Currently viewing the category: "Meillä ja maailmalla"
Asuntomessujen tehtävä on tuoda esiin suomalaista asuntorakentamista ja siihen liittyviä kuluttajien mieltymyksiä. Käytännön syistä messut toteutuvat usein lähinnä omakotitalorakentamisena. Vaikka messut eivät kestävään rakentamiseen olekaan keskittyneet, usein messuilta voi poimia jotain kestävyyteen liittyviä ratkaisuja Näin tänäkin vuonna.

Lue koko juttu →

Kirjoittaja Sami Lankiniemi toimii GBC Finlandin projektikoordinaattorina.

Rahoitusalalla, aivan kuten monilla muillakin aloilla, on tällä hetkellä meneillään murrosvaihe, jossa kestävän kehityksen tavoitteita ollaan tuomassa osaksi alan perustoimintoja. Käynnissä on useita erilaisia kokeiluja ja tieto parhaista käytännöistä leviää nopeasti.

Kestävän kiinteistösijoittamisen saralla etujoukoissa kulkevat Australia, Saksa ja Iso-Britannia. Tunnetuimpia kestävän kehityksen arvoja toteuttavia palveluita ovat vihreät vuokrasopimukset (green lease), jotka keskittyvät kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Yleisesti ottaen kestävyyden markkinat ovat rahoitusalalla kuitenkin vielä kehittymättömät, sillä yleinen tietoisuus ja ymmärrys kestävyyden tuomista liiketoimintamahdollisuuksista on yhä vähäistä.

Provada-konferenssissa esille nostettiin hyviä esimerkkejä rahoitusalan kestävyyttä edistävistä toimista. Kuva: DGBC

Provada-konferenssissa esille nostettiin hyviä esimerkkejä rahoitusalan kestävyyttä edistävistä toimista. Kuva: DGBC

Yhtenä ratkaisuna rahoitusalan kestävyyden lisäämiseen on esitetty muiltakin aloilta tuttua menetelmää eli valtionhallinnon taholta tapahtuvan sääntelyn ja toisaalta taloudellisten kannustimien lisäämistä. Kesäkuussa 2013 Amsterdamin Provada-konferenssin yhteydessä järjestetyn Green Real Estate Finance in Europe -seminaarin puhujat eivät kuitenkaan täysin allekirjoittaneet tätä väitettä.

Valtion taholta tulevat kannusteet voivat puhujien mukaan vauhdittaa muutosta, mutta valtion roolin koettiin olevan erityisen tärkeä malliesimerkkinä ja edelläkävijänä toimimisessa, sillä tätä kautta alan toimijat voivat saada tärkeää tietoa kestävyyden tarjoamista hyödyistä. Valtionhallinnon väliintulo ei kuitenkaan ole puhujien mielestä tässä kohtaa välttämätöntä, sillä he uskovat markkinavoimien vievän alaa tehokkaammin kohti kestävyyden tavoitteita.

Kannustimena vihreä lisäarvo

Kestävyysajattelusta on nopeasti tullut ilmiö, joka vaikuttaa useiden organisaatioiden toimintaan. Erilaisten toimintaa rajoittavien tekijöiden vastapainoksi kestävyys myös mahdollistaa erilaisten hyötyjen saavuttamisen. Usein kestävien toimintatapojen noudattamisen houkuttelevimmaksi kannustimeksi koetaan niiden aikaansaamat taloudelliset hyödyt. Niin kutsuttu vihreä lisäarvo (green premium) muodostuu kolmesta tekijästä: kiinteistöjen arvonnoususta, vuokratuottojen kasvusta sekä toiminta- ja käyttökustannusten pienenemisestä.

Global Real Estate Sustainability Benchmarkin (GRESB) mukaan kestävien kiinteistöjen arvo on keskimäärin 11–13% korkeampi muihin kiinteistöihin verrattuna. Vuokratuotot taas ovat 6–7% korkeampia. Myös käyttöaste on tavanomaisia kiinteistöjä korkeampi, sillä käyttäjät esimerkiksi pysyvät näissä kiinteistöissä pidempään, minkä seurauksena rahavirta on jatkuvampaa ja tasaisempaa. Esimerkiksi kiinteistösijoittamiseen erikoistuneiden yhtiöiden ja rahastojen (Real Estate Investment Trust, REIT) kohdalla myös toiminnallisen suorituskyvyn on huomattu olevan parempi sijoitusten painottuessa kestäviin kiinteistöihin.

