Currently viewing the category: "Talojen asukkaat ja muut käyttäjät"

NCC:n korjausrakentamishanke muutti espoolaisen liikerakennuksen hoivakotikäyttöön.

Espoonlahdessa sijaitseva Ankkurin liikerakennus muutettiin monipuolisessa liiketoiminnallisessa käytössä olleesta tilasta tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Aiemmasta rakennuksesta jäivät lähinnä ulkoseinät ja runko. Tilalle luotiin moderni 84 palveluasunnon hoivakoti Mainiokoti Joutsen Mehiläisen käyttöön.

Olennainen osa rakennuksen muuntamista oli vastaaminen hyvin erilaisen käyttötarkoituksen vaatimuksiin. Esimerkiksi esteettömyydelle, paloturvallisuudelle ja äänieristykselle on hoivakotikäytössä toisenlaiset vaatimukset kuin toimisto- ja liiketilakäytössä. Rakennukseen muun muassa rakennettiin uusi, mitoitukseltaan hoivakotikäyttöön soveltuva hissi sekä päivitettiin hoivakotikäytön edellyttämät paloturvallisuusratkaisut, kuten sprinklerijärjestelmän lisääminen.

– Rakennus on suunniteltu täysin uusiksi vanhan rungon sallimissa rajoissa. Lähdimme selvittämään, mitkä uuden käyttötarkoituksen vaatimukset ovat, ja miten ne pystytään toteuttamaan vanhassa rakennuksessa. Tilat saatiin sovitettua hoivakotitoimijan tarpeisiin, ja yhdessä arkkitehdin kanssa on pyritty suunnittelemaan viihtyisät olot, kertoo suunnittelusta vastannut projektipäällikkö Kirsi Piira NCC:ltä.

Hankkeen alustava suunnittelu alkoi kesällä 2015 ja varsinainen työmaa oli paikallaan noin vuoden, kunnes rakennus valmistui toukokuussa. Uuteen käyttöön tilat pääsivät touko- ja kesäkuun vaihteessa. Kiinteistön omistaa OP-Vuokratuotto -erikoissijoitusrahasto ja rakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy.

Alun perin vuonna 1984 suunniteltuun ja vuotta myöhemmin valmistuneeseen rakennukseen tehtiin asuinhuoneiden lisäksi ryhmäkohtaiset oleskelu- ja ruokailutilat, valmistuskeittiö, ravintola- ja monitoimitila, saunatilat sekä palvelutilaa. Ulko-oleskelua varten rakennettiin yhteistilojen yhteyteen parvekkeet ja sisäpihalle asukkaille rajattu oleskelualue.

Yli 30-vuotiaalle rakennukselle hanke edustaa uuden aikakauden alkua. Aiemmin muiden muassa pankin, postin ja ravintolan käytössä olleet tilat saivat uuden alun kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Lisäksi käyttöön valikoitiin turvallisia ja kestäviä materiaaleja. Kehitysaskelia otettiin myös rakennuksen energiatehokkuudessa.

– Tällä mahdollistettiin vajaakäytössä olleelle liiketilalle uusi elämä. Esimerkiksi talotekniikka on uusittu täysin. Se on päivitetty energiatehokkuudeltaan uusiin vaatimuksiin. Ilmanvaihtokoneissa on tehokkaampi lämmöntalteenotto, lämmitysjärjestelmä uusittiin ja valaistuksen energiatehokkuus parantui. Rakenteiden lämmöneristävyyttä on parannettu muun muassa uusimalla ikkunat, Piira sanoo.

