Currently viewing the category: "Kohteet"

FiGBC:n toimisto kävi selvittämässä Tampereen asuntomessuilla, millaisia energiatehokkaita ratkaisuja uudelle asuntoalueelle on tehty. Nollaenergiataloja löytyi kaksi ja passiivitalojakin muutama.  Messut päättyivät sunnuntaina ja epävirallisten laskelmien mukaan Vuoreksen kaupunginosassa sijaitsevaan asuntoalueeseen tutustui yli 145 000 messukävijää.

Rakentamista pienoiskoossa Tekesin Smart House -teltassa. Kuva: FiGBC

Alueella on niin omakotitaloja kuin pari-, rivi- ja kerrostaloasuntoja. Alueella sijaitsee myös kehitysvammaisten palvelukoti ja SOS-Lapsikylän sijaisperheelle suunniteltu koti. Lähes puolet Vuoreksen omakotitaloista on rakennettu täysin puusta. Sitran rahoittamassa ja Aalto-yliopiston arkkitehtuurinlaitoksen projektiryhmän suunnittelemassa nollaenergisessä Lantti-talossa on monipuolisen puun käytön lisäksi kiinnitetty huomiota vähähiilisyyteen.

Innovatiivista ympäristötehokkuutta

Erityisen merkillepantavaa messuilla olivat asuinalueen energiatekniset ja uudet yhdyskuntatekniset ratkaisut. Nollaenergiatalojen lisäksi rakennusten uusi E-luku oli näyttävästi esillä omakotialueella – sen sijaan osassa kerrostaloista tietoa ei juuri löytynyt kyselyistä huolimatta.

On kuitenkin ilahduttavaa, että energiatehokkuuden ohella myös materiaalivalinnat on otettu huomioon, sillä molemmat vaikuttavat rakennuksen ympäristötehokkuuteen ja ovat osa rakennuksen elinkaaren huomioimista. Muun muassa puu on materiaalina uusiutuvaa sekä helposti korjattavissa ja muunneltavissa.

Katuvalaistus hoidetaan Vuoreksessa LED-valoilla ja jätteet kulkeutuvat erityisen putkikeräysjärjestelmän avulla omaan keskitettyyn koonta-asemaan. Jäteautot hakevat jätteet lopulta vain yhdestä pisteestä.

Kiinnostavan katsauksen suomalaiseen innovaatioteknologiaan tarjosi Tekesin Smart House -teltta, jossa esiteltiin niin energia- ja kodintekniikkaa kuin liikkumista, vapaa-aikaa ja kodinhoitoa tehostavia teknisiä ratkaisuja. Osa esillä olevista ratkaisuista on jo saatavissa, osa tulee markkinoille myöhemmin.

Lantti eli energiatehokasta rakentamista käytännössä

Aalto-yliopiston tiimin suunnittelemassa Lantti-talossa tavoitteena oli käyttää mahdollisimman paljon uusiutuvia ja hiilidioksidia varastoivia rakennusmateriaaleja.

Suomen ensimmäinen nollaenergiapientalo. Kuva: Asuntomessut

”Projektin tavoitteena oli todistaa, että nollaenergiarakentamiselle ei ole enää teknisiä esteitä ja että se on mahdollista jo nyt jokaiselle omaa kotia rakentavalle”, toteaa arkkitehtiryhmän jäsen Tomi Tulamo.

Rakennus suunniteltiin niin, että uusien energiamääräysten mukainen E-luku olisi nolla.

”Tavoite itse asiassa ylitettiin, sillä rakennuksen kokonaisenergiankulutusta kuvaava E-luku on -1, eli rakennus tuottaa vuositasolla enemmän energiaa kuin se kuluttaa. Tulos saavutettiin sekä huolellisella suunnittelulla että toteutuksella”, Tulamo kertoo.

Käytännössä tavoitteet saavutettiin tekemällä suunnitteluvaiheessa muun muassa energia- ja päivänvalosimulointeja. Lantin energiatehokkuuden saavuttamiseksi on tehty useita käytännön ratkaisuja.

Lantti-talon energiatiedot. Taustalla talon aurinkopaneloitu seinä. Kuva: FiGBC

Lista on pitkä ja vaikuttava: talo on eristetty hyvin ja se on todistetusti tiivis, lämmitystapa on tehokas ja ilmanvaihtojärjestelmässä on korkea lämmön talteenoton hyötysuhde sekä pieni energiakulutus. Valaistus on toteutettu pääasiassa LED-valoin ja kodinkoneet ovat energiapihejä. Lisäksi talo tuottaa sähköä aurinkopaneeleilla ja lämmintä käyttövettä lämmitetään aurinkokeräimillä.

Myös asukkaan elintavat vaikuttavat merkittävästi valmiin rakennuksen energiatehokkuuteen. Lantissa on mittausjärjestelmä, jonka avulla asukkaat voivat seurata energiankulutusta ja -tuottoa ja tehostaa energiansäästöä.

