutta tavoitteiden saavuttaminen vaatii toimialat ylittävää yhteistyötä.

ERA17-toimintaohjelman tavoitteena on, että Suomi on energiaviisauden kärkimaa ja että rakennettu ympäristömme toimii energiatehokkaasti ja vähäpäästöisesti. Päämääränä on saavuttaa vuodelle 2020 asetetut päästötavoitteet jo vuonna 2017, Suomen täyttäessä 100 vuotta.

FiGBC:n toimisto kävi selvittämässä Tampereen asuntomessuilla, millaisia energiatehokkaita ratkaisuja uudelle asuntoalueelle on tehty. Nollaenergiataloja löytyi kaksi ja passiivitalojakin muutama.  Messut päättyivät sunnuntaina ja epävirallisten laskelmien mukaan Vuoreksen kaupunginosassa sijaitsevaan asuntoalueeseen tutustui yli 145 000 messukävijää.

Rakentamista pienoiskoossa Tekesin Smart House -teltassa. Kuva: FiGBC

Alueella on niin omakotitaloja kuin pari-, rivi- ja kerrostaloasuntoja. Alueella sijaitsee myös kehitysvammaisten palvelukoti ja SOS-Lapsikylän sijaisperheelle suunniteltu koti. Lähes puolet Vuoreksen omakotitaloista on rakennettu täysin puusta. Sitran rahoittamassa ja Aalto-yliopiston arkkitehtuurinlaitoksen projektiryhmän suunnittelemassa nollaenergisessä Lantti-talossa on monipuolisen puun käytön lisäksi kiinnitetty huomiota vähähiilisyyteen.

Innovatiivista ympäristötehokkuutta

Erityisen merkillepantavaa messuilla olivat asuinalueen energiatekniset ja uudet yhdyskuntatekniset ratkaisut. Nollaenergiatalojen lisäksi rakennusten uusi E-luku oli näyttävästi esillä omakotialueella – sen sijaan osassa kerrostaloista tietoa ei juuri löytynyt kyselyistä huolimatta.

On kuitenkin ilahduttavaa, että energiatehokkuuden ohella myös materiaalivalinnat on otettu huomioon, sillä molemmat vaikuttavat rakennuksen ympäristötehokkuuteen ja ovat osa rakennuksen elinkaaren huomioimista. Muun muassa puu on materiaalina uusiutuvaa sekä helposti korjattavissa ja muunneltavissa.

Katuvalaistus hoidetaan Vuoreksessa LED-valoilla ja jätteet kulkeutuvat erityisen putkikeräysjärjestelmän avulla omaan keskitettyyn koonta-asemaan. Jäteautot hakevat jätteet lopulta vain yhdestä pisteestä.

Kiinnostavan katsauksen suomalaiseen innovaatioteknologiaan tarjosi Tekesin Smart House -teltta, jossa esiteltiin niin energia- ja kodintekniikkaa kuin liikkumista, vapaa-aikaa ja kodinhoitoa tehostavia teknisiä ratkaisuja. Osa esillä olevista ratkaisuista on jo saatavissa, osa tulee markkinoille myöhemmin.

Lantti eli energiatehokasta rakentamista käytännössä

Aalto-yliopiston tiimin suunnittelemassa Lantti-talossa tavoitteena oli käyttää mahdollisimman paljon uusiutuvia ja hiilidioksidia varastoivia rakennusmateriaaleja.

Suomen ensimmäinen nollaenergiapientalo. Kuva: Asuntomessut

”Projektin tavoitteena oli todistaa, että nollaenergiarakentamiselle ei ole enää teknisiä esteitä ja että se on mahdollista jo nyt jokaiselle omaa kotia rakentavalle”, toteaa arkkitehtiryhmän jäsen Tomi Tulamo.

Rakennus suunniteltiin niin, että uusien energiamääräysten mukainen E-luku olisi nolla.