Kuva, NCC

Hyvin onnistuneen Ilmastokatu -hankkeen onnistumiset ja opit on koottu Ilmastokatu-työkalupakiksi. Työkalupakin sisältö perustuu kokemuksiin Helsingin Iso Roobertinkadulla ja Vantaan Tikkuraitilla ja Asematiellä, jotka toimivat Ilmastokatuina loppuvuodesta 2015 kesäkuuhun 2017. Ilmastokatu sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta ja on osa 6Aika-strategiaa. Lue koko juttu →

Helsingin kaupunki on energiatehokkuuden edelläkävijä, jonka toimintaa ohjaavia ydinperiaatteita ovat ennakointi ja tarpeidenmukaisuus. Green Building Council Finlandin jäsenyys on paitsi Helsingille, myös muille kunnille mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa kiinteistö- ja rakennusalan kehitykseen ja saada ja jakaa tietoa alan toimijoiden kanssa.

Käyttäjien tarpeet kiinteistöjen energiatehokkuuden lähtökohtana

Helsinki on aktiivinen ja kokeileva energiansäästäjä, joka on seurannut kiinteistöjensä energiankulutusta jo vuosikymmenien ajan. Keskeisiä työkaluja kannattavien energiatehokkuustoimenpiteiden kartoittamiseen ovat energiakatselmukset, joissa kiinteistöjen energiankulutus analysoidaan käyttäjien tarpeiden ja energiatehokkuuden näkökulmasta.

“Kaupungilla on laaja käsitys kiinteistöjensä energiantarpeesta, ja siksi energiatehokkuutta on pystytty parantamaan kestävästi ja kustannustehokkaasti”, kertovat Rakennusviraston energia-asiantuntijat  Katri Kuusinen ja Timo Posa.

HKR-Rakennuttajan Viikin ympäristötalo on Suomen energiatehokkain toimistorakennus.

Tyypillisiä keinoja ovat kiinteistöjen sisälämpötilan, ilmanvaihdon ja valaistuksen muutokset. “Esimerkiksi koulun liikuntasalin ilmanvaihto voi olla mitoitettu sadoille kevätjuhlan viettäjille, vaikka useimmiten liikuntatunnilla salissa on vain parikymmentä oppilasta kerrallaan. Tarpeenmukaisilla lämpötilan ja ilmanvaihdon ohjauksilla tilasta saa helposti energiatehokkaamman”, Kuusinen selvittää.

Helsingillä on ollut jo kuuden vuoden ajan käytössään myös energiatodistuksen kaltainen Display-energiamerkki, joka kertoo kiinteistöjen koko energiankulutuksen. Lisäksi kaupunki on kokeillut muun muassa aurinkoenergian käyttöä kiinteistöissään ja laatinut alan toimijoissa kiinnostusta herättäneet ohjeet palvelurakennusten matalaenergiarakentamiseen. Lähes nollaenergiarakentamisen ohjeet ovat työn alla. Kerättyä tietoa käytetään myös hankkeiden suunnittelussa. “Ennakointi on välttämätöntä, sillä energiamääräykset kiristyvät koko ajan. On katsottava pitkälle tulevaisuuteen jo suunnitteluvaiheessa”, Kuusinen ja Posa korostavat.

Jokaisen käyttäjän sitouttaminen haastavaa

Kaupungin energiatehokkuustyössä haastavaa on Kuusisen ja Posan mukaan kaikkien käyttäjien saaminen mukaan talkoisiin: viimeinen ei muista sammuttaa valoja, ja tietokoneet hurisevat läpi yön. Kaupunki onkin pyrkinyt vahvistamaan yhteisen vastuun näkökulmaa kouluttamalla työpaikoille erityisiä ekotukihenkilöitä, jotka kannustavat koko työyhteisöä kiinnittämään huomiota energiankulutukseen. Lisäksi kaupunki velvoittaa kiinteistöjen hoitajia raportoimaan energiatehokkuustoimenpiteistään sekä seuraamaan tehostetusti energiankulutusta ja taloteknisten järjestelmien toimintaa.

