Currently viewing the category: "Taloa rakentamaan"

 

uudet-passit_webRakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi ovat yhä ajankohtaisempia uusien ilmastotavoitteiden myötä ja ne soveltuvat erinomaisesti eri toimijaryhmien tarpeisiin, mutta niiden käyttöä hidastaa jonkin verran konseptin heikko tunnettuus ja käyttöä tukevan palvelumallin puuttuminen.

Haasteita ja mahdollisuuksia kartoitettiin GBC Finland teettämässä selvityksessä, jonka tuloksena voidaan todeta, että Rakennusten elinkaarimittarit kattavat oikeita näkökulmia ja tarjoavat yksinkertaisen ratkaisun ympäristöjohtamiseen. Selvitykseen osallistuneista valtaosa koki mittarien soveltuvan erityisesti julkiselle sektorille, lippulaivakohteisiin tai asuntotuotantoon.

Käyttövaiheen mittareilla (mitattu energiankulutus, käyttäjätyytyväisyys, pohjateho ja käytön hiilijalanjälki) koettiin olevan enemmän potentiaalia, erityisesti niiden helppokäyttöisyyden johdosta. Toimijat kykenevät käytännössä itse laskemaan käyttövaiheen mittarit ilman laskentakonsulttia.

Hankevaiheen mittareista elinkaaren hiilijalanjäljelle ja elinkaarikustannukselle koettiin olevan yhä enemmän tarvetta tulevaisuudessa, kun taas E-luku ja sisäilmaluokka koettiin jokseenkin itsestäänselvyyksinä, eivätkä ne juuri tarjonneet lisäarvoa.

GBC Finlandin kehitystyön tarkoituksena on tukea KIRA-alan toimijoita ympäristöjohtamisessa ja yritys- tai yhteiskuntavastuun edistämisessä rakennusten elinkaarimittarien ja Kiinteistöpassin avulla. Tavoitteena on luoda GBC Finlandin mittareista alan toimijoita tehokkaasti palveleva yritys- ja yhteiskuntavastuun työkalu ja edistää rakennuskannan ympäristösuorituskyvyn mittaamista ja vertailtavuutta. Mittarit ovat keskeisenä osana myös kansallista Rakennnustieto RTS:n kehitteillä olevaa kansallista sertifiointityökalua.

anttiMikäli olet kiinnostunut osallistumaan syyskuun alkupuolella järjestettävään työpajaan uuden palvelumallin osalta, olethan yhteydessä projektia vetävään konsulttiin (antti.lippo@greenville.fi, 050 438 3273)!

 

 

 

Rakennusten elinkaarimittareista lisätietoja: Jessica Karhu, etunimi.sukunimi@figbc.fi

Kirjoittaja Hannes Tuohiniitty on Bioenergia ry:n toimialapäällikkö. Yhdistyksen tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja ja torjua ilmastonmuutosta viisaasti edistämällä kotimaisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa.

Rakennetussa ympäristössä mietitään ahkerasti energiaratkaisuja. Kaukolämpöalueilla etsitään tapoja toteuttaa verkot tehokkaammin, kaikkialla mietitään aurinkoenergian, lämpöpumppujen ja tuulen liittämistä mukaan. Monenlaiset bioenergian vaihtoehdot ovat myös esillä. Haluan tuoda näitä monipuolisia toteutustapoja esiin tässä kirjoituksessa.

Taustalla vaikuttavat globaalit syyt, jotka ovat tehneet energian hinnasta ja saatavuudesta epävarmempaa. Öljyn pysyvän hinnannousun ja ilmastonmuutoksen takia fossiilisten energialähteiden vähentäminen ylipäänsä on välttämätöntä.

Lämmitysenergiankulutus vähentyy rakennusten energiatehokkuuden parantuessa. Tällä on merkittävä vaikutus eri lämmitysratkaisujen kannattavuuteen. Vanhoilla alueilla hankitaan helpommin asuntokohtaisia ratkaisuja, joilla korvataan fossiilisia lämmitysmuotoja.

Rakennusten energiatehokkuuden parantuessa lämmönmyyntimäärät laskevat, mutta lämmitystehon tarpeet kylmimmillä ilmoilla eivät tipu niin radikaalisti. Tämä tarkoittaa karrikoidusti sitä, että passiivienergiataloissa tarvitaan edelleen lämmitysenergiaa.

