Currently viewing the category: "Meillä ja maailmalla"

Keskellä Itämerta, Kööpenhaminasta 150 kilometriä itään sijaitsevalla Bornholmin saarella on eletty vahvaa muutoskautta 2000-luvun alusta. Tanskaan kuuluva saari vetää jatkuvasti vierailijoita ja kiinnostuneita tutustumaan siellä viriävään kestävän teknologian liiketoimintaan; älykkäisiin sähköverkkoihin, jätteiden poltolla tuotettavaan kaukolämpöön, ympäristöystävälliseksi saneerattavaan konferenssihotelliin sekä alueen hallinnon ja liike-elämän yhdessä luotsaamaan visioon erityisestä vihreästä saaresta. Perinteisesti  kalastajien ja maanviljejöiden idylliseksi yhteisöksi tunnettu saari kulkee Euroopan road-showta ja mainostaa itseään nimellä Bright Green Island. Globalisaation vaikutukset tuntuivat 1990-luvulta lähtien myös Itämerellä sijaitsevan suojaisen saaren talous- ja elinkeinoelämässä. Oli aika löytää uusia vetovoimatekijöitä asukkaiden ja sijoittajien houkuttelemiseksi.

Bornholmin suurimman kaupungin, Rønnen kaduilla  huristelee sähköautoja sulassa sovussa maanviljelijöiden traktorien keskellä. Itämerelle aukeavilla rantakaduilla vastaan tulee poikkeuksellisen paljon pyöräiljöitä ja saaren kauniista luonnosta nauttivia ulkoilijoita. Saari vetää vuosittain 600 000 turistia, joista suurin osa tulee luonnon ja elämysten perässä. Pieni osa matkailijoista, noin 10 prosenttia, on tullut Bornholmiin kuitenkin muiden asioiden perässä. Sähköautot ja niihin kytkeytyvä älykäs sähköverkko sekä uusiutuvan energian ratkaisut tuovat saarelle kasvavan määrä vihreästä teknologiasta kiinnostuneita. Kuten meidän suomalaisten delegaation.

Bornholmin kauniissa pelto- ja metsämaisemassa näkyy korkeita puiden ylle selvästi nousevia tuulimyllyjä. Maisema valtaa pinta-alaa myös tulevaisuudessa, sillä saaren tavoitteena on tuottaa sen tarvitsemasta energiasta 50 prosenttia tuulivoimalla. NIMBY-ilmiö ei tunnu saaneen täällä yliotetta – ilmeisesti tuulimyllyjen äänetön käynti ja edelleen toimivat kännykät ovat poistaneet pahimmat ennakkoluulot.

Tuulimyllyjen lisäksi Bornholmissa on paljon aurinkopaneeleja. Saarella on käynnissä 2 000 osallistujaa houkutellut älykkään sähköverkon pilotti, joka tutustuttaa ihmiset ja yritykset online-mittaroinnin, sähköautojen ja älykkään kodin tekniikan saloihin. Bornholmissa tuotettava uusiutuva energia riittäisi 1 000 sähköautolle, mutta kaikkia sen hyötyjä ei saada irti. Ongelmana on myös muutaman kerran vuodessa tapahtuva sähköenergian ylitarjonta, jota ei saada nykyteknologialla talteen. Bornholm tosin käy myös osto-myynti kauppaa sähköstä Ruotsin ja Puolan kanssa. Smart grid -hanketta esitellään meille vieraille hankkeen yhteydessä saneeratussa Villa Smart -omakotitalossa. Täällä on mukava myös räplätä olohuoneesta ja vanhasta pannuhuoneesta löytyviä energiankulutuksen näyttöpäätteitä ja ohjauslaitteita.

Green Solution House näyttää suunnan vihreille konferenssikeskuksille

Vaikka Bornholmissa vierailee vuosittain yli puoli miljoonaa turistia, on saaren hotellien käyttöaste vain 30 prosenttia. Tästä huolimatta Ronnen kaupunki uskoo yhden hotelli- ja kokousrakennuksen muuttavan tilanteen edullisemmaksi. Vanha konferenssihotelli entisöidään ja tilalle avataan Green Solution House. Saneerattavalla hotellilla tulee valmistuessaan olemaan DGNB-sertifikaatti, sen materiaalit jatkavat kiertoa tulevassa uusiokäytössä Cradle to Cradle -periaatteen mukaisesti ja suunnittelussa on ollut mukana myös Active House Solution -osaajia.

