Currently viewing the category: "tapahtumat"

Kiinteistö- ja rakennusalan kestävän kehityksen markkina kasvaa ja monipuolistuu nopeasti. Alkavalla viikolla vietetään maailmanlaajuista World Green Building Week, jonka aikana kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että talot, tilat ja kodit ovat ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Viikon teema on #HomeGreenHome. 

Suomessa teemaviikon käynnistää asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen videoblogissaan esittämä tervehdys. World Green Building Weekin eurooppalaisena suojelijana toimii EU:n ympäristöasioista vastaava komissaari Karmenu Vella. 

Rakennettu ympäristömme aiheuttaa noin 40 % maailmanlaajuisesta energiankulutuksesta ja luonnonvarojen käytöstä sekä kolmanneksen globaaleista ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä. Rakennusten ja rakennetun ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on jatkuvasti tunnistettavissa uusia mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen, kiertotalouden edistämiseen ja ilmastopäästöjen vähentämiseen. HomeGreenHome-teema leikittelee joustavalla mittakaava-ajattelulla, jossa pienetkin teot voivat olla suuria tekoja – kotona ja työtehtävissä. 

Lataa tiedote PDF-muotoisena (linkki tiedostoon): TIEDOTE_WGBWeek2018_24.9.2018

Green Building markkina kasvaa
Rakennus- ja kiinteistöalalla kestävän kehityksen mukainen ja vastuullinen toiminta on jo perusedellytys menestyvälle liiketoiminnalle. Yksi viimeisimmistä julkistuksista on maailmanlaajuisen GRESB-arvioinnin tulokset, joiden mukaan raportointiin osallistuneet eurooppalaiset yritykset onnistuivat vähentämään hiilidioksidipäästöjään 5,6 % ja vedenkulutustaan 2,2 % vuonna 2017.1 Suomessa kiinteistöjen ympäristöluokitusten käyttö rakennushankkeissa ja eri tyyppisten kiinteistöjen arvioinnissa on yli kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Suurin tähän vaikuttava tekijä on käytössä olevien rakennusten BREEAM In-Use sertifiointien nopea kasvu. 

Kestävä kehitys on monipuolistunut vauhdilla – hiilineutraalisuus tavoitteena
Kiinteistö- ja rakennusalan tulkinta kestävästä kehityksestä on laajentunut ja monipuolistunut nopeasti. Nykyään hiilineutraalius (vähähiilisyys) on yksi keskeisimmistä ajureista. Esimerkiksi World Green Building Council -verkosto on asettanut tavoitteeksi sen, että vuoteen 2030 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat ”nollahiilirakennuksia” ja vuoteen 2050 mennessä myös olemassa oleva kiinteistökanta on päivitetty nollahiilitasoon.2 Suomessa vähähiilisen rakentamisen tiekartassa3 on linjattu, että hiilipäästöjen arviointi ja vähentäminen tulee osaksi uusien rakennusten suunnittelua seuraavan kymmenen vuoden aikana. Myös kaupungit näyttävät edelläkävijyyttä rakennetun ympäristön kestävyyden parantamisessa, osana tavoitteitaan nollata ilmastonmuutospäästönsä.  

Kiertotalous ja hyvinvointi ohjaavat toimintaa
Kiertotalouden hyödyntämisen mahdollisuudet ovat merkittävät ja parhaimmillaan koko toimialan suorituskyky voi tehostua ja parantua selvästi. Koska kiertotalousajattelun keskiössä on organisaatioiden välinen yhteistyö ja luottamus, toimintatapojen uudistamistakin tehdään yhteistyössä useissa eri hankkeissa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Yksi tällainen on Green Building Councilin koordinoima kiertotaloussprintti4. 

Kestävyysnäkökulmat laajenevat myös kiinteistöjen toiminallisuuteen, hyvinvointiin ja terveellisyyteen, jotka oikeutetusti painottavat rakennetun ympäristön olevan käyttäjiään varten. Nämäkin teemat näkyvät vahvasti sekä Suomessa että maailmalla. 