Talokohtaisesti ja alueratkaisuina

Vesilämmitykseen yhdistetty pellettitakka lämmittää maskulaiskotia olohuoneen ja keittiön välissä. Kuvan lähde: Bioenergia ry

Talokohtaisesti huipputehon tarpeen voi automaattisesti ja kustannustehokkaasti täyttää vaikka pellettitakalla. Laite käynnistyy termostaatin tai kellonajan ohjaamana.  Käynnistyssignaali voi teknisesti tulla vaikka sähkömittarilta, kun sähkön hinta nousee yli asetetun kynnysarvon.

Vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä modernit pellettikattilat toimivat erittäin pienestä teholuokasta alkaen. Seinälle kiinnitettävät mallit toimivat yli 90 % hyötysuhteella jo muutamasta kW alkaen.

Mahdollista on toteuttaa kortteli- tai aluekohtainen keskitetty lämmitysjärjestelmä rakentamalla lämmönsiirtoverkko rakennusten välille osuuskunta- tai osakeyhtiömallilla. Kaavoitustyössä tämä kehityssuunta tulisi huomioida tilavarauksissa ja rakennusten ryhmittelyssä.

Suomen Rakennusinsinöörien liitto valitsi Kempeleen ekokorttelin vuoden merkityksellisimmäksi rakennuskohteeksi Suomessa vuonna 2010. Kortteli on Suomen ensimmäinen energia-omavarainen asuinalue, joka on irti valtakunnan sähköverkosta. Alueen oma pienvoimalaitos tuottaa sähkö- ja lämpöenergiaa kymmenelle omakotitalolle hakkeella. Kuvan lähde: Volter Oy

Vanhan alueen toteutuksesta esimerkkinä toimivat muun muassa Mynämäen keskustaajaman sekä Akaan kerrostaloalueen pellettilämpöverkot. Näissä asiakkaat eivät investoineet vaan ostavat lämmön yrittäjältä MWh-perusteisesti.  Kannustin energiatehokkuuden parantamiseen tai esimerkiksi aurinkokeräininvestointiin säilyy vahvasti.

Uusilla rakennusalueilla keskitetty biolämmöntuotanto on uusiutuva ja kustannustehokas valinta. Tällaisesta toteutuksesta hyvä esimerkki on Rakennusliike Halesa Oy:n toteuttama Nokian Lähdeniityn alue. Rakennusyhtiö perusti erillisen lämpöyhtiön, joka rakensi  1 MW pellettilämpökeskuksen sekä energiatehokkaan lämpöverkon, joka palvelee noin 130 rivitaloyhtiöiden sekä yksittäisten pientalojen ruokakuntaa.

Lämmöstä sähköön ja lämpöön

Sähköverkkoa vasten toimiva laitos tuottaa sähkö- ja lämpöenergiaa omakotitalolle, vapaa-ajan keskukselle sekä autotalli ja varastorakennuksille. Ylimääräinen sähkö syötetään verkkoon. Akustojen avulla laitos voi toimia sähköverkosta riippumattomana itsenäisenä saarekkeena. Kohteeseen on toteutettu älykäs sähköverkko, joka seuraa energian kulutusta ja säätää tuotantolaitoksen tehoa toivotun ajomallin mukaisesti. Kohteessa on myös älykäs lähilämpöverkko, päästöseuranta, realXtend virtuaalimaailma -yhteys ja sähköauton latauspiste. Kuvan lähde: Volter Oy

Lämmöstä on melko helppoa useallakin tekniikalla tuottaa sähköä. Kiinteistökohtaiset laitteet hyödyntävät useimmiten stirling-tekniikkaa. Nykyisellä sähkön hintarakenteella ja verkkokäytännöillä ne eivät vielä ole kannattavia.

Sen sijaan hieman suuremmat yksiköt ovat kannattavuuden rajoissa. 30 – 500 kW sähköteholla toimivat CHP-laitteet vaativat taakseen riittävän lämmön tarpeen. Silloin puhutaan esimerkiksi teollisuuskiinteistöstä tai asuinalueesta. Hakkeella ja pelletillä toimivia kompakteja CHP-laitoksia on useita, osa pilotointivaiheessa ja osa kaupallisesti saatavilla.