Uusi hotelli on toistaiseksi olemassa vain paperilla. Tästä huolimatta on sen ympärille jo nyt syntynyt vihreän rakentamisen työpaikkoja. Paikalliset kirvesmiehet ja rakentajat ovat halutessaan saaneet täydennyskoulutusta ja kestävän rakentamisen erityisosaamista. Myös Kööpenhaminan arkkitehtiopiskelijat viettävät viikkoja vuosittain tutustumassa hankkeeseen paikan päällä ja jalostamassa avoimen datan suunnittelupapereita. Hotellin vanhat huonekalut saavat desing-tuunauksen työttömien työpajalla. Tulevien hotellivieraiden pyykit pestään maailman ympäristöystävällisimmässä ja vähiten vettä käyttävässä teollisessa pesulassa – Bornholmissa kehitettyä osaamista tietenkin.

Creating Shared Value – sosiaalisia ja ympäristön tarpeita palvelevat yritykset tuottavat hyvinvointia Bornholmissa

Bornholmin saari on rakentanut omista voimavaroistaan vahvan yhteisön, joka etenee määrätietoisesti kohti yhteistä Bright Green Island -visiota. Saaren perinteinen yrittäjäyhteisö on adaptoinut liiketoimintaansa kestävän kehityksen elementtejä ja onnistunut löytämään oman paikkansa vihreän saaren arvoketjussa. Saaren uusista yrittäjälainoista 25% keskittyy vihreään teknologiaan tai palveluihin. Hanketta tuetaan luonnollisesti samalla Kööpenhaminan ja EU:n rahastoista, mutta myös ylikansalliset jätit (kuten IBM) ovat kiinnostuneita pilotoimaan uutta teknologiaansa Bornholmin ympäristöorientoituneessa ilmapiirissä. Vahvaa alueellista yhteistyötä ja oma-aloitteisuutta tukee myös Tanskan kuntalainsäädäntö ja julkisen sektorin struktuuri, joka tarjoaa Tanskan 70 kunnalle joustavamman toimintakentän ja ketteryyden, kun halutaan edistää kuntalaisten hyvinvointia globaalissa kilpailuasetelmessa.

Kehittyvän vihreän liiketoiminnan lisäksi Bornholmissa on muutenkin mukava fiilis. Ravintoloita, kahviloita ja design-putiikkeja riittää Ronnen söpössä keskustassa. Saaren uusi asukas otetaan myös vastaan poikkeuksellisen avosylin; tutustumisilta muiden uusien kanssa (jossa käy 50-100 ihmistä), ilmaiset museo- ja konserttiliput, haastattelu työ- ja yrittäjäneuvonnassa sekä halutessa tapaaminen vaikka matkailupäällikön kanssa. Ja jokainen esittelijä uskoo Bright Green Islandiin – kenties myös samaan aikaan Rønnen kaduilla vilkutellut Tanskan kuningatar Margareeta II.

Kirjoittaja oli mukana Tekes:in organisoimalla vierailulla Tanskan Bornholmissa 3-5.9.2012. Matkalle osallistui myös mm. Sitra, HINKU-kuntia, uusiutuvan energian yhdistyksiä, kuntien kehitysyhtiöitä sekä alueellisia energiayhtiöitä.

FiGBC:n toimisto kävi selvittämässä Tampereen asuntomessuilla, millaisia energiatehokkaita ratkaisuja uudelle asuntoalueelle on tehty. Nollaenergiataloja löytyi kaksi ja passiivitalojakin muutama.  Messut päättyivät sunnuntaina ja epävirallisten laskelmien mukaan Vuoreksen kaupunginosassa sijaitsevaan asuntoalueeseen tutustui yli 145 000 messukävijää.

Rakentamista pienoiskoossa Tekesin Smart House -teltassa. Kuva: FiGBC

Alueella on niin omakotitaloja kuin pari-, rivi- ja kerrostaloasuntoja. Alueella sijaitsee myös kehitysvammaisten palvelukoti ja SOS-Lapsikylän sijaisperheelle suunniteltu koti. Lähes puolet Vuoreksen omakotitaloista on rakennettu täysin puusta. Sitran rahoittamassa ja Aalto-yliopiston arkkitehtuurinlaitoksen projektiryhmän suunnittelemassa nollaenergisessä Lantti-talossa on monipuolisen puun käytön lisäksi kiinnitetty huomiota vähähiilisyyteen.