“Helsingin vaakunassa on vene, jota kaikki soutavat”, huomauttaa Posa ja toivoo, että kaikki kiinteistöjä käyttävät ja huoltavat tahot keskustelisivat enemmän keskenään ja sitoutuisivat yhteisiin energiatehokkuustavoitteisiin.

Kuntien näkökulma GBC Finlandin toimintaan

Helsingin kaupungille on tärkeää päästä osallistumaan alan kehitykseen ja vaikuttamaan tuleviin muutoksiin jo niiden suunnitteluvaiheessa, ja siksi kaupunki on GBC Finlandin jäsen. Verkostojen tarjoama mahdollisuus tiedonvaihtoon muiden kuntien ja kaikkien kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kesken on Posan ja Kuusisen mielestä erittäin tärkeää: “Avainkysymys on, miten jo olemassa oleva tieto ja kokemus saadaan siirrettyä muille niin, ettei kaikkien tarvitse ratkaista samaa ongelmaa”, asiantuntijat pohtivat.

“GBC Finlandin jäsenenä olemme päässeet mukaan esimerkiksi yhdistyksen Värkki-projektin kehittämien ympäristömittareiden valmisteluun. Verkostosta saamme tärkeää ajankohtaista tietoa alan kehityksestä, ja samalla voimme huolehtia siitä, että juuri kuntien näkökulma huomioidaan alan kehityksessä. Siksi myös muiden kuntien kannattaisi tulla mukaan verkostoon”, Kuusinen sanoo.

Erilaisten toimijoiden välinen yhteistyö ja tiedonkulku ovat Kuusisen ja Posan mielestä edellytyksiä myös laajempien ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. “Ei riitä, että yksin Helsingin kaupunki pitää huolta omistamistaan kiinteistöistä, sillä kaikkien kaupungissa toimivien ja kaupunkia kehittävien on otettava kestävyys huomioon myös esimerkiksi suunnittelussa, kaavoituksessa, materiaalien valinnassa ja kiinteistöjen ylläpidossa.” Energiatehokkuuden näkökulmasta kaupunki onkin nähtävä kokonaisuutena, jossa ihan kaikilla on tärkeä rooli.

Kaupungin energiatehokkuus riippuu jokaisesta kaupunkilaisesta.

Teksti: Kiira Keski-Nirva/Green Building Council Finland

Helsingin seudun pilottiprojektin* tulokset näyttävät, että kiinteistöjen käyttötapoja muuttamalla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Mukana olevien kiinteistöjen päästöt laskivat neljä prosenttia vuosina 2009–2010. Erityisesti lämmityksestä aiheutuvat päästöt vähenivät.

Kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa otettiin huomioon tilojen lämmityksestä, sähkönkulutuksesta, henkilöstön työasiointimatkoista, paperinkulutuksesta ja jätteistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.

”Päästövähennyksiin päästään muuttamalla käyttötottumuksia. Pilottikiinteistöihin on koulutettu ekotukihenkilöitä, joiden tehtävänä on kannustaa ja ohjeistaa muuta henkilöstöä ilmastoystävälliseen työhön”, kertoo projektipäällikkö Miia Riihimäki Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Ekotukihenkilöt opastavat muun muassa kiinteistöjen lämpötilojen seurantaan ja sähkönkulutuksen vähentämiseen, kuten tarpeettomien valojen ja sähkölaitteiden sammutukseen.

Projektin tavoitteena on kaupunkien pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kymmenellä prosentilla vuoden 2011 loppuun mennessä.
 
Projektissa on mukana 32 metropolialueella sijaitsevaa pilottikiinteistöä kuten päiväkoteja, kouluja, uimahalleja ja toimistoja.

*Projekti on osa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden koordinoimaa Julia 2030 -hanketta. Hankkeen tavoitteena on vähentää Helsingin metropolialueen kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjä parantamalla kaupunkien toimitilojen ja hankintojen energiatehokkuutta.

Pilottiprojektin tuloksista kertova tiedote löytyy kokonaisuudessaan täältä.