Currently viewing the category: "Meillä ja maailmalla"

Miten aluetason suunnittelussa tulisi huomioida kiertotalouden periaatteet? Tähän kysymykseen pureuduttiin GBC Finlandin Vihreä foorumi -tilaisuudessa 25.5. Viiden puhujan johdolla kuultiin ajankohtaisista kehityshankkeista ja saatavilla olevista työkaluista. Keskustelujen kautta löytyi yhteinen toive: jotta kiertotalous toteutuu, tarvitaan avointa, helposti saatavilla olevaa tietoa parhaista esimerkeistä sekä aktiivisia aluetason ”vetureita”.
Lue koko juttu →

Asuntomessujen tehtävä on tuoda esiin suomalaista asuntorakentamista ja siihen liittyviä kuluttajien mieltymyksiä. Käytännön syistä messut toteutuvat usein lähinnä omakotitalorakentamisena. Vaikka messut eivät kestävään rakentamiseen olekaan keskittyneet, usein messuilta voi poimia jotain kestävyyteen liittyviä ratkaisuja Näin tänäkin vuonna.

Lue koko juttu →

Kirjoittaja Sami Lankiniemi toimii GBC Finlandin projektikoordinaattorina.

Rahoitusalalla, aivan kuten monilla muillakin aloilla, on tällä hetkellä meneillään murrosvaihe, jossa kestävän kehityksen tavoitteita ollaan tuomassa osaksi alan perustoimintoja. Käynnissä on useita erilaisia kokeiluja ja tieto parhaista käytännöistä leviää nopeasti.

Kestävän kiinteistösijoittamisen saralla etujoukoissa kulkevat Australia, Saksa ja Iso-Britannia. Tunnetuimpia kestävän kehityksen arvoja toteuttavia palveluita ovat vihreät vuokrasopimukset (green lease), jotka keskittyvät kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Yleisesti ottaen kestävyyden markkinat ovat rahoitusalalla kuitenkin vielä kehittymättömät, sillä yleinen tietoisuus ja ymmärrys kestävyyden tuomista liiketoimintamahdollisuuksista on yhä vähäistä.

Provada-konferenssissa esille nostettiin hyviä esimerkkejä rahoitusalan kestävyyttä edistävistä toimista. Kuva: DGBC

Provada-konferenssissa esille nostettiin hyviä esimerkkejä rahoitusalan kestävyyttä edistävistä toimista. Kuva: DGBC

Yhtenä ratkaisuna rahoitusalan kestävyyden lisäämiseen on esitetty muiltakin aloilta tuttua menetelmää eli valtionhallinnon taholta tapahtuvan sääntelyn ja toisaalta taloudellisten kannustimien lisäämistä. Kesäkuussa 2013 Amsterdamin Provada-konferenssin yhteydessä järjestetyn Green Real Estate Finance in Europe -seminaarin puhujat eivät kuitenkaan täysin allekirjoittaneet tätä väitettä.

Valtion taholta tulevat kannusteet voivat puhujien mukaan vauhdittaa muutosta, mutta valtion roolin koettiin olevan erityisen tärkeä malliesimerkkinä ja edelläkävijänä toimimisessa, sillä tätä kautta alan toimijat voivat saada tärkeää tietoa kestävyyden tarjoamista hyödyistä. Valtionhallinnon väliintulo ei kuitenkaan ole puhujien mielestä tässä kohtaa välttämätöntä, sillä he uskovat markkinavoimien vievän alaa tehokkaammin kohti kestävyyden tavoitteita.

Kannustimena vihreä lisäarvo

Kestävyysajattelusta on nopeasti tullut ilmiö, joka vaikuttaa useiden organisaatioiden toimintaan. Erilaisten toimintaa rajoittavien tekijöiden vastapainoksi kestävyys myös mahdollistaa erilaisten hyötyjen saavuttamisen. Usein kestävien toimintatapojen noudattamisen houkuttelevimmaksi kannustimeksi koetaan niiden aikaansaamat taloudelliset hyödyt. Niin kutsuttu vihreä lisäarvo (green premium) muodostuu kolmesta tekijästä: kiinteistöjen arvonnoususta, vuokratuottojen kasvusta sekä toiminta- ja käyttökustannusten pienenemisestä.