Innovatiivista ympäristötehokkuutta

Erityisen merkillepantavaa messuilla olivat asuinalueen energiatekniset ja uudet yhdyskuntatekniset ratkaisut. Nollaenergiatalojen lisäksi rakennusten uusi E-luku oli näyttävästi esillä omakotialueella – sen sijaan osassa kerrostaloista tietoa ei juuri löytynyt kyselyistä huolimatta.

On kuitenkin ilahduttavaa, että energiatehokkuuden ohella myös materiaalivalinnat on otettu huomioon, sillä molemmat vaikuttavat rakennuksen ympäristötehokkuuteen ja ovat osa rakennuksen elinkaaren huomioimista. Muun muassa puu on materiaalina uusiutuvaa sekä helposti korjattavissa ja muunneltavissa.

Katuvalaistus hoidetaan Vuoreksessa LED-valoilla ja jätteet kulkeutuvat erityisen putkikeräysjärjestelmän avulla omaan keskitettyyn koonta-asemaan. Jäteautot hakevat jätteet lopulta vain yhdestä pisteestä.

Kiinnostavan katsauksen suomalaiseen innovaatioteknologiaan tarjosi Tekesin Smart House -teltta, jossa esiteltiin niin energia- ja kodintekniikkaa kuin liikkumista, vapaa-aikaa ja kodinhoitoa tehostavia teknisiä ratkaisuja. Osa esillä olevista ratkaisuista on jo saatavissa, osa tulee markkinoille myöhemmin.

Lantti eli energiatehokasta rakentamista käytännössä

Aalto-yliopiston tiimin suunnittelemassa Lantti-talossa tavoitteena oli käyttää mahdollisimman paljon uusiutuvia ja hiilidioksidia varastoivia rakennusmateriaaleja.

Suomen ensimmäinen nollaenergiapientalo. Kuva: Asuntomessut

”Projektin tavoitteena oli todistaa, että nollaenergiarakentamiselle ei ole enää teknisiä esteitä ja että se on mahdollista jo nyt jokaiselle omaa kotia rakentavalle”, toteaa arkkitehtiryhmän jäsen Tomi Tulamo.

Rakennus suunniteltiin niin, että uusien energiamääräysten mukainen E-luku olisi nolla.

”Tavoite itse asiassa ylitettiin, sillä rakennuksen kokonaisenergiankulutusta kuvaava E-luku on -1, eli rakennus tuottaa vuositasolla enemmän energiaa kuin se kuluttaa. Tulos saavutettiin sekä huolellisella suunnittelulla että toteutuksella”, Tulamo kertoo.

Käytännössä tavoitteet saavutettiin tekemällä suunnitteluvaiheessa muun muassa energia- ja päivänvalosimulointeja. Lantin energiatehokkuuden saavuttamiseksi on tehty useita käytännön ratkaisuja.

Lantti-talon energiatiedot. Taustalla talon aurinkopaneloitu seinä. Kuva: FiGBC

Lista on pitkä ja vaikuttava: talo on eristetty hyvin ja se on todistetusti tiivis, lämmitystapa on tehokas ja ilmanvaihtojärjestelmässä on korkea lämmön talteenoton hyötysuhde sekä pieni energiakulutus. Valaistus on toteutettu pääasiassa LED-valoin ja kodinkoneet ovat energiapihejä. Lisäksi talo tuottaa sähköä aurinkopaneeleilla ja lämmintä käyttövettä lämmitetään aurinkokeräimillä.

Myös asukkaan elintavat vaikuttavat merkittävästi valmiin rakennuksen energiatehokkuuteen. Lantissa on mittausjärjestelmä, jonka avulla asukkaat voivat seurata energiankulutusta ja -tuottoa ja tehostaa energiansäästöä.