Runsaasti uusia ja päivitettyjä työkaluja kestävyyden arviointiin
Työkalut kestävän kehityksen ja vastuullisuuden johtamiseen laajenevat ja kehittyvät vauhdilla. Suomessa verrattain tuoreita rakennuksen tai toiminnan kestävyyttä arvioivia työkaluja ovat esimerkiksi juuri päivitetty Rakennustietosäätiön RTS ympäristöluokitus rakennushankkeille, Pohjoismainen Joutsenmerkki sekä kansainvälinen hyvinvointia ja terveyttä painottava WELL-luokitus. EU:n lanseeraama rakennusten kestävyyden Level(s)-viitekehys tarkastelee asioita niin ikään laajasti ja suomalaiset ovatkin Euroopan kärkikastia viitekehyksen kehittämisessä. Rahoitusala puolestaan ottaa käyttöön ”vihreitä” rahoitustuotteita. 

Jo pitkään käytössä olleita ympäristöluokituksia, esimerkiksi LEED:iä, päivitetään jatkuvasti ja näihin on kautta linjan sisällytetty rakennusten hiilijalanjäljen laskenta. Luokituksia tutkiva, valmisteilla oleva raportti5 antaa valmistuessaan suosituksia, miten rakennusten vähähiilisyyteen parhaiten päästään. 

Green Building Council Finlandin näkökulmasta uusi ajattelu ja työkalut ovat tervetulleita alan toimintakäytäntöjen kehittämiseksi jatkuvan parantamisen hengessä.  


World Green Building Weekillä tapahtuu paljon 

Suomessa kestävän rakentamisen teemaviikolla toteutetaan runsaasti tapahtumia sekä julkaistaan useita blogeja ja uutisia. Alla on esitettynä GBC Finlandin aikataulu. Kaikki tapahtumat löydät tämän linkin takaa: http://figbc.fi/tapahtuma/world-green-building-week-2/

 

Lisätietoja 
Mikko Nousiainen, toimitusjohtaja, Green Building Council Finland | 040 525 8440 | etunimi.sukunimi@figbc.fi


Jäsenemme ovat sitoutuneet kestävän kehityksen nopeaan ja määrätietoiseen edistämiseen.

Seuraavana on koottu jäsentemme näkemyksiä ja konkreettisia esimerkkejä työstä kestävämmän rakennetun ympäristön edistämiseksi. 

Kommentteja suomalaisilta kestävän kehityksen johtajilta jGreen Building Councilin Finlandin jäseniltä:

“Kiinteistö- ja rakennusala on keskeisessä roolissa hyvän elämän ja toimivien yhdyskuntien luomisessa sekä pitkäjänteisessä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Taannoin julkaistu WorldGBC:n Net Zero Carbon Buildings Commitment haastaa kiinteistöjen omistajat, käyttäjät ja teollisuuden kunnianhimoisiin käytännön toimiin rakennuskannan ilmastovaikutusten poistamiseksi. World Green Building Week on hyvä hetki myös suomalaisille alan yrityksille liittyä kansainvälisten kärkitoimijoiden joukkoon ja aloittaa matka kohti hiilineutraalia kiinteistösalkkua.”
– Ilari Aho, Kehitys- ja vastuullisuusjohtaja, Uponor Oyj / hallituksen jäsen, World Green Building Council

”Vihreän rakentamisen ja massiivipuuelementtien kuten ristiinliimatun puun (CLT) ja LVL-viilupuun kysyntä kasvaa selvästi. Laajennamme ja päivitämme tuotevalikoimaamme jatkuvasti vastataksemme tähän kysyntään. Alkuvuodesta 2019 avaamme uuden CLT-tuotantolaitoksen Ruotsin Gruvönissä, jotta voimme yhä paremmin tukea puurakentamisen nousevaa trendiä.”
– Jari Suominen, Stora Enso Wood Products –divisioonan johtaja, Stora Enso 

