Currently viewing the category: "Taloa rakentamaan"

Jotta rakentamisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta pystyttäisiin vähentämään, täytyy hallita rakennuksen koko elinkaari. Elinkaari sisältää rakennusmateriaalien valmistuksen, rakennusvaiheen, käytön, rakennuksen osien ja materiaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen. Mitään näistä ei pitäisi tarkastella yksinään, vaan katsoa kokonaisuutta. Kestävillä materiaaleilla sekä muuntojoustavuuden mahdollistavilla rakennusratkaisuilla voidaan vaikuttaa rakenteiden ja rakennuksen elinkaaren pituuteen. Mitä pidempään rakennusta käytetään, sitä pienemmäksi jää rakentamisen aiheuttama ympäristökuormitus.

Jos rakennuksen elinkaarella on sijainnin ja koon puolesta edellytykset olla pitkä, rakennuksen muuntojoustavuus nousee erityisen tärkeäksi. Esimerkiksi nyt toimistorakennuksena toimivalle tilalle voi 20 vuoden kuluttua löytyä paremmin kysyntää vaikkapa palveluasuntolana.

Vaikka käyttötarkoitusta ei muutettaisikaan, muuttuvat käsitykset kuhunkin käyttöön sopivasta tilasta yllättävän nopeaan tahtiin. Tärkeintä onkin huolehtia ainakin siitä, että rakennukset toimivat alkuperäisessä tarkoituksessaan silloin kun vaikkapa kaupan kannattava yksikkökoko muuttuu tai opiskelija-asumisessa siirrytään soluista yksiöihin.

Rakennuksen runko on muuntojoustavuuden mahdollistava pitkän aikavälin ratkaisu. Kun runkoratkaisu on tarpeeksi joustava, pystytään rakennuksen elinkaaren aikana lvi-tekniikka, kuten lämmitys- ja jäähdytysratkaisut sekä tilajako ja pintamateriaalit uusimaan tarpeen mukaan. Muuntojoustavuus on näin ollen tärkeä myös energiatehokkuuden kannalta, jotta talotekniikkaa pystytään helposti modernisoimaan elinkaaren aikana.

Jos rakennuksella on kuitenkin todennäköisesti lyhyt käyttöikä, osien uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys ovat erityisen tärkeitä asioita. Rakennusosien uudelleenkäyttöä ei moni ota vakavasti. Itse ainakin suurella ilolla kuulen tarinoita, joissa joku on käyttänyt uudelleen rakennuksen rungon tai seinäelementit uudessa rakennuksessa.

Koska uudelleenkäyttö ei kuitenkaan aina käytännössä ole mahdollista, on tärkeää huolehtia siitä, että ainakin materiaalit voidaan kierrättää. Metallien osalta asia on toiminut käytännön rakentamisessa jo pitkään, esimerkiksi kierrätysterästä käyttäen voidaan valmistaa tuotteita aivan alkuperäistä käyttöä vastaavaan tarkoitukseen. Olemme kollegoideni kanssa viimeaikaisessa kehitystyössämme huomanneet, että joskus pienellä pohtimisella asia saadaan ratkeamaan myös muilla materiaaleilla.

Materiaalivalinnoilla, teknologiasovellutuksilla ja hyvällä suunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää rakentamisen ja rakennuksen käytön aikaista ympäristökuormitusta. Rakennukset pitäisi pystyä suunnittelemaan siten, että pitkä elinkaari on uskottava. Pelkät kestävät materiaalit, toimivat detaljit ja huolellinen toteutus eivät riitä, vaan rakennuksella tulee olla edellytykset muuntojoustavuuteen pitkällä aikavälillä. Näin jo rakennusvaiheessa kannetaan vastuu kokonaisuudesta – myös rakentamisesta rakennuksen valmistumisen jälkeen.

Kirjoittaja on arkkitehti ja työskentelee Ruukissa rakentamisen kestävästä kehityksestä vastaavana johtajana.

Tampereen asuntomessuille 2012 nousee nollaenergiatalo, jonka energiankulutusta ja -tuotantoa voi seurata reaaliaikaisesti netissä ensi keväästä lähtien.

“Lämmitys- ja jäähdytysenergiantarve minimoidaan nollaenergiatalossa tehokkaalla eristämisellä ja ilmatiiviillä rakenteella. Näin voidaan pienentää kalliiden uusiutuvaa energiaa tuottavien järjestelmien kokoa”, kertoo varatoimitusjohtaja Janne Jormalainen SPU Oy:stä.

Talossa käytetään siis SPU Oy:n eristeratkaisuja ja kattoelementtejä. Noin 170-neliöinen omakotitalo on  Kymppitalojen suunnittelema.

