Currently viewing the category: "Mistä on kyse"

10f8a4bRiikka Kyrö

Sustainability Manager, Workplaces

Nokia


Halusimme Nokialla osallistua viime syksyn World Green Building Weekiin kutsumalla Green Building Council Finland -verkostolaisia pääkonttorillemme Espoon Nokia-taloon, joka on ollut myös yksi Rakennusten elinkaarimittarien pilottikohteista. Vieraat saivat ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua uusittuihin työtiloihin sekä suosittuun kattopuutarhaan. Lue koko juttu →

Kirjoittaja Sami Lankiniemi toimii GBC Finlandin projektikoordinaattorina.

Rahoitusalalla, aivan kuten monilla muillakin aloilla, on tällä hetkellä meneillään murrosvaihe, jossa kestävän kehityksen tavoitteita ollaan tuomassa osaksi alan perustoimintoja. Käynnissä on useita erilaisia kokeiluja ja tieto parhaista käytännöistä leviää nopeasti.

Kestävän kiinteistösijoittamisen saralla etujoukoissa kulkevat Australia, Saksa ja Iso-Britannia. Tunnetuimpia kestävän kehityksen arvoja toteuttavia palveluita ovat vihreät vuokrasopimukset (green lease), jotka keskittyvät kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Yleisesti ottaen kestävyyden markkinat ovat rahoitusalalla kuitenkin vielä kehittymättömät, sillä yleinen tietoisuus ja ymmärrys kestävyyden tuomista liiketoimintamahdollisuuksista on yhä vähäistä.

Provada-konferenssissa esille nostettiin hyviä esimerkkejä rahoitusalan kestävyyttä edistävistä toimista. Kuva: DGBC

Provada-konferenssissa esille nostettiin hyviä esimerkkejä rahoitusalan kestävyyttä edistävistä toimista. Kuva: DGBC

Yhtenä ratkaisuna rahoitusalan kestävyyden lisäämiseen on esitetty muiltakin aloilta tuttua menetelmää eli valtionhallinnon taholta tapahtuvan sääntelyn ja toisaalta taloudellisten kannustimien lisäämistä. Kesäkuussa 2013 Amsterdamin Provada-konferenssin yhteydessä järjestetyn Green Real Estate Finance in Europe -seminaarin puhujat eivät kuitenkaan täysin allekirjoittaneet tätä väitettä.

Valtion taholta tulevat kannusteet voivat puhujien mukaan vauhdittaa muutosta, mutta valtion roolin koettiin olevan erityisen tärkeä malliesimerkkinä ja edelläkävijänä toimimisessa, sillä tätä kautta alan toimijat voivat saada tärkeää tietoa kestävyyden tarjoamista hyödyistä. Valtionhallinnon väliintulo ei kuitenkaan ole puhujien mielestä tässä kohtaa välttämätöntä, sillä he uskovat markkinavoimien vievän alaa tehokkaammin kohti kestävyyden tavoitteita.

Kannustimena vihreä lisäarvo

Kestävyysajattelusta on nopeasti tullut ilmiö, joka vaikuttaa useiden organisaatioiden toimintaan. Erilaisten toimintaa rajoittavien tekijöiden vastapainoksi kestävyys myös mahdollistaa erilaisten hyötyjen saavuttamisen. Usein kestävien toimintatapojen noudattamisen houkuttelevimmaksi kannustimeksi koetaan niiden aikaansaamat taloudelliset hyödyt. Niin kutsuttu vihreä lisäarvo (green premium) muodostuu kolmesta tekijästä: kiinteistöjen arvonnoususta, vuokratuottojen kasvusta sekä toiminta- ja käyttökustannusten pienenemisestä.

Global Real Estate Sustainability Benchmarkin (GRESB) mukaan kestävien kiinteistöjen arvo on keskimäärin 11–13% korkeampi muihin kiinteistöihin verrattuna. Vuokratuotot taas ovat 6–7% korkeampia. Myös käyttöaste on tavanomaisia kiinteistöjä korkeampi, sillä käyttäjät esimerkiksi pysyvät näissä kiinteistöissä pidempään, minkä seurauksena rahavirta on jatkuvampaa ja tasaisempaa. Esimerkiksi kiinteistösijoittamiseen erikoistuneiden yhtiöiden ja rahastojen (Real Estate Investment Trust, REIT) kohdalla myös toiminnallisen suorituskyvyn on huomattu olevan parempi sijoitusten painottuessa kestäviin kiinteistöihin.

Amsterdamin seminaarin puhujien mukaan esimerkiksi olemassa olevien kiinteistöjen kehittäminen tarjoaakin suhteellisen helpon keinon saada merkittäviä tuottoja ja nostaa sijoitustensa arvoa. Ongelmana on kuitenkin se, että tutkimusten mukaan 26–41%:lla kiinteistöjen omistajista ei ole mahdollisuutta saada ulkopuolista rahoitusta energiatehokkuusinvestointien toteuttamiseen.