 ”Tekniikan osuus kasvaa jatkuvasti rakennetuissa ympäristöissä. Digitalisaatio mahdollistaa kiinteistöistä saatavan informaation käsittelyn ja kiinteistön olosuhteiden hallinnan koko elinkaaren ajan.  Digitalisaation avulla myös pystytään luomaan hyvät olosuhteet sekä turvallinen ja luotettava ympäristö kiinteistöjen käyttäjille ja yhteisöille energiaa säästävällä ja hiilidioksidipäästöjä vähentävällä tavalla.”
– Ville Tamminen, toimitusjohtaja, Caverion Suomi Oy 

”Haluamme edistää vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja ihmisten hyvinvointia rakennetussa ympäristössä. Tätä varten loimme ainutlaatuisen – vankan ja innovatiivisen – työkalun SCORE:n tuotteidemme vastuullisuuden arviointiin. Uusi metodologia arvioi tuotteita niiden elinkaarella viidessä kategoriassa: energia&ilmasto, terveys, kiertotalous, vedenkulutus ja arvonluonti paikallisesti. Työkalu pilotoitiin Pohjoismaissa – ensimmäisenä maailmassa. Työkalu auttaa meitä kasvattamaan ja jakamaan vastuullisuusosaamistamme tarjoten samalla uniikin alustan tuote- ja ratkaisukehitystyöllemme.”
– Anne Kaiser, vastuullisuuspäällikkö, Saint-Gobain Finland 

“Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen vastuullisuusteema Varman sijoitustoiminnassa, ja olemme onnistuneet keventämään kiinteistöjemme hiilijalanjälkeä 18 % kahdessa vuodessa. Ympäristöystävällinen kiinteistöliiketoiminta vaatii meiltä jatkuvaa energiatehokkuuden parantamista ja uusiutuvan energian lisäämistä. Usean kiinteistömme katolle on rakennettu aurinkovoimala.”
– Johanna Haikala, seniorianalyytikko, Varman kiinteistösijoitukset 

”Vantaan kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2017 asettaa tavoitteeksi, että Vantaa on hiilineutraali vuonna 2030. Alkuvuodesta 2018 päätös sai heti lisäpontta, kun Puu-Kivistö valittiin Vantaalla puurakentamisen erityiskohteeksi. Tavoitetila tarkentui kesäkuussa valtuuston hyväksyessä Resurssiviisauden tiekartan, jolla kaupunkia ohjataan kohti vuoden 2030 hiilineutraalisuuden tavoitetilaa. Loppuvuonna edessä on vielä mm. sisällyttää tontinluovutuskilpailuihin ja -luovutuksiin valtuuston linjaukset. Paljon on tapahtunut vuodessa, mutta tämä on vasta alkusoitto tulevalle muutokselle.”
– Antti Kari, kiinteistöjohtaja, Vantaan kaupunki

”Kiinteistö- ja rakennusala elää suurta murrosvaihetta. Toimialan murrokseen vaikuttavat esimerkiksi kestävän kehityksen ja eettisyyden merkityksen kasvaminen sekä digitaalisuuden tuomat huikeat mahdollisuudet. Nuori valveutunut asiakaskuntamme arvostaa ja edellyttää, että teemme systemaattisesti työtä paremman huomisen eteen.”
– Matti Tarhio, toimitusjohtaja, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (sr)

”Me ICONilla pyrimme aktiivisesti muutamaan käsitystä siitä, mikä on vihreää rakentamista. Puusta tehtyjä moduläärisiä rakennuksia, mitkä hyödyntävät vaihtoehtoisia energiamuotoja, kuten maalämpöä, lämmön ja lämpimän käyttöveden tuotantoon. Lisäksi haluamme taata rakennuksiimme hyvät olosuhteet ja tämä takia käytämme sensoreita huoneistoissa ohjaamaan rakennuksen kiinteistötekniikkaa. Tuleva kohteemme ICON Kristalli Ilves, Riihimäellä tulee olemaan kohde, missä kaikki arvomme EKO, DIGI ja TEHOKKUUS toteutuvat.”
– Sami Saarnisto, sijoitusjohtaja, ICON Kiinteistörahastot 