”Ympäristönäkökulmasta katsoen talossa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon uusiutuvia ja hiilidioksidia varastoivia rakennusmateriaaleja. Lantissa on päädytty tavanomaista suurempaan puun käyttöön, sillä aiemmat kokemukset ovat osoittaneet sen hyödynnettävyyden energiarakentamisessa. Puuta on käytetty rakennuksen eri osissa kuten rungossa, eristysmateriaaleissa sekä sisä- ja ulkoverhouksissa”, Tulamo valottaa.

Kohti vähähiilistä kaupunkia

Tampereen kaupunki on käynnistänyt Sitran tukemana ECO2-ohjelman, jolla tuetaan vähähiilistä ja hiilineutraalia kaupunkirakennetta edistäviä hankkeita. Vuoreksen kaupunginosasta ja Tampereen kaupungin tavoitteista keskusteltiin Ekotehokkaan kaupunkisuunnittelun foorumissa Tampere-talossa 9. elokuuta.  ECO2-hankkeen, Tampereen asuntomessujen ja Sitran järjestämässä tilaisuudessa käsiteltiin myös laajemmin kaupunkirakenteen tilaa ja kehittämistä Suomessa ja ulkomailla.

Puhujalista oli vaikuttava: puheenvuoroja pitivät muun muassa professori ja kaupunkisuunnittelun johtaja Wulf Daseking hämmästyttävän ekotehokkaasta Freiburgin kaupungista Saksasta sekä erikoistutkija Lasse Peltonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Seminaarissa muistutettiin, että ekotehokkuus merkitsee myös ihmisten hyvinvointia. Muutos vähähiiliseen yhteiskuntaan on mahdollinen, tosin jokaisessa kaupungissa ja alueella on löydettävä omat mallit muutoksen aikaansaamiseksi, sillä yhteensopivaa tietä onneen ei ole.

Kaupunkirakennetta voidaan kehittää muun muassa kehittämällä julkista liikennettä, tuomalla palvelut lähelle, panostamalla viihtyvyyteen, sekoittamalla ihmisryhmiä ja mahdollistamalla rakennusten käytön muunneltavuus.

”Lisäksi jatkuvuus kaupunkisuunnittelussa on avainasemassa”, korostaa professori Wulf Daseking, joka on ollut keskeisessä roolissa saksalaisen Freiburgin kaupungin kehittämisessä.

Kaiken kaikkiaan Vuores-hanke vei eteenpäin käytännön ekotehokasta rakentamista Tampereella. Seuraavilla asuntomessuilla nollaenergiatalojen määrä lienee jo suurempi. On toivottavaa, että energiatehokkuus ja innovatiivisuus ovat tulevaisuudessa ominaispiirteenä muuallakin kuin asuntomessuilla, yhä useammin niin asuin- kuin toimistorakentamisessa.

Lähteet:

Viikin ympäristökampukselle vuonna 2011 nousseen uuden rakennuksen energiatehokkuustavoite on 70 kWh/brm2/vuosi. Tämä alittaa A-energialuokan vaatimuksen 90 kWh/brm2/vuosi sekä on tehokkuudeltaan puolet vuoden 2012 uusien määräysten mukaisesta rakentamisesta. Keskimääräin tavanomaisen toimiston energiatehokkuus on 150 kWh/brm2/vuosi.

Ympäristötalon energiatehokkuus on saavutettu yhdistämällä useita erilaisia energiaa säästäviä ratkaisuja. Lisäksi 5-kerroksisen, noin 6 500 m2 rakennuksen materiaalivalinnoissa ja rakennusmenetelmissä on kiinnitetty huomiota ympäristöystävällisyyteen.

Energiaa auringosta, jäähdytys maan alta

Osa rakennuksen tarvitsemasta energiasta tuotetaan paikan päällä: kaksoisjulkisivun ja katon aurinkopaneelit ovat yhteispinta-alaltaan 572 m2 ja tuottavat 60 kW, mikä vastaa 20 % rakennuksen sähköntarpeesta. Rakennus on samalla yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. Lisäksi talon katolla on 4 äänetöntä Windside-tuuliturbiinia, jotka tuottavat energiaa turvavaloille.

Veden ja sisätilojen lämmitykseen tarvittava lämpö saadaan kaupungin lämpöverkosta. Jäähdytys puolestaan ei vaadi ulkopuolista energiaa sillä rakennuksen yhteyteen on tehty 25 porakaivoa, jokainen niistä syvyydeltään 250 metriä. Kaivoista saatava vesi käytetään jäähdyttämiseen, ja sähköä järjestelmässä kuluttaa ainoastaan kiertovesipumppu. Ympäristötalon jäähdytysenergian tarve on maksimissaan 40 W/m2; jäähdytyspiikkien nousun estäminen tämän korkeammaksi on taattu sallimalla jäähdytys myös yöaikaan sekä suunnittelemalla rakennus siten, että jäähdytyksen tarve ei kohoa suuremmaksi. Tämän mahdollistavat mm. rakennuksen massoitus, valaistuksen ohjaus sekä julkisivun aurinkopaneelien toimiminen varjostimina. Talon atrium-tilaa ei jäähdytetä ollenkaan.