”Ympäristönäkökulmasta katsoen talossa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon uusiutuvia ja hiilidioksidia varastoivia rakennusmateriaaleja. Lantissa on päädytty tavanomaista suurempaan puun käyttöön, sillä aiemmat kokemukset ovat osoittaneet sen hyödynnettävyyden energiarakentamisessa. Puuta on käytetty rakennuksen eri osissa kuten rungossa, eristysmateriaaleissa sekä sisä- ja ulkoverhouksissa”, Tulamo valottaa.

Kohti vähähiilistä kaupunkia

Tampereen kaupunki on käynnistänyt Sitran tukemana ECO2-ohjelman, jolla tuetaan vähähiilistä ja hiilineutraalia kaupunkirakennetta edistäviä hankkeita. Vuoreksen kaupunginosasta ja Tampereen kaupungin tavoitteista keskusteltiin Ekotehokkaan kaupunkisuunnittelun foorumissa Tampere-talossa 9. elokuuta.  ECO2-hankkeen, Tampereen asuntomessujen ja Sitran järjestämässä tilaisuudessa käsiteltiin myös laajemmin kaupunkirakenteen tilaa ja kehittämistä Suomessa ja ulkomailla.

Puhujalista oli vaikuttava: puheenvuoroja pitivät muun muassa professori ja kaupunkisuunnittelun johtaja Wulf Daseking hämmästyttävän ekotehokkaasta Freiburgin kaupungista Saksasta sekä erikoistutkija Lasse Peltonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Seminaarissa muistutettiin, että ekotehokkuus merkitsee myös ihmisten hyvinvointia. Muutos vähähiiliseen yhteiskuntaan on mahdollinen, tosin jokaisessa kaupungissa ja alueella on löydettävä omat mallit muutoksen aikaansaamiseksi, sillä yhteensopivaa tietä onneen ei ole.

Kaupunkirakennetta voidaan kehittää muun muassa kehittämällä julkista liikennettä, tuomalla palvelut lähelle, panostamalla viihtyvyyteen, sekoittamalla ihmisryhmiä ja mahdollistamalla rakennusten käytön muunneltavuus.

”Lisäksi jatkuvuus kaupunkisuunnittelussa on avainasemassa”, korostaa professori Wulf Daseking, joka on ollut keskeisessä roolissa saksalaisen Freiburgin kaupungin kehittämisessä.

Kaiken kaikkiaan Vuores-hanke vei eteenpäin käytännön ekotehokasta rakentamista Tampereella. Seuraavilla asuntomessuilla nollaenergiatalojen määrä lienee jo suurempi. On toivottavaa, että energiatehokkuus ja innovatiivisuus ovat tulevaisuudessa ominaispiirteenä muuallakin kuin asuntomessuilla, yhä useammin niin asuin- kuin toimistorakentamisessa.

Lähteet:

Iso-Britannian Green Building Councilin toimitusjohtaja ja World GBC:n Euroopan verkoston puheenjohtaja Paul King kertoo, kuinka vihreän rakentamisen avulla voidaan saavuttaa toimintamalli, joka huomioi samanaikaisesti sekä ihmiset, ympäristön että taloudellisen toiminnan.

Tarve vihreälle taloudelle on nykyisessä maailmantilanteessa kiistaton. Fossiilisten polttoaineiden hintojen vaihtelut, ilmastonmuutos ja ympäristöpaineet sekä globaalin talouskriisin jälkimainingit pakottavat meidät arvioimaan uudelleen toimintatapojamme erityisesti rakentamisen, suunnittelun ja rakennusten käytön suhteen.

YK:n ympäristöohjelman UNEP:in sekä kansainvälinen energiajärjestön IEA:n arvioiden mukaan rakennukset kuluttavat 30–40 prosenttia maailman energiasta. Kolmannes maailman kasvihuonepäästöistä syntyy rakennusten käytöstä. Muun muassa Isossa-Britanniassa rakennusten energiankulutus ja päästöt kattavat jo lähes 50 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä.
Tämän lisäksi rakennussektori kuluttaa vuosittain noin kolme miljardia tonnia raaka-ainetta, mikä vastaa noin 40–50 prosenttia luonnonvarojen kulutuksesta. Rakennettu ympäristö kuluttaa myös noin 20 prosenttia maailman vedenkulutuksesta.