”Tavoite itse asiassa ylitettiin, sillä rakennuksen kokonaisenergiankulutusta kuvaava E-luku on -1, eli rakennus tuottaa vuositasolla enemmän energiaa kuin se kuluttaa. Tulos saavutettiin sekä huolellisella suunnittelulla että toteutuksella”, Tulamo kertoo.

Käytännössä tavoitteet saavutettiin tekemällä suunnitteluvaiheessa muun muassa energia- ja päivänvalosimulointeja. Lantin energiatehokkuuden saavuttamiseksi on tehty useita käytännön ratkaisuja.

Lantti-talon energiatiedot. Taustalla talon aurinkopaneloitu seinä. Kuva: FiGBC

Lista on pitkä ja vaikuttava: talo on eristetty hyvin ja se on todistetusti tiivis, lämmitystapa on tehokas ja ilmanvaihtojärjestelmässä on korkea lämmön talteenoton hyötysuhde sekä pieni energiakulutus. Valaistus on toteutettu pääasiassa LED-valoin ja kodinkoneet ovat energiapihejä. Lisäksi talo tuottaa sähköä aurinkopaneeleilla ja lämmintä käyttövettä lämmitetään aurinkokeräimillä.

Myös asukkaan elintavat vaikuttavat merkittävästi valmiin rakennuksen energiatehokkuuteen. Lantissa on mittausjärjestelmä, jonka avulla asukkaat voivat seurata energiankulutusta ja -tuottoa ja tehostaa energiansäästöä.

”Ympäristönäkökulmasta katsoen talossa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon uusiutuvia ja hiilidioksidia varastoivia rakennusmateriaaleja. Lantissa on päädytty tavanomaista suurempaan puun käyttöön, sillä aiemmat kokemukset ovat osoittaneet sen hyödynnettävyyden energiarakentamisessa. Puuta on käytetty rakennuksen eri osissa kuten rungossa, eristysmateriaaleissa sekä sisä- ja ulkoverhouksissa”, Tulamo valottaa.

Kohti vähähiilistä kaupunkia

Tampereen kaupunki on käynnistänyt Sitran tukemana ECO2-ohjelman, jolla tuetaan vähähiilistä ja hiilineutraalia kaupunkirakennetta edistäviä hankkeita. Vuoreksen kaupunginosasta ja Tampereen kaupungin tavoitteista keskusteltiin Ekotehokkaan kaupunkisuunnittelun foorumissa Tampere-talossa 9. elokuuta.  ECO2-hankkeen, Tampereen asuntomessujen ja Sitran järjestämässä tilaisuudessa käsiteltiin myös laajemmin kaupunkirakenteen tilaa ja kehittämistä Suomessa ja ulkomailla.

Puhujalista oli vaikuttava: puheenvuoroja pitivät muun muassa professori ja kaupunkisuunnittelun johtaja Wulf Daseking hämmästyttävän ekotehokkaasta Freiburgin kaupungista Saksasta sekä erikoistutkija Lasse Peltonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Seminaarissa muistutettiin, että ekotehokkuus merkitsee myös ihmisten hyvinvointia. Muutos vähähiiliseen yhteiskuntaan on mahdollinen, tosin jokaisessa kaupungissa ja alueella on löydettävä omat mallit muutoksen aikaansaamiseksi, sillä yhteensopivaa tietä onneen ei ole.

Kaupunkirakennetta voidaan kehittää muun muassa kehittämällä julkista liikennettä, tuomalla palvelut lähelle, panostamalla viihtyvyyteen, sekoittamalla ihmisryhmiä ja mahdollistamalla rakennusten käytön muunneltavuus.

”Lisäksi jatkuvuus kaupunkisuunnittelussa on avainasemassa”, korostaa professori Wulf Daseking, joka on ollut keskeisessä roolissa saksalaisen Freiburgin kaupungin kehittämisessä.

Kaiken kaikkiaan Vuores-hanke vei eteenpäin käytännön ekotehokasta rakentamista Tampereella. Seuraavilla asuntomessuilla nollaenergiatalojen määrä lienee jo suurempi. On toivottavaa, että energiatehokkuus ja innovatiivisuus ovat tulevaisuudessa ominaispiirteenä muuallakin kuin asuntomessuilla, yhä useammin niin asuin- kuin toimistorakentamisessa.