Energian kulutus pieneksi hyvällä tiivistyksellä ja optimaalisella käytöllä

Rakennusratkaisuissa on otettu huomioon energiankulutuksen minimointi varmistamalla erinomainen tiivistys vaipassa: tiiviystavoite oli n50<0,7 ja mitattu tiiviys rakennuksen valmistuttua n50<0,56. Tämä on parempi kuin passiivirakennusvaatimuksissa. Termorankarunkoinen ulkoseinä hyvällä yksityiskohtasuunnittelulla takaavat nämä arvot.

Lisäksi energian kulutusta on saatu pienemmäksi useilla eri ratkaisuilla: Lämmönkulku rakennuksessa on optimoitu ja pyörivä lämmön talteenotto toimii huoneiden ilmanvaihtokoneissa. Kokoushuoneissa ja muissa tiloissa, joissa henkilömäärään perustuva kuormitus vaihtelee, on tarpeenmukainen ilmanvaihto 0-4 l/(s m2). Ilmavirran määrä perustuu lämpötilaa ja hiilidioksidipitoisuutta mittaviin sensoreihin. Toimistohuoneissa on tasainen 1,5 l/(s m2) ilmavaihto. Koko ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimaperustainen ja rakennus kuuluu sisäilmaluokkaan S2. Jäähdytyksen tarvetta vähentävää se, että vain 10 % toimistoista on etelään suunnattuja. Automatisoitu talotekniikka vähentää energiankulutusta iltaisin ja öisin kun talo on tyhjillään. Valaistuksen energiantarvetta on vähennetty maksimoimalla luonnonvalon määrä sisätiloissa: sisävalopihat tuovat valoa kerroksien toimistoihin.

Materiaalivalinnat lisäävät ympäristöystävällisyyttä

Ympäristöystävällisiä materiaalivalintoja tehtäessä on keskitytty luonnonmateriaaleista puuhun ja kiveen. Betonirunko on valettu paikan päällä, jotta saavutettaisiin suhteellisen alhaiset hiilidioksidipäästöt: lisäksi massiivibetonirunko tasoittaa lämpötilavaihteluja sitomalla lämpöenergiaa. Rakennuksen alapohja on ontelolaattatasona toteutettu ja vesikatto tehty bitumihuovista. Aulojen kattorakenne on liima- ja kertopuupalkeista ja talossa on käytetty mineraalivillaeristeitä. Myös piha-alueella on pyritty luonnonmukaisuuteen ja pinnoitteiden ekologisuuteen. Kaikki valinnat tähtäävät CO­2-päästöjen minimoimiseen.

Lähes nollaenergiatalo ympäristöalan käytössä

Rakennus on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen sekä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen käytössä. Heille on rakennuksessa 240 henkilön työtilat, kokoustiloja, kahvila sekä näyttelytila. Molemmat käyttäjät ovat periaatteiltaan ympäristötietoisia ja toteuttavat energiansäästötarpeita. Kaikki kävijät pystyvät seuraamaan rakennuksen ajantasaista energiankulutusta aulaan asennetuilta näyttötauluilta.

Viikin ympäristötalo noudattaa Helsingin kaupungin periaatepäätöstä lähes nollaenergiatalojen periaatteiden soveltamisesta rakennuttamisessa. Sen odotetaan vastaavan tulevia lähes nollaenergiatalojen vaatimuksia. Talon on tarkoitus toimia esimerkkikohteena ja sen avulla pystytään seuraamaan todellisen energiankulutuksen toteutumista suhteessa simulointilaskelmiin: Kulutusta seurataan päämittauksella sekä lukuisilla alamittauksilla, joita tehdään kulutuksen kohdentamiseksi esimerkiksi ilmanvaihtokonekohtaisesti. Lisäksi seurataan esimerkiksi ilmanvaihdon ja patteriverkoston lämmitysenergian kulutusta.

Energiatehokkuustavoitteiden toteutumisen lisäksi rakennusprojektin kustannukset jopa pienenivät arvioidusta: hankesuunnitelman mukainen enimmäishinta oli 21,6 M€ ja toteutuneet kustannukset alla 17 M€.

Omistaja: Kiinteistö Oy Helsingin Ympäristötalo
Projektinjohtaja: Markku Katainen, HKR-rakennuttaja
Suunnittelu: Kimmo Kuismanen, Arkkitehtitoimisto Ab Case Consult LTD
LVI-asiantuntija: Climaconsult Finland Oy
Rakennesuunnittelu: Talonrakennus WSP Finland Oy (Stefan Forstén)
Sähkönsuunnittelu: Projectus Team Oy
Rakennusurakointi: Lemminkäinen Talo Oy

Lähteet:
Olavi Tikka / HKR-Rakennuttaja
Kaisu Ravantti / Projektiuutiset: Energiatehokas Ympäristötalo
Markku Katainen / HKR: Viikin ympäristötalo energiatehokkuuden kärkikohde Suomessa