Hätkähdyttävistä tilastoista huolimatta rakentamisessa on mahdollista saavuttaa merkittävä ja pysyvä muutos. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on laskenut, että rakennetun ympäristön potentiaali saavuttaa kustannustehokkaita ja maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästövähennyksiä on vertaansa vailla. UNEP toteaa, ettei millään muulla toimialalla ole vastaavaa potentiaalia yhtä suurten päästövähennysten saavuttamiseksi kuin rakennusalalla.
Jo pelkästään nyt olemassa olevien energiatehokkuustoimenpiteiden ja teknologioiden avulla päästöjen määrää voidaan merkittävästi vähentää asunto- ja liikerakennuksissa vuoteen 2020 mennessä ilman lisäkustannuksia.

Energiatehokkuus Euroopassa

Energiatehokkuuden parantaminen on keskeisessä asemassa EU:n 2020-strategiassa. EU:n tavoitteena on saavuttaa resurssitehokas talous koko unionin alueelle. EU näkee, että energiatehokkuus on yksi oleellisimmista tavoista turvata energiansaanti ja leikata päästöjä. EU:n näkemyksen mukaan energiatehokkuutta voi monin tavoin pitää Euroopan merkittävimpänä energianlähteenä.
EU:n 20-20-20 energia- ja ilmastopaketti asettaa tavoitteeksi vähentää päästöjen kokonaismäärää vähintään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Primaarienergiankulutusta tulee alentaa 20 prosentilla, ja uusiutuvan energian osuus on nostettava 20 prosenttiin.

Vaikka tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty määrätietoista työtä, Euroopan komissio julkaisi hiljattain arvion, jonka mukaan EU:ssa saavutetaan nykytoiminnalla vain puolet sen 20 prosentin tavoitteista. Parhaillaan käsiteltävänä olevassa energiatehokkuusdirektiivissä esitetään tavat, joiden avulla jäsenvaltiot voivat tehostaa tavoitteiden toteutumista energiaketjun kaikissa vaiheissa, jotta asetetut 20-20-20-tavoitteet saavutetaan.

Energiatehokkuutta laajempi ilmiö

Rakennetun ympäristön potentiaali leikata kasvihuonekaasupäästöjä on kiistaton. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt, että vihreällä rakentamisella voidaan saavuttaa myös taloudellisia hyötyjä. Vihreä kiinteistö on vakaa investointikohde, jonka takaisinmaksukyky on verrattain hyvä juuri energiansäästön vuoksi. Vihreä rakentaminen ja kiinteistö lisäävät yritysten tuottavuutta, sillä moderni ja hyvä työympäristö edistävät kiinteistön käyttäjien viihtyvyyttä sekä ehkäisevät työympäristöstä aiheutuvia terveysongelmia.
UNEP:in arvioiden mukaan energiatehokkuuden parantamiseen kohdistuvien investointien myötä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin syntyy 3,5 miljoonaa uutta työpaikkaa. Muun muassa Iso-Britanniassa on tällä hetkellä 26 miljoonaa peruskorjauksen tarpeessa olevaa taloa. Kyseinen rakennuskanta lukeutuu käytännössä Euroopan tämän hetken energiatehottomimpaan kantaan. UK Green Building Council arvioi, että uusi korjausrakentamisohjelma synnyttäisi yhden uuden työpaikan jokaista kymmentä perusparannettua taloa kohti.

Yhdysvaltalaisen Natural Resources Defence Council -järjestön mukaan jokainen energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen investoitu miljoona luo sekä välittömästi että välillisesti yhteensä kymmenen uutta työpaikkaa. Välillisesti työpaikkoja syntyy niin materiaalituottajien kuin kuljetusalan yrityksissä.  Uusien työpaikkojen myötä syntyy yhä uusia työpaikkoja, kun energiatehokkuuden parissa saadut tulot käytetään edelleen muihin palveluihin.

Ympäristöystävälliset rakennukset ovat terveyden ja hyvinvoinnin kannalta toimiva ratkaisu asua ja työskennellä. Hyvällä sisäympäristöllä on merkittävä vaikutus niin työntekijöiden tuottavuuteen, koululaisten koetuloksiin, sairaalapotilaiden sairausaikoihin kuin lopulta myös maan kilpailukykyyn ja taloudelliseen tilanteeseen.