”Uskomme siihen, että moni yritys pärjää vähemmillä neliöillä, kun kokonaisuus ja palvelut on järkevästi mietitty tarpeiden pohjalta. Meille vastuullisuus tarkoittaa myös asiakasyritystemme henkilöstön hyvinvointia. Kiinnitämme jatkuvasti huomiota siihen, millainen työympäristö tukee parhaiten ihmisten päivittäistä hyvinvointia. Hyvin suunnitelluissa tiloissa on hyvä tehdä töitä.”
– Anne-Maria Vierinen, vastuullisuuspäällikkö, Technopolis Oyj 

”Me Senaatti-kiinteistöissä pyrimme jatkuvasti järkevöittämään valtion tilankäyttöä, koska mikään ei ole niin turhaa kuin lämmittää, jäähdyttää ja ilmastoida vajaakäyttöisiä tiloja. Tavoitteenamme ovat tehokkaat, uusia työnteon tapoja tukevat tilaratkaisut asiakkaillemme ja energiatehokkaat rakennukset. Rakennamme uutta vain harkiten ja edistämme tilojen yhteiskäyttöisyyttä. Rakentamaton neliö on ekoteko”
 – Riitta Juutilainen, toimialajohtaja, Senaatti-kiinteistöt 

“Otimme vastuullisuusasiat järjestelmällisemmin osaksi kaikkea päätöksentekoamme. Prosessimme tukevat vastuullisuusteeman huomioimista entistä laajemmin koko investoinnin elinkaaren ajan. Tavoitteemme on uusiutuvan energiankäytön lisääminen – olemme kuluvan vuoden aikana investoineet n. 2 miljoonaa euroa aurinkovoimaloihin ja maalämpöön.”
– Matti Puromäki, kiinteistöpäällikkö, OP Kiinteistösijoitus Oy

Haluatko sitaattisi tähän? 

Kokoamme viikon aikana jäsentemme, sidosryhmiemme ja kestävän rakennetun ympäristön johtajien sitaatteja ja julkaisemme päivitetyn listan näistä World Green Building Weekin lopussa. Jaa näkemyksesi sosiaalisessa mediassa ja lähetä se meille, yhteyshenkilö Anu Elo,  etunimi.sukunimi@figbc.fi.


 

Miten aluetason suunnittelussa tulisi huomioida kiertotalouden periaatteet? Tähän kysymykseen pureuduttiin GBC Finlandin Vihreä foorumi -tilaisuudessa 25.5. Viiden puhujan johdolla kuultiin ajankohtaisista kehityshankkeista ja saatavilla olevista työkaluista. Keskustelujen kautta löytyi yhteinen toive: jotta kiertotalous toteutuu, tarvitaan avointa, helposti saatavilla olevaa tietoa parhaista esimerkeistä sekä aktiivisia aluetason ”vetureita”.
Lue koko juttu →

Tuomas Suur-Uski Green Building Partners Oy:sta toivoo huhtikuun tapahtumaan aktiivista osallistujajoukkoa Suomesta.

Kestävän rakentamisen eurooppalaisia sidosryhmiä yhteen tuova Greenbuild Europe järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa, 17.-18. huhtikuuta Berliinissä.  Lue koko juttu →

Vihreässä Foorumissa luotiin katsaus millaisia mahdollisuuksia sensoriverkot, älyteknologia ja pilvipalvelut luovat rakennusten energiaratkaisuissa. Tupaten täynnä olleessa Rake-salissa Helsingissä kuultiin aiheesta laaja kattaus esityksiä käytännön kokemuksista, palvelukehityksestä, uusista hankkeista ja tutkimuksesta.