Global Real Estate Sustainability Benchmarkin (GRESB) mukaan kestävien kiinteistöjen arvo on keskimäärin 11–13% korkeampi muihin kiinteistöihin verrattuna. Vuokratuotot taas ovat 6–7% korkeampia. Myös käyttöaste on tavanomaisia kiinteistöjä korkeampi, sillä käyttäjät esimerkiksi pysyvät näissä kiinteistöissä pidempään, minkä seurauksena rahavirta on jatkuvampaa ja tasaisempaa. Esimerkiksi kiinteistösijoittamiseen erikoistuneiden yhtiöiden ja rahastojen (Real Estate Investment Trust, REIT) kohdalla myös toiminnallisen suorituskyvyn on huomattu olevan parempi sijoitusten painottuessa kestäviin kiinteistöihin.

Amsterdamin seminaarin puhujien mukaan esimerkiksi olemassa olevien kiinteistöjen kehittäminen tarjoaakin suhteellisen helpon keinon saada merkittäviä tuottoja ja nostaa sijoitustensa arvoa. Ongelmana on kuitenkin se, että tutkimusten mukaan 26–41%:lla kiinteistöjen omistajista ei ole mahdollisuutta saada ulkopuolista rahoitusta energiatehokkuusinvestointien toteuttamiseen.

Kestävyys liitetään myös riskienhallintaan

Edellä mainittujen hyötyjen lisäksi kestävyysajattelulla on positiivisia vaikutuksia myös sijoitusten riskienhallintaan. Matala energiatehokkuus voi esimerkiksi kasvattaa kiinteistöportfolion taloudellisen ikääntymisen riskiä ja sitä kautta uhata sijoituksen kannattavuutta ja tuottavuutta. Esimerkiksi kestävään kiinteistökantaan sijoituksensa kohdistavien REITien systemaattisen riskin on huomattu olevan matalampi verrattuna tavanomaisiin kiinteistöihin sijoittaviin toimijoihin. Jatkossa onkin erityisen mielenkiintoista nähdä, miten kestävyyden elementit viedään osaksi alalla käytettäviä riskimalleja.

On selvää, että rahoitusalan tulee muuttua toimintaympäristön muuttuessa. Tässä tapauksessa tämä tarkoittaa kestävän kehityksen arvojen omaksumista osaksi päivittäistä toimintaa ja sen mukanaan tuomien mahdollisuuksien täysimittaista hyödyntämistä. Se, miten tähän tavoitetilaan päästään, näyttäisi vielä olevan epäselvää. Kestävien toimintamallien etujen osoittamiseksi tarvitaan erityisesti mitattuja tunnuslukuja kiinteistöjen suorituskyvystä, jotta kestävyyden vaikutus taloudellisiin tunnuslukuihin voidaan osoittaa.


Lisätietoa:
Financing Tools for a Green Building Stock

Kirjoittaja Tapio Jalo on rakentamisen ja rakennuksien energiatehokkuuden johtava asiantuntija Motivan Kuluttajat ja palvelut -yksikössä.

Rakentamisen riskit hallintaan

Rakennusinsinööriliitto RIL:n energia- ja talotekniikkaryhmä (RET) järjesti toukokuussa seminaarin rakentamisen riskien hallinnasta. Avauspuheenvuorossa Risto Vahanen toi esiin huolensa siitä, että suunnittelua hankitaan nyt selvästi alihintaan, mikä on myrkkyä laatutavoitteille ja yhteistoiminnalle. Hankkeen organisointiin ja suunnitteluun panostaminen on edellytys saada riskit hallintaan ja poistaa uusiin energiatehokkuusratkaisuihin liittyvää muutosvastarintaa. Tilaisuudessa tulivat hyvin esille laadun monet kriteerit ja se, että käyttäjän vuorovaikutus suunnittelutavoitteisiin on erityisen tärkeää. Lähes nollaenergiarakennuksen toteuttaminen edellyttää saumatonta toiminnan varmistamista kaikissa vaiheissa. Jatkossa korostuvat energian tarpeen minimointi, energiatehokas ilmanvaihto, energiankäytön tarpeenmukaisuus sekä kulutus- ja olosuhdeseuranta. Energiatehokkuuden ja sisäilmaston kannalta asia on kattavasti esitetty 2006 laaditussa ToVa –käsikirjassa.