Sähkön pientuotannon verkkoon liittäminen ja sähkön myynti näyttää Suomessakin vähitellen helpottuvan. Tällöin entistä pienemmät lämmön ja sähkön yhteistuotannon yksiköt (CHP) tulevat tarjolle ja todellisiksi valinnoiksi.

Nykyisillä sähkön myyntihinnoilla tuotettu käyttö kannattaa käyttää mahdollisimman paljon tuotantopaikassa. Sisäisten verkkojen operointi ei  ole mahdollista lainsäädännön puitteissa, mikäli mennään kiinteistön rajan yli. Taloyhtiön sisällä se on mahdollista. Kortteli tai kaupunginosatasolla olisi järkevää tasata tuotannon ja käytön eroja niin sähkön kuin lämmönkin osalla ilman siirtomaksuja. Toivottavasti kehitys menee siihen suuntaan.

Blogikirjoituksessaan jäsenemme Metsä Woodin entinen kehitysjohtaja Esa Kosonen kertoo yrityksen toiminnasta ja puurakentamisen kokemasta muutoksesta.

Puusta rakentaminen on vuosikymmenen kuluessa kokenut valtaisan mullistuksen, kun olemme siirtyneet raaka-ainetoimittajan roolista ratkaisujen tarjoajaksi. Olemme onnistuneet luomaan pientalorakentamisen oheen uudenlaista kysyntää asennusvalmiille puuelementeille, joista rakentuu liike-, varasto- ja toimistotilaa sekä asuntoja kerrostaloihin.

Toimitamme kyllä rakennusliikkeille myös pelkkää rakennusosaa, kuten puiset pilarit ja palkit, mutta pikku hiljaa jo arkkitehdin ja tilaajan luonnoksissa alkaa olla puuta näkyvissä tai puun tekniset hyödyt rakenteiden sisään jätettynäkin kiinnostavat. Kun pääsemme jo suunnittelun alkuvaiheessa mukaan tarjousprosessiin, meidän on helpompi tarjota kokonainen rakennuksen runko, tietysti kotimaisesta ja kestävästä Kertopuusta®. Samalla voimme tarjota myös tuoteosien suunnittelun 3D-mallinnuksella sekä rungon asennuksen.

Tienraivaajan osa uuden rakentamiskulttuurin juurruttamisessa on kiitollinen tehtävä, mutta se vaatii paljon työtä ja peräänantamatonta draivia. Meidän on saatava niin sijoittajat, asunnon ostajat, rakentajat kuin kaavoittajatkin vakuuttuneiksi siitä, että puusta kannattaa rakentaa.

Olen erittäin onnellinen siitä, että kanssamme kestävän kehityksen hyvää sanomaa kertovat mm. GBC Finland,  Finnish Wood Research, Puuinfo ja kilpailijamme. Viesti menee varmemmin perille, kun se ei kuulu yhdestä suusta ja riittävillä toistoilla vanhakin koira voi oppia uusia temppuja.

Myös kaavoittajat ovat heränneet kiitettävästi puurakentamiseen ja niinpä nyt onkin noin 7000 uutta asuntoa tulossa eri puolille Suomea rakennettaviin puukerrostaloihin. Näistä esimerkiksi Espoon Tuuliniitty, Rauman Papinpelto, Turun Linnanfält ja Vuoreksen Isokuusi Tampereella ovat kohteita, joissa toivomme Metsä Woodin Kerrostalojärjestelmän olevan valittava ratkaisu.

Järjestelmän etuja ovat nopea asennus, valmiiksi suunnitellut liitosdetaljit ja muuntojoustavuus. Pilari-palkkirungon ansiosta talossa ei ole kantavia seiniä, joten rakennus on arkkitehtuuriltaan erittäin muuntojoustava koko elinkaarensa ajan.

Polkuriippuvuudella tarkoitetaan kehitystä, jossa aiemmat valinnat vaikuttavat tuleviin valintamahdollisuuksiin. Haluamme estää rakentajien urautumista kerran valittuun rakentamistapaan ja tuoda rinnalle uutta tuoretta tapaa, jolle selvästi on jo tilausta.