”Sensoriverkot ja big data ovat tulevaisuuden älyrakennusten perusta” aloitti professori Heikki Ihasalo tilaisuuden. Lue koko juttu →

Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika –toimintaohjelman vuosipäivää vietettiin 24.10.2013. Tilaisuuden avannut ERA17-seurantaryhmän puheenjohtaja Helena Kinnunen esitteli päivän ohjelmaa ja iloitsi siitä, että nyt puolessa välissä oleva toimintaohjelma on saanut paljon aikaan. ERA17 on hieno osoitus siitä, mitä yhteistyön voima käytännössä tarkoittaa, totesi tilaisuuden avauspuheenvuoron pitänyt asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen.

Ministeri Viitanen kertasi, että ERA17-toimintaohjelma liittyy EU:n asettamiin 20-20-20-tavoitteisiin. ”Suomi päätti panna toimeksi ja saavuttaa vuoden 2020 säästötavoitteet jo satavuotiaana. Meillä on paljon energiaviisasta osaamista tämän saavuttamiseen ja muistuttaisin, että myös paljon annettavaa kansainvälisille markkinoille”, ministeri Pia Viitanen kannusti alan ammattilaisia. Hän piti hyvänä sitä, että ERA17:ssa paneudutaan vuosina 2013-2014 edistämään seitsemää konkreettista painopistettä, jotka kaikki tarjoavat myös runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia. ”On tärkeää muistaa, että käytettävissämme on jo paljon viestintä- ja informaatioteknologiaa, joka palvelee meitä myös pyrkiessämme kohti tavoitetta energiaviisaammasta rakennetusta ympäristöstä”, kiteytti ministeri Viitanen ja kiitti RAKLIa hyvin hoidetusta toimintaohjelman puheenjohtajuudesta vuonna 2013.

Talovanhuksen uusi tuleminen

Päivän ensimmäinen käytännön esimerkki onnistuneesta energiatehokkaasta korjauksesta oli Yhdysvaltain suurlähettilään Bruce J. Oreckin innostava esitys suurlähetystön Innovaatiokeskuksen synnystä. Vanha rakennus oli pahasti rapistunut ja se näytti tulleen elinkaarensa päähän. Oreck kuitenkin päätti, että entinen asuinrakennus taipuu oikein kunnostettuna vielä hyvin 2000-luvun tarpeisiin. Mittavassa remontissa katosivat seinistä toisen maailmansodan jäljet, luonnon valoa lisättiin ikkunoita rakentamalla, pohjaratkaisua uudistettiin ja paloturvallisuuteen kiinnitettiin huomiota. Erityisen ylpeänä suurlähettiläs esitteli talon edistyksellistä valaistusta, joka perustuu LED-tekniikkaan. Kestävä kehitys on ollut kantavana ajatuksena koko korjaushankkeessa, minkä tuloksena uutta teknologiaa esittelevä Innovaatiokeskus saavutti LEED Platina –ympäristöluokituksen. ”Tämä on osoitus siitä, että fiksu korjaaminen on mahdollista, kun tahtoa on. Ja jopa nopeasti – hanke valmistui vuodessa. Myös rahaa on säästynyt huomattavasti”, suurlähettiläs Oreck kertoi.

Energiaviisaus on kokonaisajattelua

Vuosipäivän ensimmäisen osion päätteeksi puhuivat professori Harry Edelman Tampereen yliopistosta ja tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä. Harry Edelman peräänkuulutti systemaattisuutta energiatehokkaan rakentamisen ohjaukseen ja kannustimiin. Hän sanoi, että on tärkeää muuttaa asenteita ja alkaa toimia proaktiivisesti. Edelman ehdotti, että sertifiointien sijaan innostettaisiin ihmisiä arjen työssään vähentämään energian käyttöä askel askeleelta. Sekä Edelman että Airaksinen korostivat sitä, että energiaviisaudessa on kysymys kokonaisuuksien hallinnasta, koska kaikki osapäätökset vaikuttavat toisiinsa. Miimu Airaksinen kertoi skenaariotarkastelusta, joka osoitti, että parhaaseen tulokseen päästään hyödyntämällä asuinympäristöissä uutta teknologiaa. Airaksinen tuo rakennetun ympäristön osaamista Ilmastopaneeliin, joka lähentää tiedettä poliittiseen päätöksentekoon. ”Joulukuussa julkistettava paneelin työ on monitieteisyydessään hieno kokonaisuus, joka antaa paljon ajateltavaa”, Miimu Airaksinen kertoi.