Amsterdamin seminaarin puhujien mukaan esimerkiksi olemassa olevien kiinteistöjen kehittäminen tarjoaakin suhteellisen helpon keinon saada merkittäviä tuottoja ja nostaa sijoitustensa arvoa. Ongelmana on kuitenkin se, että tutkimusten mukaan 26–41%:lla kiinteistöjen omistajista ei ole mahdollisuutta saada ulkopuolista rahoitusta energiatehokkuusinvestointien toteuttamiseen.

Kestävyys liitetään myös riskienhallintaan

Edellä mainittujen hyötyjen lisäksi kestävyysajattelulla on positiivisia vaikutuksia myös sijoitusten riskienhallintaan. Matala energiatehokkuus voi esimerkiksi kasvattaa kiinteistöportfolion taloudellisen ikääntymisen riskiä ja sitä kautta uhata sijoituksen kannattavuutta ja tuottavuutta. Esimerkiksi kestävään kiinteistökantaan sijoituksensa kohdistavien REITien systemaattisen riskin on huomattu olevan matalampi verrattuna tavanomaisiin kiinteistöihin sijoittaviin toimijoihin. Jatkossa onkin erityisen mielenkiintoista nähdä, miten kestävyyden elementit viedään osaksi alalla käytettäviä riskimalleja.

On selvää, että rahoitusalan tulee muuttua toimintaympäristön muuttuessa. Tässä tapauksessa tämä tarkoittaa kestävän kehityksen arvojen omaksumista osaksi päivittäistä toimintaa ja sen mukanaan tuomien mahdollisuuksien täysimittaista hyödyntämistä. Se, miten tähän tavoitetilaan päästään, näyttäisi vielä olevan epäselvää. Kestävien toimintamallien etujen osoittamiseksi tarvitaan erityisesti mitattuja tunnuslukuja kiinteistöjen suorituskyvystä, jotta kestävyyden vaikutus taloudellisiin tunnuslukuihin voidaan osoittaa.


Lisätietoa:
Financing Tools for a Green Building Stock

Kirjoittaja Tapio Jalo on rakentamisen ja rakennuksien energiatehokkuuden johtava asiantuntija Motivan Kuluttajat ja palvelut -yksikössä.

Rakentamisen riskit hallintaan

Rakennusinsinööriliitto RIL:n energia- ja talotekniikkaryhmä (RET) järjesti toukokuussa seminaarin rakentamisen riskien hallinnasta. Avauspuheenvuorossa Risto Vahanen toi esiin huolensa siitä, että suunnittelua hankitaan nyt selvästi alihintaan, mikä on myrkkyä laatutavoitteille ja yhteistoiminnalle. Hankkeen organisointiin ja suunnitteluun panostaminen on edellytys saada riskit hallintaan ja poistaa uusiin energiatehokkuusratkaisuihin liittyvää muutosvastarintaa. Tilaisuudessa tulivat hyvin esille laadun monet kriteerit ja se, että käyttäjän vuorovaikutus suunnittelutavoitteisiin on erityisen tärkeää. Lähes nollaenergiarakennuksen toteuttaminen edellyttää saumatonta toiminnan varmistamista kaikissa vaiheissa. Jatkossa korostuvat energian tarpeen minimointi, energiatehokas ilmanvaihto, energiankäytön tarpeenmukaisuus sekä kulutus- ja olosuhdeseuranta. Energiatehokkuuden ja sisäilmaston kannalta asia on kattavasti esitetty 2006 laaditussa ToVa –käsikirjassa.