Nollaenergiatalossa energiaa tuotetaan aurinkopaneeleilla ja maalämpösiirtimellä, joka imee maaperän lämpöä talon tontilta 1–1,5 metrin syvyyteen asennettavan putkiston avulla.

”Talon laskennallinen energiantarve, joka vuoden aikana talon yhteydessä pitää tuottaa, on noin 6000 kilowattituntia. Samankokoisen tavanomaisen omakotitalon energiankulutus on 2–3-kertainen”, talon pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja Pekka Syrjä Kymppitaloilta kertoo.

Talon energiatalouteen vaikuttavat myös ilmanvaihdossa käytettävät tehokkaat lämmöntalteenottolaitteet, energiaa säästävä led-valaistus sekä arkkitehtoniset ratkaisut, kuten se, ettei suuria ikkunoita ole sijoitettu talon pohjoispuolelle. Lisäksi talon eteläpuolen ikkunoiden yläpuolinen kattoräystäs on normaalia pidempi, mikä rajoittaa auringon lämmittävää vaikutusta kuumimpaan kesäaikaan muttei keväällä, jolloin auringonpaisteen lämmitysvaikutus on talossa hyödyksi.

Lähde: SPU Oy

Ensi kesänä uusien rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät EU:n vaatimusten mukaisesti 20 prosentilla.

Vaatimusten täyttäminen asettaa Suomessa uusia haasteita rakentamiselle, rakenteiden suunnittelulle ja taloteknisille järjestelmille, todettiin FRAME-hankkeen* kolmannessa yleisöseminaarissa joulukuun alussa Helsingissä. Seminaarin puheenvuorot nostivat esiin muun muassa seuraavanlaista ajateltavaa: Lue koko juttu →

Mielenkiintoista tietoa rakennusmateriaaleista ja hiilijalanjäljistä. Puuta on perinteisesti pidetty vihreänä rakennusmateriaalina.

Eilen julkistettiin vertaileva hiilijalanjälkilaskenta puu- ja betonikerrostaloista sadan vuoden elinkaaren kannalta. Laskentatyön teki asiantuntijayritys Bionova Oy.

Tulosten mukaan rakennuksen energiatehokkuus on hiilijalanjäljen kannalta huomattavasti tärkeämpää kuin rakentamisvaiheen päästöt. Materiaaleista puun hiilijalanjälki on noin viidenneksen pienempi kuin betonin, mutta rakennuksen käytön aikaiset päästöt ovat ratkaisevia.

Erityisen kiinnostava tulos on tämä: Sadan vuoden elinkaaren aikana tarkasteltuna puu- ja betonirakenteisten kerrostalojen päästöissä ei ollut merkittävää eroa.

Tulokset käyvät ilmi Heinolaan rakenteilla olevan PuuEra-passiivienergiapuukerrostalon hiilijalanjälkilaskennasta. Hankkeen toteuttajaosapuolet halusivat selvittää rakennuksen todellisen hiilijalanjäljen. Selvityksessä tehtiin vertaileva hiilijalanjälkilaskenta puu- ja betonikerrostaloista.

Uudet rakentamismääräykset uudisrakennusten energiatehokkuudesta astuvat voimaan heinäkuussa 2012.

Uudistukset tuovat purtavaa myös kuntien rakennusvalvonnalle.

Hyvinkään Asuntomessut on mukana kehitysprojektissa, joka pyrkii auttamaan kuntien rakennusvalvontoja energiatehokkuusasioiden valvonnassa.

Projektissa ovat mukana Suomen Asuntomessut, Kuntaliitto, VTT, Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO, Ympäristöministeriö, RTT ry, Pientaloteollisuus ry sekä Hyvinkään kaupunki.

Käytännössä projekti tarkoittaa Hyvinkään asuntomessurakentajille ja -suunnittelijoille kohdennettuja tietoiskuja ja koulutuspaketteja, joiden avulla on helpompi suunnitella messuille rakennettavat talot uusien määräysten mukaisiksi.

Tavoitteena on auttaa erityisesti talojen pääsuunnittelijoita toteuttamaan energiatehokkaita rakennuksia.

– Lisäksi tavoittelemme sitä, että kaikki maamme rakennusvalvonnat toimivat jatkossa pääosin yhdenmukaisilla toimintatavoilla energiatehokkaiden pientalojen ohjauksessa. Luomme tässä rakennusvalvonnalle työkalut muun muassa rakennushankkeeseen ryhtyvän opastamiseen ja ohjaamiseen, kehitysjohtaja Pasi Hulkkonen Suomen Asuntomessuilta kertoo.