Lähteet:

Jotta rakentamisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta pystyttäisiin vähentämään, täytyy hallita rakennuksen koko elinkaari. Elinkaari sisältää rakennusmateriaalien valmistuksen, rakennusvaiheen, käytön, rakennuksen osien ja materiaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen. Mitään näistä ei pitäisi tarkastella yksinään, vaan katsoa kokonaisuutta. Kestävillä materiaaleilla sekä muuntojoustavuuden mahdollistavilla rakennusratkaisuilla voidaan vaikuttaa rakenteiden ja rakennuksen elinkaaren pituuteen. Mitä pidempään rakennusta käytetään, sitä pienemmäksi jää rakentamisen aiheuttama ympäristökuormitus.

Jos rakennuksen elinkaarella on sijainnin ja koon puolesta edellytykset olla pitkä, rakennuksen muuntojoustavuus nousee erityisen tärkeäksi. Esimerkiksi nyt toimistorakennuksena toimivalle tilalle voi 20 vuoden kuluttua löytyä paremmin kysyntää vaikkapa palveluasuntolana.

Vaikka käyttötarkoitusta ei muutettaisikaan, muuttuvat käsitykset kuhunkin käyttöön sopivasta tilasta yllättävän nopeaan tahtiin. Tärkeintä onkin huolehtia ainakin siitä, että rakennukset toimivat alkuperäisessä tarkoituksessaan silloin kun vaikkapa kaupan kannattava yksikkökoko muuttuu tai opiskelija-asumisessa siirrytään soluista yksiöihin.

Rakennuksen runko on muuntojoustavuuden mahdollistava pitkän aikavälin ratkaisu. Kun runkoratkaisu on tarpeeksi joustava, pystytään rakennuksen elinkaaren aikana lvi-tekniikka, kuten lämmitys- ja jäähdytysratkaisut sekä tilajako ja pintamateriaalit uusimaan tarpeen mukaan. Muuntojoustavuus on näin ollen tärkeä myös energiatehokkuuden kannalta, jotta talotekniikkaa pystytään helposti modernisoimaan elinkaaren aikana.

Jos rakennuksella on kuitenkin todennäköisesti lyhyt käyttöikä, osien uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys ovat erityisen tärkeitä asioita. Rakennusosien uudelleenkäyttöä ei moni ota vakavasti. Itse ainakin suurella ilolla kuulen tarinoita, joissa joku on käyttänyt uudelleen rakennuksen rungon tai seinäelementit uudessa rakennuksessa.

Koska uudelleenkäyttö ei kuitenkaan aina käytännössä ole mahdollista, on tärkeää huolehtia siitä, että ainakin materiaalit voidaan kierrättää. Metallien osalta asia on toiminut käytännön rakentamisessa jo pitkään, esimerkiksi kierrätysterästä käyttäen voidaan valmistaa tuotteita aivan alkuperäistä käyttöä vastaavaan tarkoitukseen. Olemme kollegoideni kanssa viimeaikaisessa kehitystyössämme huomanneet, että joskus pienellä pohtimisella asia saadaan ratkeamaan myös muilla materiaaleilla.

Materiaalivalinnoilla, teknologiasovellutuksilla ja hyvällä suunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää rakentamisen ja rakennuksen käytön aikaista ympäristökuormitusta. Rakennukset pitäisi pystyä suunnittelemaan siten, että pitkä elinkaari on uskottava. Pelkät kestävät materiaalit, toimivat detaljit ja huolellinen toteutus eivät riitä, vaan rakennuksella tulee olla edellytykset muuntojoustavuuteen pitkällä aikavälillä. Näin jo rakennusvaiheessa kannetaan vastuu kokonaisuudesta – myös rakentamisesta rakennuksen valmistumisen jälkeen.

Kirjoittaja on arkkitehti ja työskentelee Ruukissa rakentamisen kestävästä kehityksestä vastaavana johtajana.