Kestävyys liitetään myös riskienhallintaan

Edellä mainittujen hyötyjen lisäksi kestävyysajattelulla on positiivisia vaikutuksia myös sijoitusten riskienhallintaan. Matala energiatehokkuus voi esimerkiksi kasvattaa kiinteistöportfolion taloudellisen ikääntymisen riskiä ja sitä kautta uhata sijoituksen kannattavuutta ja tuottavuutta. Esimerkiksi kestävään kiinteistökantaan sijoituksensa kohdistavien REITien systemaattisen riskin on huomattu olevan matalampi verrattuna tavanomaisiin kiinteistöihin sijoittaviin toimijoihin. Jatkossa onkin erityisen mielenkiintoista nähdä, miten kestävyyden elementit viedään osaksi alalla käytettäviä riskimalleja.

On selvää, että rahoitusalan tulee muuttua toimintaympäristön muuttuessa. Tässä tapauksessa tämä tarkoittaa kestävän kehityksen arvojen omaksumista osaksi päivittäistä toimintaa ja sen mukanaan tuomien mahdollisuuksien täysimittaista hyödyntämistä. Se, miten tähän tavoitetilaan päästään, näyttäisi vielä olevan epäselvää. Kestävien toimintamallien etujen osoittamiseksi tarvitaan erityisesti mitattuja tunnuslukuja kiinteistöjen suorituskyvystä, jotta kestävyyden vaikutus taloudellisiin tunnuslukuihin voidaan osoittaa.


Lisätietoa:
Financing Tools for a Green Building Stock

Kirjoittaja Jukka Backlund on ISS Palvelut Oy:n tuotejohtaja.

Ympäristöliiketoiminta on tuoreen selvityksen mukaan yksi Suomen nopeimmin kasvavista teollisuuden aloista. Yksi nousevista tähdistä on kiinteistöjen energiankäytön etähallintapalvelut.

Suomen uusi Nokia ei välttämättä ponnista peliteollisuudesta, vaan ympäristöalalta. Cleantech Finlandin tuoreen selvityksen mukaan ympäristöteknologian ala kasvoi viime vuonna 15 prosenttia ja oli yksi maamme nopeimmin kasvavista teollisuuden aloista. Suomalaiset yritykset ovat kärkimaiden joukossa kehittämässä muun muassa kiinteistöjen energianhallinnan etäpalveluja, jossa kiinteistöjen energiankulutusta seurataan ja ohjataan reaaliaikaisesti.

Energianhallintapalveluista tulee kehittymään jo lähitulevaisuudessa merkittävää liiketoimintaa. Mahdollisuudet ovat moninaisia. Esimerkiksi etävalvonnan avulla kiinteistöt voitaisiin linkittää elektronisesti toisiinsa, jolloin ne voivat jakaa energiaa järkevästi keskenään ja jopa tuottaa sitä.

Energian etähallintapalvelua käyttävä kiinteistö on kytketty energiankulutusta tarkkailevaan energianhallintakeskukseen. Sieltä nähdään reaaliaikaisesti muun muassa se, toimiiko kiinteistön talotekniikka energiatehokkaasti, ja korjaaviin toimiin voidaan ryhtyä heti. Energianhallinnankeskus tarkkailee mm. kiinteistöjen lämmitysjärjestelmiä, ilmanvaihtokoneita, jäähdytysjärjestelmiä ja valaistustakin varmistaen hyvät kiinteistön käyttöolosuhteet ja energiatehokkuuden. Oleellista on päivittäisen kiinteistöhuoltotyön ohjaus energiatehokkuusnäkökulmasta ja energianhallintaa suorittavan toimijan ymmärrys kiinteistössä harjoitettavan toiminnan olosuhde- ja häiriöttömyysvaatimuksista.

Energian säästöpotentiaali on merkittävä, sillä kiinteistömme kahmaisevat jopa 40 prosenttia maamme koko energiankulutuksesta. Esimerkiksi vanhoissa teollisuus- ja liikekiinteistöissä on mahdollista säästää lämpöenergiaa jopa 30 prosenttia ja sähköä jopa 15 prosenttia kiinteistöjen energianhallinnan ja päivittäisen ylläpidon avulla.

Ja ympäristö kiittää: ilmastonmuutoksen torjumiseksi on erityisesti vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen mitä kannattavin sijoitus. Sieltä löytyy merkittävä energiansäästöpotentiaali, joka kannattaa huomioida.

Jukka Backlund

tuotejohtaja
ISS Palvelut Oy
jukka.backlund@iss.fi
www.iss.fi