Energiatehokasta rakentamista tukevat vahvat argumentit. Brittiläisessä Stern-ilmastoraportissa todetaan, että vaikka ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävä politiikka saattaa hetkellisesti laskea bruttokansantuotetta, maiden bkt heikkenee jatkossa pysyvästi, mikäli ympäristöongelmien ratkaisemiseksi tähtääviin toimiin ei ryhdytä riittävän ajoissa.

Muutosta ajava voima

Euroopan kiinteistö- ja rakennusala on todennut, että se tarvitsee toimivaa päätöksentekoa ongelmien ratkaisemiseksi. Yhdessä World GBC:n Euroopan verkoston kanssa alan toimijat ovat etulinjassa kehittämässä kestäviä ratkaisuja maanosamme suurimpaan haasteeseen.
World GBC on kansainvälisesti merkittävin vihreää rakentamista edistävä organisaatio. Se toimii katto-organisaationa 90 Green Building Council -yhdistykselle ympäri maailmaa. World GBC:n Euroopan verkosto toimii 21:ssä EU:n jäsenvaltiossa, ja se edustaa yhteensä yli 3 500:aa rakennusalan yritystä. Kyseiset valtiot ja yritykset toimivat yhteistyössä energiankulutuksen hallitsemiseksi sekä mielekkään asumisen ja yhteiskunnallisen toiminnan edistämiseksi.

Green Building Council -yhdistykset edistävät muutosta, ja niillä ovat merkittävä rooli vihreän rakentamisen profiilin vahvistamisessa eri maissa. Muun muassa Iso-Britannian Green Building Council on menestyksekkäästi kampanjoinut energiatehokkuuden puolesta: vuodesta 2019 alkaen kaikki uudet Iso-Britanniaan rakennettavat ei-asuinrakennukset ovat nollapäästöisiä. Lisäksi maan hallitus on lupautunut tukea rahallisesti energiatehokasta korjausrakentamista.

Venäjän Green Building Council toimii yhteistyössä Sochissa 2014 pidettävien talviolympialaisten järjestämisestä vastaavan Olympstroy-yhtiön kanssa. Tavoitteena on, että kymmenen tapahtumapaikkaa toteutetaan BREEAM-standardien mukaisesti. Venäjän GBC:n jäsenyritykset ovat mukana projekteissa, joissa vihreällä rakentamisella on olennainen sija, ja jotka jatkossa toimivat oleellisina benchmark-vertailukohtina koko alalle.
Bulgarian GBC toimii yhteistyössä aluepolitiikasta vastaavan ministeriön kanssa. Yhteistyön tavoitteena on saada voimaan kestävä kansallinen rakennus- ja kaupunkisuunnittelujärjestelmä. Lisäksi Bulgarian GBC neuvoo ja tiedottaa maan parlamenttia ajankohtaisista säädöksistä sekä avustaa EU-säädösten yhtenäistämisessä.

Romanian GBC keskittyy ennen kaikkea vihreän osaamisen edistämiseen. Romanian GBC käynnisti vuonna 2010 sertifikaattiohjelman, jonka tarkoituksena on kouluttaa rakennusalan ammattilaisia vihreään rakentamiseen niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin hallinnoinnissa.

GBC:n Euroopan verkosto tiedostaa alueen kehittämiseen liittyvät haasteet. Verkosto toimii aktiivisesti kentällä, jotta Euroopan kiinteistö- ja rakennusalalla saadaan aikaan todellinen ja pysyvä muutos.   On tärkeää, että myös hallitukset ottavat aktiivisesti osaa energiatehokkaaseen rakentamiseen ja siihen soveltuvien puitteiden luomiseen. Hallitusten tulee tukea markkinoita, jotka edistävät viisasta energiankulutusta ja vähentävät päästöjen syntymistä. World GBC:n Euroopan verkosto pyrkii vahvasti tekemään yhteistyötä valtioiden ja EU:n hallinnosta päättävien tahojen kanssa. Tavoitteena on ennen kaikkea tukea ja edistää rakennusalan siirtymistä entistä kestävimpiin ratkaisuihin.

Euroopan verkosto näkee, että yritystoiminnalla on olennainen rooli vihreän talouden edistämisessä, sillä juuri yrityksillä on tarvittava potentiaali viedä kehitystä eteenpäin niin investoimalla, kehittämällä innovaatioita kuin luomalla uusia työpaikkoja. Yhteistyön avulla voimme varmistaa, että tulevaisuuden rakennettu ympäristö on kannattava sekä ihmisille, liiketoiminnalle että maapallolle.