Puukerrostaloissa jo asuvilta kysyttiin vuonna 2011 Tampereen teknillisen yliopiston ja Oulun ammattikorkean tutkimuksessa tyytyväisyyttä asumiseen. 84 prosenttia vastaajista kokee viihtyvänsä hieman tai selvästi paremmin puukerrostalossa kuin aiemmassa asunnossa. 89 prosenttia on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä nykyiseen asuintaloon ja asuntoon.

Näinhän se on, että asiakas valitsee. Jos hän saa samaan hintaan puurakennuksen, jonka lämpötila, ääneneristävyys, sisäilman laatu ja ilmanvaihto ovat kunnossa, on selvää, että ostaja valitsee mieluummin puukerrostaloasunnon tai kestävän kehityksen periaatteiden mukaan rakennetun kauppakeskuksen.

Lisäbonuksena hän saa viihtyisän asuinympäristön talossa, jonka arkkitehtuuri mahdollistaa muutoksia esimerkiksi huoneiden ja huoneistojen välisien seinien siirrossa. Elämä muuttuu, miksi ei myös ihmisen valinnat?


Lisää tietoa puurakentamisesta ja Metsä Woodin toiminnasta:

Marko Kellberg
Johtaja, Projektirakentaminen
Metsä Wood, rakentaminen ja teollisuustuotteet
marko.kellberg@metsagroup.com
+358 50 534 5987

FiGBC:n toimisto kävi selvittämässä Tampereen asuntomessuilla, millaisia energiatehokkaita ratkaisuja uudelle asuntoalueelle on tehty. Nollaenergiataloja löytyi kaksi ja passiivitalojakin muutama.  Messut päättyivät sunnuntaina ja epävirallisten laskelmien mukaan Vuoreksen kaupunginosassa sijaitsevaan asuntoalueeseen tutustui yli 145 000 messukävijää.

Rakentamista pienoiskoossa Tekesin Smart House -teltassa. Kuva: FiGBC

Alueella on niin omakotitaloja kuin pari-, rivi- ja kerrostaloasuntoja. Alueella sijaitsee myös kehitysvammaisten palvelukoti ja SOS-Lapsikylän sijaisperheelle suunniteltu koti. Lähes puolet Vuoreksen omakotitaloista on rakennettu täysin puusta. Sitran rahoittamassa ja Aalto-yliopiston arkkitehtuurinlaitoksen projektiryhmän suunnittelemassa nollaenergisessä Lantti-talossa on monipuolisen puun käytön lisäksi kiinnitetty huomiota vähähiilisyyteen.

Innovatiivista ympäristötehokkuutta

Erityisen merkillepantavaa messuilla olivat asuinalueen energiatekniset ja uudet yhdyskuntatekniset ratkaisut. Nollaenergiatalojen lisäksi rakennusten uusi E-luku oli näyttävästi esillä omakotialueella – sen sijaan osassa kerrostaloista tietoa ei juuri löytynyt kyselyistä huolimatta.

On kuitenkin ilahduttavaa, että energiatehokkuuden ohella myös materiaalivalinnat on otettu huomioon, sillä molemmat vaikuttavat rakennuksen ympäristötehokkuuteen ja ovat osa rakennuksen elinkaaren huomioimista. Muun muassa puu on materiaalina uusiutuvaa sekä helposti korjattavissa ja muunneltavissa.

Katuvalaistus hoidetaan Vuoreksessa LED-valoilla ja jätteet kulkeutuvat erityisen putkikeräysjärjestelmän avulla omaan keskitettyyn koonta-asemaan. Jäteautot hakevat jätteet lopulta vain yhdestä pisteestä.

Kiinnostavan katsauksen suomalaiseen innovaatioteknologiaan tarjosi Tekesin Smart House -teltta, jossa esiteltiin niin energia- ja kodintekniikkaa kuin liikkumista, vapaa-aikaa ja kodinhoitoa tehostavia teknisiä ratkaisuja. Osa esillä olevista ratkaisuista on jo saatavissa, osa tulee markkinoille myöhemmin.

Lantti eli energiatehokasta rakentamista käytännössä

Aalto-yliopiston tiimin suunnittelemassa Lantti-talossa tavoitteena oli käyttää mahdollisimman paljon uusiutuvia ja hiilidioksidia varastoivia rakennusmateriaaleja.