Pakosta yhteistyöhön

Rakentamisen suurin muutosvoima on ollut pakko eli uusilla määräyksillä tehty normiohjaus. Pakosta olisi edettävä yhteistyöhön, jossa laadun tekemisestä hyötyvät kaikki osapuolet. Tämä edellyttää uusia toimivuuskriteereihin perustuvia elinkaarihankintoja, jolloin myös rakentajien osaaminen ja kehitysideat saadaan käyttöön. Yksi esimerkki muutoksen haasteesta on 90-luvulla käyttöön tullut tavoite IV-kanavien puhtaasta toteutusketjusta. Itsekin määrittelin tuolloin IV-suunnittelijana työselitykseen, että koulurakennushankkeessa kanavat tulee suojata ja asentaa niin, että ne säilyvät puhtaina koko rakentamisen ajan. Yllätys oli iso, kun IV-urakoitsijat kilvan esittivät tilaajalle isoa hyvitystä urakkahinnassa, jos ”voidaan tehdä niin kuin ennenkin”. Sisäilmaluokituksessa oleva rakennustöiden puhtausluokitus sai ensin tilaajat vaatimaan ja näin toteuttajat pakotettiin hyvään laatuun. Nyt 20 vuoden jälkeen nähdään, että toimintatavan muuttaminen normaaliksi rakentamistavaksi on pitkä tie.

Lisää osaamista työmaille

Motivan koordinoimassa EU:n Build Up Skills Finland -hankkeessa julkaistiin huhtikuussa kansallinen etenemissuunnitelma rakennustyöntekijöiden osaamisen lisäämiseksi. Ei ole varmaan yllätys, että rakentajat tarvitsevat jatkossa paljon lisää tietoa ja osaamista energiatehokkaampien rakennuksien toteuttamisessa. Etenemissuunnitelmassa tulee hyvin esille se, että rakentaminen on kokonaisuus, jossa koko ketjun on sitouduttava luomaan työmaille paremmat edellytykset energiatehokkuuden laadunvarmistukseen. Jatkohanke-ehdotus täydennyskoulutuksen laatimiseksi on EU:ssa käsittelyssä ja jatko ratkeaa kesän aikana.

TAPRE –hanke Tampereella ja Seutuvalvomo Kuopiossa

Yhteistyön lisäämisestä ja toimintatapojen muuttamisesta voi ottaa esille kaksi hyvää esimerkkiä. Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) –hankkeen tavoite on luoda alueelliset energiatehokkuusmarkkinat, ts. yhtenäiset energiatehokkaat sopimus- ja toimintaperiaatteet, jotka helpottavat ja tehostavat kaikkien osapuolien työtä. Mukana ovat olleet niin kiinteistön omistajat kuin palvelutuottajat rakentajista suunnittelijoihin. Työryhmän toiminta perustui rakennusten elinkaariajatteluun, jossa otettiin huomioon hanke- ja toteutussuunnittelu, toteutus, urakointi ja rakennuksen käyttö. Alustavat Tapre -dokumentit on julkaistu Tampereen Tilakeskuksen sivuilla.

Kuopiossa on tehty merkittävää alueellista yhteistyötä kuntien kesken seutuvalvomo-projektissa. Kuopion kaupungin tilakeskuksen 2010 käynnistämässä alueellisessa projektissa ovat mukana myös Varkaus, Leppävirta ja Karttula. Aluevalvomo ja siihen liittyvät rakennusautomaatiotoimittajat kilpailutettiin puitesopimuksella, jossa valintaperusteena oli kokonaistaloudellisuus. Seutuvalvomoon on liitetty koko kiinteistökanta ja jatkuva seuranta sekä nopea reagointi poikkeamiin parantavat kiinteistönpidon laatua ja hyödyntävät kiinteistöautomaation uusia mahdollisuuksia. Seutuvalvomo-konsepti on monistettavissa kaikkiin kuntaryhmiin, erityisesti suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille.

Rakennusalalla on nyt mahdollisuus ja näytön paikka toimia yhtenäisesti energiatehokkuuden ja laadun edistämisessä. Tilaajan rooli ja vastuu korostuvat, sillä rakentamisessakin pätee “sitä saa, mitä tilaa”. Rakentamisen toimintakulttuurin muuttamisessa osaamis- ja laatukeskeiseksi tarvitaan kaikkia rakennusalan toimijoita. Laadun vaatiminen ja seuranta edellyttävät täydennyskoulutusta, mikä lisää ammattiylpeyttä sekä muiden työn arvostamista.