Pakosta yhteistyöhön

Rakentamisen suurin muutosvoima on ollut pakko eli uusilla määräyksillä tehty normiohjaus. Pakosta olisi edettävä yhteistyöhön, jossa laadun tekemisestä hyötyvät kaikki osapuolet. Tämä edellyttää uusia toimivuuskriteereihin perustuvia elinkaarihankintoja, jolloin myös rakentajien osaaminen ja kehitysideat saadaan käyttöön. Yksi esimerkki muutoksen haasteesta on 90-luvulla käyttöön tullut tavoite IV-kanavien puhtaasta toteutusketjusta. Itsekin määrittelin tuolloin IV-suunnittelijana työselitykseen, että koulurakennushankkeessa kanavat tulee suojata ja asentaa niin, että ne säilyvät puhtaina koko rakentamisen ajan. Yllätys oli iso, kun IV-urakoitsijat kilvan esittivät tilaajalle isoa hyvitystä urakkahinnassa, jos ”voidaan tehdä niin kuin ennenkin”. Sisäilmaluokituksessa oleva rakennustöiden puhtausluokitus sai ensin tilaajat vaatimaan ja näin toteuttajat pakotettiin hyvään laatuun. Nyt 20 vuoden jälkeen nähdään, että toimintatavan muuttaminen normaaliksi rakentamistavaksi on pitkä tie.

Lisää osaamista työmaille

Motivan koordinoimassa EU:n Build Up Skills Finland -hankkeessa julkaistiin huhtikuussa kansallinen etenemissuunnitelma rakennustyöntekijöiden osaamisen lisäämiseksi. Ei ole varmaan yllätys, että rakentajat tarvitsevat jatkossa paljon lisää tietoa ja osaamista energiatehokkaampien rakennuksien toteuttamisessa. Etenemissuunnitelmassa tulee hyvin esille se, että rakentaminen on kokonaisuus, jossa koko ketjun on sitouduttava luomaan työmaille paremmat edellytykset energiatehokkuuden laadunvarmistukseen. Jatkohanke-ehdotus täydennyskoulutuksen laatimiseksi on EU:ssa käsittelyssä ja jatko ratkeaa kesän aikana.

TAPRE –hanke Tampereella ja Seutuvalvomo Kuopiossa

Yhteistyön lisäämisestä ja toimintatapojen muuttamisesta voi ottaa esille kaksi hyvää esimerkkiä. Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) –hankkeen tavoite on luoda alueelliset energiatehokkuusmarkkinat, ts. yhtenäiset energiatehokkaat sopimus- ja toimintaperiaatteet, jotka helpottavat ja tehostavat kaikkien osapuolien työtä. Mukana ovat olleet niin kiinteistön omistajat kuin palvelutuottajat rakentajista suunnittelijoihin. Työryhmän toiminta perustui rakennusten elinkaariajatteluun, jossa otettiin huomioon hanke- ja toteutussuunnittelu, toteutus, urakointi ja rakennuksen käyttö. Alustavat Tapre -dokumentit on julkaistu Tampereen Tilakeskuksen sivuilla.

Kuopiossa on tehty merkittävää alueellista yhteistyötä kuntien kesken seutuvalvomo-projektissa. Kuopion kaupungin tilakeskuksen 2010 käynnistämässä alueellisessa projektissa ovat mukana myös Varkaus, Leppävirta ja Karttula. Aluevalvomo ja siihen liittyvät rakennusautomaatiotoimittajat kilpailutettiin puitesopimuksella, jossa valintaperusteena oli kokonaistaloudellisuus. Seutuvalvomoon on liitetty koko kiinteistökanta ja jatkuva seuranta sekä nopea reagointi poikkeamiin parantavat kiinteistönpidon laatua ja hyödyntävät kiinteistöautomaation uusia mahdollisuuksia. Seutuvalvomo-konsepti on monistettavissa kaikkiin kuntaryhmiin, erityisesti suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille.

Rakennusalalla on nyt mahdollisuus ja näytön paikka toimia yhtenäisesti energiatehokkuuden ja laadun edistämisessä. Tilaajan rooli ja vastuu korostuvat, sillä rakentamisessakin pätee “sitä saa, mitä tilaa”. Rakentamisen toimintakulttuurin muuttamisessa osaamis- ja laatukeskeiseksi tarvitaan kaikkia rakennusalan toimijoita. Laadun vaatiminen ja seuranta edellyttävät täydennyskoulutusta, mikä lisää ammattiylpeyttä sekä muiden työn arvostamista.

Tapio Jalo

Johtava asiantuntija, energiatehokkuus – palvelut ja kuluttajat
Motiva