Paul King
Toimitusjohtaja, UK Green Building Council
Puheenjohtaja, World Green Building Council Euroopan verkosto

info@ukgbc.org
www.ukgbc.org

Lähde: Sustainable Eu

Viikin ympäristökampukselle vuonna 2011 nousseen uuden rakennuksen energiatehokkuustavoite on 70 kWh/brm2/vuosi. Tämä alittaa A-energialuokan vaatimuksen 90 kWh/brm2/vuosi sekä on tehokkuudeltaan puolet vuoden 2012 uusien määräysten mukaisesta rakentamisesta. Keskimääräin tavanomaisen toimiston energiatehokkuus on 150 kWh/brm2/vuosi.

Ympäristötalon energiatehokkuus on saavutettu yhdistämällä useita erilaisia energiaa säästäviä ratkaisuja. Lisäksi 5-kerroksisen, noin 6 500 m2 rakennuksen materiaalivalinnoissa ja rakennusmenetelmissä on kiinnitetty huomiota ympäristöystävällisyyteen.

Energiaa auringosta, jäähdytys maan alta

Osa rakennuksen tarvitsemasta energiasta tuotetaan paikan päällä: kaksoisjulkisivun ja katon aurinkopaneelit ovat yhteispinta-alaltaan 572 m2 ja tuottavat 60 kW, mikä vastaa 20 % rakennuksen sähköntarpeesta. Rakennus on samalla yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista. Lisäksi talon katolla on 4 äänetöntä Windside-tuuliturbiinia, jotka tuottavat energiaa turvavaloille.

Veden ja sisätilojen lämmitykseen tarvittava lämpö saadaan kaupungin lämpöverkosta. Jäähdytys puolestaan ei vaadi ulkopuolista energiaa sillä rakennuksen yhteyteen on tehty 25 porakaivoa, jokainen niistä syvyydeltään 250 metriä. Kaivoista saatava vesi käytetään jäähdyttämiseen, ja sähköä järjestelmässä kuluttaa ainoastaan kiertovesipumppu. Ympäristötalon jäähdytysenergian tarve on maksimissaan 40 W/m2; jäähdytyspiikkien nousun estäminen tämän korkeammaksi on taattu sallimalla jäähdytys myös yöaikaan sekä suunnittelemalla rakennus siten, että jäähdytyksen tarve ei kohoa suuremmaksi. Tämän mahdollistavat mm. rakennuksen massoitus, valaistuksen ohjaus sekä julkisivun aurinkopaneelien toimiminen varjostimina. Talon atrium-tilaa ei jäähdytetä ollenkaan.

Energian kulutus pieneksi hyvällä tiivistyksellä ja optimaalisella käytöllä

Rakennusratkaisuissa on otettu huomioon energiankulutuksen minimointi varmistamalla erinomainen tiivistys vaipassa: tiiviystavoite oli n50<0,7 ja mitattu tiiviys rakennuksen valmistuttua n50<0,56. Tämä on parempi kuin passiivirakennusvaatimuksissa. Termorankarunkoinen ulkoseinä hyvällä yksityiskohtasuunnittelulla takaavat nämä arvot.

Lisäksi energian kulutusta on saatu pienemmäksi useilla eri ratkaisuilla: Lämmönkulku rakennuksessa on optimoitu ja pyörivä lämmön talteenotto toimii huoneiden ilmanvaihtokoneissa. Kokoushuoneissa ja muissa tiloissa, joissa henkilömäärään perustuva kuormitus vaihtelee, on tarpeenmukainen ilmanvaihto 0-4 l/(s m2). Ilmavirran määrä perustuu lämpötilaa ja hiilidioksidipitoisuutta mittaviin sensoreihin. Toimistohuoneissa on tasainen 1,5 l/(s m2) ilmavaihto. Koko ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimaperustainen ja rakennus kuuluu sisäilmaluokkaan S2. Jäähdytyksen tarvetta vähentävää se, että vain 10 % toimistoista on etelään suunnattuja. Automatisoitu talotekniikka vähentää energiankulutusta iltaisin ja öisin kun talo on tyhjillään. Valaistuksen energiantarvetta on vähennetty maksimoimalla luonnonvalon määrä sisätiloissa: sisävalopihat tuovat valoa kerroksien toimistoihin.