Suomen ensimmäinen nollaenergiapientalo. Kuva: Asuntomessut

”Projektin tavoitteena oli todistaa, että nollaenergiarakentamiselle ei ole enää teknisiä esteitä ja että se on mahdollista jo nyt jokaiselle omaa kotia rakentavalle”, toteaa arkkitehtiryhmän jäsen Tomi Tulamo.

Rakennus suunniteltiin niin, että uusien energiamääräysten mukainen E-luku olisi nolla.

”Tavoite itse asiassa ylitettiin, sillä rakennuksen kokonaisenergiankulutusta kuvaava E-luku on -1, eli rakennus tuottaa vuositasolla enemmän energiaa kuin se kuluttaa. Tulos saavutettiin sekä huolellisella suunnittelulla että toteutuksella”, Tulamo kertoo.

Käytännössä tavoitteet saavutettiin tekemällä suunnitteluvaiheessa muun muassa energia- ja päivänvalosimulointeja. Lantin energiatehokkuuden saavuttamiseksi on tehty useita käytännön ratkaisuja.

Lantti-talon energiatiedot. Taustalla talon aurinkopaneloitu seinä. Kuva: FiGBC

Lista on pitkä ja vaikuttava: talo on eristetty hyvin ja se on todistetusti tiivis, lämmitystapa on tehokas ja ilmanvaihtojärjestelmässä on korkea lämmön talteenoton hyötysuhde sekä pieni energiakulutus. Valaistus on toteutettu pääasiassa LED-valoin ja kodinkoneet ovat energiapihejä. Lisäksi talo tuottaa sähköä aurinkopaneeleilla ja lämmintä käyttövettä lämmitetään aurinkokeräimillä.

Myös asukkaan elintavat vaikuttavat merkittävästi valmiin rakennuksen energiatehokkuuteen. Lantissa on mittausjärjestelmä, jonka avulla asukkaat voivat seurata energiankulutusta ja -tuottoa ja tehostaa energiansäästöä.

”Ympäristönäkökulmasta katsoen talossa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon uusiutuvia ja hiilidioksidia varastoivia rakennusmateriaaleja. Lantissa on päädytty tavanomaista suurempaan puun käyttöön, sillä aiemmat kokemukset ovat osoittaneet sen hyödynnettävyyden energiarakentamisessa. Puuta on käytetty rakennuksen eri osissa kuten rungossa, eristysmateriaaleissa sekä sisä- ja ulkoverhouksissa”, Tulamo valottaa.

Kohti vähähiilistä kaupunkia

Tampereen kaupunki on käynnistänyt Sitran tukemana ECO2-ohjelman, jolla tuetaan vähähiilistä ja hiilineutraalia kaupunkirakennetta edistäviä hankkeita. Vuoreksen kaupunginosasta ja Tampereen kaupungin tavoitteista keskusteltiin Ekotehokkaan kaupunkisuunnittelun foorumissa Tampere-talossa 9. elokuuta.  ECO2-hankkeen, Tampereen asuntomessujen ja Sitran järjestämässä tilaisuudessa käsiteltiin myös laajemmin kaupunkirakenteen tilaa ja kehittämistä Suomessa ja ulkomailla.

Puhujalista oli vaikuttava: puheenvuoroja pitivät muun muassa professori ja kaupunkisuunnittelun johtaja Wulf Daseking hämmästyttävän ekotehokkaasta Freiburgin kaupungista Saksasta sekä erikoistutkija Lasse Peltonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Seminaarissa muistutettiin, että ekotehokkuus merkitsee myös ihmisten hyvinvointia. Muutos vähähiiliseen yhteiskuntaan on mahdollinen, tosin jokaisessa kaupungissa ja alueella on löydettävä omat mallit muutoksen aikaansaamiseksi, sillä yhteensopivaa tietä onneen ei ole.

Kaupunkirakennetta voidaan kehittää muun muassa kehittämällä julkista liikennettä, tuomalla palvelut lähelle, panostamalla viihtyvyyteen, sekoittamalla ihmisryhmiä ja mahdollistamalla rakennusten käytön muunneltavuus.

”Lisäksi jatkuvuus kaupunkisuunnittelussa on avainasemassa”, korostaa professori Wulf Daseking, joka on ollut keskeisessä roolissa saksalaisen Freiburgin kaupungin kehittämisessä.