Tapio Jalo

Johtava asiantuntija, energiatehokkuus – palvelut ja kuluttajat
Motiva

Kirjoittaja Maija Jokela työskentelee GBC Finlandissa mm. koulutusasioiden parissa ja on elinikäisen oppimisen ystävä.

GBC Finland on pitkin kevättä kysynyt eri tahoilta kysymystä: ”Tarvitaanko Suomessa kestävän rakennetun ympäristön täydennyskoulutusta?”. Olemme pyöritelleet kysymystä omassa koulutustoimikunnassamme, tehneet sen pohjalta kyselyn ja viimeisimpänä järjestimme Vihreä Foorumi -aamiaisseminaarin jossa alan sekä substanssi- että koulutuspuolen ammattilaiset pääsivät ääneen aiheen tiimoilta.

Kartoitimme alan täydennyskoulutustarpeita kyselyllä, johon saimme 152 vastausta*. Sen mukaan 60 % vastaajista ei ollut saanut kestävän rakennetun ympäristön täydennyskoulutusta. Käydyksi täydennyskoulutukseksi mainittiin mm. yhden päivän seminaareja, Aalto Pro:n ja Kiinkon kursseja, LEED:n ja BREEAM:n kursseja, organisaatioiden omia tutkimushankkeita, ulkomailla hankittua täydennyskoulutusta… Kaikenlaista ja sekalaista. Koulutusta on siis tarjolla ammattilaisille lisäkoulutustarpeisiin, mutta missään ei ole perusteemoja alleen kokoavaa sateenvarjokoulutusta tai koulutustahoa joka pitäisi huolen siitä, että alalla on riittävät tietotaidot kohdata tulevaisuuden haasteet kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, kiristyvät säädökset ja markkinoilla kilpailu.

Green Building Professional myös Suomeen?

Olemme kysyneet (niin toisilta kuin itseltämme) voisiko GBC Finland olla se taho, joka tarjoaisi kestävän rakennetun ympäristön  koulutuspaketin. GBC koordinoisi koulutuksen, mutta itse opetuksen toteuttaisivat olemassa olevat koulutusorganisaatiot. Olemme katsoneet mallia Euroopasta, jossa Green Building Councilit vetävät tällä hetkellä kahta koulutussarjaa. Manner-Euroopassa toimii Green Building Professional -koulutusalusta, jonka kurssit ovat muokattavissa kansalliselle tasolle – siis myös vaikkapa Suomeen – soveltuviksi. Tarjolla on kursseja aina kestävän rakentamisen markkinasta kestäviin työtiloihin ja kouluihin sekä projektinhallinnasta valosuunnitteluun. Iso-Britanniassa on puolestaan Green Building Series, joka toimii vain Briteissä.  Siellä on osin samoja teemoja, mutta lisäksi esimerkiksi kestävää yhdyskuntasuunnittelua, innovatiivista, inspiroivaa ja integroitua rakennussuunnittelua ja kestäviä hankintaketjuja.

Lisäkoulutusta kaivataan korjausrakentamisen ratkaisuista ja muista käytännönläheisistä aiheista

Käytimme muun muassa kansainvälisten koulutussarjojen teemoja pohjana, kun kysyimme selvityksessämme, mille kursseille vastaaja itse osallistuisi ja mille omassa organisaatiossa olisi tarve. 18 luomastamme kurssivaihtoehdosta nousi selvä voittaja: korjausrakentamisen ratkaisut. Kurssille osallistuisi lähes 70 % vastaajista ja saman verran näki kurssille tarvetta myös muille työntekijöille omassa organisaatiossa.   Yli puolet osallistuisi myös kursseille rakennusten lainsäädännöstä (nyt ja tulevaisuudessa, kansallisella ja EU-tasolla) sekä lähes nollanergiataloista.  Melkein puolet haluaisi oppia lisää GBC Finlandin Rakennusten elinkaarimittareiden käyttömahdollisuuksista ja laskentaohjeista. Peränpitäjäksi jäi, ehkä hieman yllättäen, puurakentaminen. Tätä toisaalta selittänee vastaajien insinööritausta: kenties arkkitehtien suurempi osuus vastaajissa olisi näkynyt suurempana kiinnostuksena puurakentamiseen?

