Currently viewing the category: "Peruskorjaukset"

Energiatehokas koti laskee asunnon käyttökustannuksia. Taloudelliset hyödyt ulottuvat kuitenkin laajemmalle. Energiatehokkuuden parantaminen voi selvityksen mukaan nimittäin nostaa kiinteistön arvoa jopa 7 prosenttia. Suunnitelmallinen ja ekotehokas kiinteistöhuolto on siis merkittävää myös kiinteistönomistajan kannalta.

Selvitys perustuu kassavirtalaskelmaan, jossa kiinteistölle asetettiin keskiarvonmukainen tuottovaatimus huomioiden kiinteistön vuokratuotot ja normaalit ylläpitokulut. Laskelman mukaan kiinteistön arvo nousee 5–7 prosenttia, jos energialasku laskee viidenneksellä ja energiatehokkuutta parannetaan.

Selvityksessä laskettiin energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden vaikutuksia kiinteistön arvoon mallikiinteistön avulla. Esimerkkikiinteistönä oli 10 000 neliön kokoinen toimistokiinteistö, jolle oli asetettu 8 prosentin keskimääräinen tuottovaatimus. Selvityksen teki kiinteistöjen arvonmääritykseen erikoistunut Kiinteistötaito Peltola & Co Oy.

Hyvä liikeidea on sellainen, joka ratkaisee ongelman, jonka ratkaisusta joku on valmis maksamaan. Kun liiketoiminnan rakentaa globaalien ongelmien ratkaisemiseksi, tuottomahdollisuudet ovat melkoiset.

Esimerkiksi energiatehokkuus tarjoaa monipuolisia bisnesmahdollisuuksia. Ajatushautomo Demoksen mainio esitys aiheesta Ilmastonmuutos – miten isännöitsijä voi tehdä siitä bisnestä? tiivistää olennaisen (ks. esitys alla).

Tilanne on tämä: CO2-päästöjä on vähennettävä. Energian hinta nousee. Lämmityksen energiankäyttö pienenee.
Tämä tapahtuu: Energiakorjauksista syntyy paljon uutta liiketoimintaa – myös isännöintiyrityksille. Isännöitsijät voisivat

  • tarjota strategisen suunnittelun palveluita (strategia luo pohjaa lisäpalveluiden myymiselle)
  • tuottaa tietoa päätöksenteon pohjaksi (tiedon jalostaminen mahdollistaa korkeamman hinnoittelun)
  • tuotteistaa tarjoamansa palvelut (tuotteistus ja tuotteista viestiminen kehittävät liiketoimintaa)

Ympäristöministeriö on avannut korjausrakentamista ohjaavan sivuston osoitteeseen www.korjaustieto.fi

Selailun perusteella sivusto vaikuttaa hyödylliseltä tietolähteeltä korjausrakentamisprojektien kanssa painiskeleville.

Sivuston tekijöiden mukaan asiantuntijoiden kokoama sisältö on tarkoitettu asukkaille, omistajille ja taloyhtiöille sekä kiinteistönhoidon ammattilaisille. Käytännönläheiset työkalut, neuvontapalvelu ja luotettavien ammattilaisten hakupalvelu auttavat ylläpitämään terveellisiä, arvonsa säilyttäviä suomalaiskoteja.

Madridin alueen paikallishallintoviranomainen (Madrid Regional Government) hyväksyi vastikään vesikiertoisen lattialämmityksen osaksi korjausrakentamisohjelmaansa.

Viranomaiset päättivät tukea vesikiertoista lattialämmitystä, koska sen avulla kondenssikattiloista voidaan saada irti enemmän säästöä.

Osana ohjelmaa alueviranomainen antaa rahallista tukea jokaiselle kiinteistölle, jossa perinteisen kiinteistökattilan tilalle vaihdetaan uudenaikainen kondenssikattila. Jos samassa yhteydessä myös lämmitysjärjestelmä muutetaan vesikiertoiseksi lattialämmitykseksi, tuki kasvaa 500 eurolla.

Ilmaston muutoksen torjumiseksi käynnistetty ohjelma julkistettiin jo vuonna 2008, ja sillä pyritään lisäämään kestävän kehityksen mukaista energian käyttöä.

Lisätietoja Madridin alueen energiansäästöohjelmasta löytyy täältä.

Suomalaiset tutkijat käynnistävät Toxtest-tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on kehittää sisäympäristönäytteille soveltuva käytännöllinen mittausmenetelmä. Menetelmää hyödynnettäisiin homevaurion vakavuuden arvioinnissa.

Ympäristöministeriön mukaan 600 000–800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeesta aiheutuville sisäilman epäpuhtauksille. (Kirjoitin blogissa aiheesta aiemmin täällä).

Alttiimpia homeongelmille ovat 1960–1980-luvun rakennukset, jotka muodostavat suuren osan Suomen rakennuskannasta ja ovat nyt peruskorjausiässä. Mistä korjaaminen pitää aloittaa?

”Rakennusten korjaustarpeen arviointia vaikeuttaa käytössä olevien menetelmien rajallisuus. Puutetta on muun muassa keinoista, joiden avulla voidaan arvioida vaurion terveydelle haitallisia ominaisuuksia”, Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen sanoo. Toxtest-tutkimushanke on osa kosteus- ja hometalkoita, joka on valtioneuvoston päätöksellä käynnistetty viisivuotinen ohjelma. Hankekokonaisuutta vetää ympäristöministeriö.

Kolmivuotinen tutkimushanke toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston sekä Työterveyslaitoksen yhteistyönä.

Lisää Toxtest-tutkimushankkeesta täällä.