Kaiken kaikkiaan Vuores-hanke vei eteenpäin käytännön ekotehokasta rakentamista Tampereella. Seuraavilla asuntomessuilla nollaenergiatalojen määrä lienee jo suurempi. On toivottavaa, että energiatehokkuus ja innovatiivisuus ovat tulevaisuudessa ominaispiirteenä muuallakin kuin asuntomessuilla, yhä useammin niin asuin- kuin toimistorakentamisessa.

Lähteet:

Jotta rakentamisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta pystyttäisiin vähentämään, täytyy hallita rakennuksen koko elinkaari. Elinkaari sisältää rakennusmateriaalien valmistuksen, rakennusvaiheen, käytön, rakennuksen osien ja materiaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen. Mitään näistä ei pitäisi tarkastella yksinään, vaan katsoa kokonaisuutta. Kestävillä materiaaleilla sekä muuntojoustavuuden mahdollistavilla rakennusratkaisuilla voidaan vaikuttaa rakenteiden ja rakennuksen elinkaaren pituuteen. Mitä pidempään rakennusta käytetään, sitä pienemmäksi jää rakentamisen aiheuttama ympäristökuormitus.

Jos rakennuksen elinkaarella on sijainnin ja koon puolesta edellytykset olla pitkä, rakennuksen muuntojoustavuus nousee erityisen tärkeäksi. Esimerkiksi nyt toimistorakennuksena toimivalle tilalle voi 20 vuoden kuluttua löytyä paremmin kysyntää vaikkapa palveluasuntolana.

Vaikka käyttötarkoitusta ei muutettaisikaan, muuttuvat käsitykset kuhunkin käyttöön sopivasta tilasta yllättävän nopeaan tahtiin. Tärkeintä onkin huolehtia ainakin siitä, että rakennukset toimivat alkuperäisessä tarkoituksessaan silloin kun vaikkapa kaupan kannattava yksikkökoko muuttuu tai opiskelija-asumisessa siirrytään soluista yksiöihin.

Rakennuksen runko on muuntojoustavuuden mahdollistava pitkän aikavälin ratkaisu. Kun runkoratkaisu on tarpeeksi joustava, pystytään rakennuksen elinkaaren aikana lvi-tekniikka, kuten lämmitys- ja jäähdytysratkaisut sekä tilajako ja pintamateriaalit uusimaan tarpeen mukaan. Muuntojoustavuus on näin ollen tärkeä myös energiatehokkuuden kannalta, jotta talotekniikkaa pystytään helposti modernisoimaan elinkaaren aikana.

Jos rakennuksella on kuitenkin todennäköisesti lyhyt käyttöikä, osien uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys ovat erityisen tärkeitä asioita. Rakennusosien uudelleenkäyttöä ei moni ota vakavasti. Itse ainakin suurella ilolla kuulen tarinoita, joissa joku on käyttänyt uudelleen rakennuksen rungon tai seinäelementit uudessa rakennuksessa.

Koska uudelleenkäyttö ei kuitenkaan aina käytännössä ole mahdollista, on tärkeää huolehtia siitä, että ainakin materiaalit voidaan kierrättää. Metallien osalta asia on toiminut käytännön rakentamisessa jo pitkään, esimerkiksi kierrätysterästä käyttäen voidaan valmistaa tuotteita aivan alkuperäistä käyttöä vastaavaan tarkoitukseen. Olemme kollegoideni kanssa viimeaikaisessa kehitystyössämme huomanneet, että joskus pienellä pohtimisella asia saadaan ratkeamaan myös muilla materiaaleilla.

Materiaalivalinnoilla, teknologiasovellutuksilla ja hyvällä suunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää rakentamisen ja rakennuksen käytön aikaista ympäristökuormitusta. Rakennukset pitäisi pystyä suunnittelemaan siten, että pitkä elinkaari on uskottava. Pelkät kestävät materiaalit, toimivat detaljit ja huolellinen toteutus eivät riitä, vaan rakennuksella tulee olla edellytykset muuntojoustavuuteen pitkällä aikavälillä. Näin jo rakennusvaiheessa kannetaan vastuu kokonaisuudesta – myös rakentamisesta rakennuksen valmistumisen jälkeen.

Kirjoittaja on arkkitehti ja työskentelee Ruukissa rakentamisen kestävästä kehityksestä vastaavana johtajana.