Vastauksissa näkyy selvästi käytännöllisten tietojen ja taitojen tarve sekä tiettyjen asioiden ajankohtaisuus, kuten juuri korjausrakentaminen ja lähes nollaenergiatalot. Kokonaisvaltaisempaa ajattelua edustavat kurssit pärjäsivät hieman heikommin: Vihreä johtajuus sijoittui vastaajien omissa valinnoissa seitsemänneksi (48 %), projektinhallinta kestävässä rakentamisessa yhdeksänneksi (46 %) ja kestävä yhdyskuntasuunnittelu toiseksi viimeiseksi (35 %).

Organisaatioilla nähtiin kuitenkin olevan huomattavasti enemmän koulutustarpeita kuin pelkästään itsellä. Ensiajatus tästä voisi olla se, että vastaajat pitävät kaikkia muita organisaatiossa enemmän koulutuksen tarpeessa olevina kuin mitä itse on. Todennäköisemmin tulosta selittää kuitenkin se, että vastaajista suurin osa oli johtavassa tai asiantuntija-asemassa. Tällöin heillä on oletettavasti luotettava näkemys organisaatioiden osaamisesta ja koulutustarpeista.

Mielenkiintoista on myös, että valittaessa kursseja, joille olisi organisaatiossa tarve, valittiin paljon myös niitä teemoja, jotka olivat häntäpäässä omien kurssivalintojen kohdalla. Esimerkiksi talotekniikka, rakennussuunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu ja puurakentaminen parantavat huomattavasti asemiaan tässä tarkastelussa.

Vihreä Foorumi 30.5 herätti innostusta

Esitimme toukokuun Vihreä Foorumi -aamiasseminaarissa kyselymme tuloksia ja kuulimme lisäksi Jorma Säterin (Metropolia, Bachelor’s Degree in Civil Engineering) esityksen siitä, miten peruskoulutuksessa otetaan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset. Säterin mukaan täydennyskoulutukselle olisi tarvetta, sillä diplomi insinööri -koulutus kykenee tuottamaan vain perusasiat omaavia insinöörejä. Kestävän kehityksen asioille ei ole tilaa 240 opintopisteen opinnoissa, sillä ne täyttyvät perusasioista. Toisaalta, kuten eräs seminaariin osallistunut totesi, kestävyyden täytyy olla osa perusasioita, joita opetetaan. Sitä ei siis liimata perusopintojen päälle ja sanota, että ”tämä on ekologista” tai ”vihreää” tai kestävää kehitystä”. Kestävä rakentaminen on hyvää ja laadukasta rakentamista ja oikeanlaisia käytäntöjä.

Olisikin katsottava laajoja kokonaisuuksia, unohtamatta myöskään sosiaalista kestävyyttä. Oppimisessa voidaan edetä yksi porras kerrallaan: aloitetaan vaikkapa korjausrakentamisesta ja lähes nollaenergiataloista (asioista jotka on pian pakko hallita) ja edetään ehkä projektinhallinnan kautta vihreään johtajuuteen ja yhdyskuntasuunnitteluun. Jollakin suunta saattaa olla päinvastainen, kokonaisuuksista yksityiskohtiin ja käytäntöön.

Innostus oli käsin kosketeltavaa seminaariin osallistuneiden joukossa. Täydennyskoulutusta tarvitaan! Muutosta tarvitaan! Kokonaisvaltaista otetta tarvitaan! Myös haastattelemamme asiantuntijat mm. Rakennustiedosta ja Tampereen teknillisestä yliopistosta ovat sitä mieltä, että koulutuksen olisi tähdättävä muutokseen ja muutoksen olisi oltava kokonaisvaltainen ja perustavanlaatuinen. Tämä kuulostaa haasteelta, joka on riittävän suuri Green Building Councilille. Koulun penkillä tavataan?

* Kysely tavoitti hyvin alan toimijarakenteen. Vastaajista suurin osa (60 %) oli insinöörejä. Lisäksi oli arkkitehteja (12 %) ja jonkin kaupallisen tutkinnon suorittaineita (10 %). Toimialoista oli parhaiten edustettuna suunnittelu- ja rakennuttamispalveluyritykset (23 %). Muita huimattavia toimialoja olivat laite-, järjestelmä- ja materiaalitoimittajat (13 %), kiinteistöjen omistajat (13 %), koulutus- ja tutkimusorganisaatiot (10 %), julkishallinnolliset organisaatiot (10 %) sekä yhdistykset ja säätiöt (10 %).