Materiaalivalinnat lisäävät ympäristöystävällisyyttä

Ympäristöystävällisiä materiaalivalintoja tehtäessä on keskitytty luonnonmateriaaleista puuhun ja kiveen. Betonirunko on valettu paikan päällä, jotta saavutettaisiin suhteellisen alhaiset hiilidioksidipäästöt: lisäksi massiivibetonirunko tasoittaa lämpötilavaihteluja sitomalla lämpöenergiaa. Rakennuksen alapohja on ontelolaattatasona toteutettu ja vesikatto tehty bitumihuovista. Aulojen kattorakenne on liima- ja kertopuupalkeista ja talossa on käytetty mineraalivillaeristeitä. Myös piha-alueella on pyritty luonnonmukaisuuteen ja pinnoitteiden ekologisuuteen. Kaikki valinnat tähtäävät CO­2-päästöjen minimoimiseen.

Lähes nollaenergiatalo ympäristöalan käytössä

Rakennus on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen sekä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen käytössä. Heille on rakennuksessa 240 henkilön työtilat, kokoustiloja, kahvila sekä näyttelytila. Molemmat käyttäjät ovat periaatteiltaan ympäristötietoisia ja toteuttavat energiansäästötarpeita. Kaikki kävijät pystyvät seuraamaan rakennuksen ajantasaista energiankulutusta aulaan asennetuilta näyttötauluilta.

Viikin ympäristötalo noudattaa Helsingin kaupungin periaatepäätöstä lähes nollaenergiatalojen periaatteiden soveltamisesta rakennuttamisessa. Sen odotetaan vastaavan tulevia lähes nollaenergiatalojen vaatimuksia. Talon on tarkoitus toimia esimerkkikohteena ja sen avulla pystytään seuraamaan todellisen energiankulutuksen toteutumista suhteessa simulointilaskelmiin: Kulutusta seurataan päämittauksella sekä lukuisilla alamittauksilla, joita tehdään kulutuksen kohdentamiseksi esimerkiksi ilmanvaihtokonekohtaisesti. Lisäksi seurataan esimerkiksi ilmanvaihdon ja patteriverkoston lämmitysenergian kulutusta.

Energiatehokkuustavoitteiden toteutumisen lisäksi rakennusprojektin kustannukset jopa pienenivät arvioidusta: hankesuunnitelman mukainen enimmäishinta oli 21,6 M€ ja toteutuneet kustannukset alla 17 M€.

Omistaja: Kiinteistö Oy Helsingin Ympäristötalo
Projektinjohtaja: Markku Katainen, HKR-rakennuttaja
Suunnittelu: Kimmo Kuismanen, Arkkitehtitoimisto Ab Case Consult LTD
LVI-asiantuntija: Climaconsult Finland Oy
Rakennesuunnittelu: Talonrakennus WSP Finland Oy (Stefan Forstén)
Sähkönsuunnittelu: Projectus Team Oy
Rakennusurakointi: Lemminkäinen Talo Oy

Lähteet:
Olavi Tikka / HKR-Rakennuttaja
Kaisu Ravantti / Projektiuutiset: Energiatehokas Ympäristötalo
Markku Katainen / HKR: Viikin ympäristötalo energiatehokkuuden kärkikohde Suomessa

Metsä ja kerrostalo. Siinä milanolaisen arkkitehdin Stefano Boerin idean pähkinänkuoret. Milanoon valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä kaksi 27-kerroksista kerrostaloa, jotka eivät ole ihan tavallisimmasta päästä. Bosco Verticale -kaksoistornit on kuorrutettu metsällä, puskilla ja muulla kasvillisuudella. Viherkasvit tuovat kerrostaloasuntoon puutarhakaupunkinosamaisen tunnelman, mutta ne myös suojaavat asukkaita ilmansaateelta ja tarjoavat suojan auringolta. Vihreää rakentamista – kirjaimellisesti.

Kaikki kasvillisuus on tuulitestattu etukäteen. Puutarha pysyy paikallaan kovallakin tuulella. (Kuva: Stefano Boeri Architetti)

Luksusasunto pystymetsästä. (Kuva: Stefano Boeri Architetti)