Suurin osa vastaajista toimi johtavassa tai asiantuntija-asemassa ja oli toiminut pitkään yli työelämässä, lähes puolet jo yli 21 vuotta. Vastaajista 60 % työskenteli jossakin GBC Finlandin jäsenorganisaatiossa. GBC Finlandin jäsenille menneisiin kyselyihin vastasi lähes puolet (47 %), RAKLI:n, RIL:n, SAFA:n ja STUL:n sähköpostilistoille mennyt kysely keräsi n. 2,5 vastausprosentin.

Keskellä Itämerta, Kööpenhaminasta 150 kilometriä itään sijaitsevalla Bornholmin saarella on eletty vahvaa muutoskautta 2000-luvun alusta. Tanskaan kuuluva saari vetää jatkuvasti vierailijoita ja kiinnostuneita tutustumaan siellä viriävään kestävän teknologian liiketoimintaan; älykkäisiin sähköverkkoihin, jätteiden poltolla tuotettavaan kaukolämpöön, ympäristöystävälliseksi saneerattavaan konferenssihotelliin sekä alueen hallinnon ja liike-elämän yhdessä luotsaamaan visioon erityisestä vihreästä saaresta. Perinteisesti  kalastajien ja maanviljejöiden idylliseksi yhteisöksi tunnettu saari kulkee Euroopan road-showta ja mainostaa itseään nimellä Bright Green Island. Globalisaation vaikutukset tuntuivat 1990-luvulta lähtien myös Itämerellä sijaitsevan suojaisen saaren talous- ja elinkeinoelämässä. Oli aika löytää uusia vetovoimatekijöitä asukkaiden ja sijoittajien houkuttelemiseksi.

Bornholmin suurimman kaupungin, Rønnen kaduilla  huristelee sähköautoja sulassa sovussa maanviljelijöiden traktorien keskellä. Itämerelle aukeavilla rantakaduilla vastaan tulee poikkeuksellisen paljon pyöräiljöitä ja saaren kauniista luonnosta nauttivia ulkoilijoita. Saari vetää vuosittain 600 000 turistia, joista suurin osa tulee luonnon ja elämysten perässä. Pieni osa matkailijoista, noin 10 prosenttia, on tullut Bornholmiin kuitenkin muiden asioiden perässä. Sähköautot ja niihin kytkeytyvä älykäs sähköverkko sekä uusiutuvan energian ratkaisut tuovat saarelle kasvavan määrä vihreästä teknologiasta kiinnostuneita. Kuten meidän suomalaisten delegaation.

Bornholmin kauniissa pelto- ja metsämaisemassa näkyy korkeita puiden ylle selvästi nousevia tuulimyllyjä. Maisema valtaa pinta-alaa myös tulevaisuudessa, sillä saaren tavoitteena on tuottaa sen tarvitsemasta energiasta 50 prosenttia tuulivoimalla. NIMBY-ilmiö ei tunnu saaneen täällä yliotetta – ilmeisesti tuulimyllyjen äänetön käynti ja edelleen toimivat kännykät ovat poistaneet pahimmat ennakkoluulot.

Tuulimyllyjen lisäksi Bornholmissa on paljon aurinkopaneeleja. Saarella on käynnissä 2 000 osallistujaa houkutellut älykkään sähköverkon pilotti, joka tutustuttaa ihmiset ja yritykset online-mittaroinnin, sähköautojen ja älykkään kodin tekniikan saloihin. Bornholmissa tuotettava uusiutuva energia riittäisi 1 000 sähköautolle, mutta kaikkia sen hyötyjä ei saada irti. Ongelmana on myös muutaman kerran vuodessa tapahtuva sähköenergian ylitarjonta, jota ei saada nykyteknologialla talteen. Bornholm tosin käy myös osto-myynti kauppaa sähköstä Ruotsin ja Puolan kanssa. Smart grid -hanketta esitellään meille vieraille hankkeen yhteydessä saneeratussa Villa Smart -omakotitalossa. Täällä on mukava myös räplätä olohuoneesta ja vanhasta pannuhuoneesta löytyviä energiankulutuksen näyttöpäätteitä ja ohjauslaitteita.

Green Solution House näyttää suunnan vihreille konferenssikeskuksille

Vaikka Bornholmissa vierailee vuosittain yli puoli miljoonaa turistia, on saaren hotellien käyttöaste vain 30 prosenttia. Tästä huolimatta Ronnen kaupunki uskoo yhden hotelli- ja kokousrakennuksen muuttavan tilanteen edullisemmaksi. Vanha konferenssihotelli entisöidään ja tilalle avataan Green Solution House. Saneerattavalla hotellilla tulee valmistuessaan olemaan DGNB-sertifikaatti, sen materiaalit jatkavat kiertoa tulevassa uusiokäytössä Cradle to Cradle -periaatteen mukaisesti ja suunnittelussa on ollut mukana myös Active House Solution -osaajia.

Uusi hotelli on toistaiseksi olemassa vain paperilla. Tästä huolimatta on sen ympärille jo nyt syntynyt vihreän rakentamisen työpaikkoja. Paikalliset kirvesmiehet ja rakentajat ovat halutessaan saaneet täydennyskoulutusta ja kestävän rakentamisen erityisosaamista. Myös Kööpenhaminan arkkitehtiopiskelijat viettävät viikkoja vuosittain tutustumassa hankkeeseen paikan päällä ja jalostamassa avoimen datan suunnittelupapereita. Hotellin vanhat huonekalut saavat desing-tuunauksen työttömien työpajalla. Tulevien hotellivieraiden pyykit pestään maailman ympäristöystävällisimmässä ja vähiten vettä käyttävässä teollisessa pesulassa – Bornholmissa kehitettyä osaamista tietenkin.

Creating Shared Value – sosiaalisia ja ympäristön tarpeita palvelevat yritykset tuottavat hyvinvointia Bornholmissa

Bornholmin saari on rakentanut omista voimavaroistaan vahvan yhteisön, joka etenee määrätietoisesti kohti yhteistä Bright Green Island -visiota. Saaren perinteinen yrittäjäyhteisö on adaptoinut liiketoimintaansa kestävän kehityksen elementtejä ja onnistunut löytämään oman paikkansa vihreän saaren arvoketjussa. Saaren uusista yrittäjälainoista 25% keskittyy vihreään teknologiaan tai palveluihin. Hanketta tuetaan luonnollisesti samalla Kööpenhaminan ja EU:n rahastoista, mutta myös ylikansalliset jätit (kuten IBM) ovat kiinnostuneita pilotoimaan uutta teknologiaansa Bornholmin ympäristöorientoituneessa ilmapiirissä. Vahvaa alueellista yhteistyötä ja oma-aloitteisuutta tukee myös Tanskan kuntalainsäädäntö ja julkisen sektorin struktuuri, joka tarjoaa Tanskan 70 kunnalle joustavamman toimintakentän ja ketteryyden, kun halutaan edistää kuntalaisten hyvinvointia globaalissa kilpailuasetelmessa.

Kehittyvän vihreän liiketoiminnan lisäksi Bornholmissa on muutenkin mukava fiilis. Ravintoloita, kahviloita ja design-putiikkeja riittää Ronnen söpössä keskustassa. Saaren uusi asukas otetaan myös vastaan poikkeuksellisen avosylin; tutustumisilta muiden uusien kanssa (jossa käy 50-100 ihmistä), ilmaiset museo- ja konserttiliput, haastattelu työ- ja yrittäjäneuvonnassa sekä halutessa tapaaminen vaikka matkailupäällikön kanssa. Ja jokainen esittelijä uskoo Bright Green Islandiin – kenties myös samaan aikaan Rønnen kaduilla vilkutellut Tanskan kuningatar Margareeta II.

Kirjoittaja oli mukana Tekes:in organisoimalla vierailulla Tanskan Bornholmissa 3-5.9.2012. Matkalle osallistui myös mm. Sitra, HINKU-kuntia, uusiutuvan energian yhdistyksiä, kuntien kehitysyhtiöitä sekä alueellisia energiayhtiöitä.