Säästö syntyy käyttäytymisestä

Julkisen rakennuttajan näkemyksiä energiatehokkuudesta valottivat kiinteistöpäällikkö Sari Hildén Helsingin kaupungilta ja johtaja Kaj Hedvall Senaatti-kiinteistöistä. He molemmat työskentelevät organisaatioissa, joilla on pitkä energiatehokkuuden historia ja halu olla edellä kävijä. Sari Hildén esitteli Käpylän peruskoulun korjausta, jossa matalaenergiaperuskorjauksella saatiin talon teknisiä ominaisuuksia parannettua samalla, kun sisätiloissa keskityttiin vanhan säilyttämiseen. Kaj Hedvall totesi kunnianhimon lisääntyneen ja näkökulman energiatehokkuuteen laajentuneen, kun yhteiskuntavastuun tematiikka on Senaatin toiminnassa vahvistunut. Molempien valtavassa kiinteistökannassa korostuu olemassa olevien kohteiden energiatehokkuuteen panostaminen, koska uutta rakennetaan enää marginaalisesti. Esimerkiksi sisäolosuhteiden erilaisilla säädöillä käyttöasteen mukaan eri vuorokaudenaikoina voidaan saada aikaan huomattavaa säästöä.

Vähäpäästöisyyteen ei ole vain yhtä tietä

Hienoja esimerkkejä vähäpäästöisestä rakentamisesta tarjosi Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo –kilpailun tulosten julkistus. Green Building Council Finlandin ja Rakennusteollisuus RT:n järjestämän kilpailun raati päätyi valitsemaan kaksi voittajaa, jotka olivat erittäin tasaväkisiä. ”Halusimme myös korostaa sitä, että hyvään lopputulokseen voi päästä erilaisilla ratkaisuilla”, sanoi toimitusjohtaja Heli Kotilainen tuloksia julkistaessaan. Hyvien energiaratkaisujen lisäksi voittajakohteissa oli hallussa suunnittelu- ja prosessiosaaminen. Järvenpään Mestariasuntojen Mestaritorpassa palkintoraati ihastui erityisesti luovaan ajatteluun ja pitkäaikaiseen rakentamisen laatuun panostamiseen. Kivistön asuntomessualueelle korttelin rakentava Rakennusliike Reponen on vahvasti sitoutunut energiatehokkaaseen rakentamiseen ja voittajakohteessa hyvää oli erityisesti pieni ostoenergiantarve.

Taloyhtiöt janoavat tietoa

Kiinteistöliitto ja Tekes toteuttivat syyskuussa kyselyn, jolla selvitettiin taloyhtiöiden päättäjien näkemyksiä energiakorjauksista. Tuloksia esitteli vuosipäivässä pääekonomisti Jukka Kero, joka iloitsi aiheen kiinnostaneen yli tuhatta vastaajaa. Keskeisin tarve taloyhtiöissä liittyy tiedon tarpeeseen. Sitä tarvitaan lisää niin toteutetuista korjauksista, eri vaihtoehdoista kuin kustannusvaikutuksistakin. Tiedon lisääminen on ensi vuonna ERA17-painopisteen ”Kustannustehokkaita ratkaisuja energiakorjauksiin” pääfokus, Kero lupasi. Tiedon lisäksi taloyhtiöiden päättäjät toivovat avustuksia, jotka kannustaisivat energiakorjauksiin.

Rohkeutta ja innovatiivisuutta peliin!

Vuosipäivä huipentui paneelikeskusteluun, jossa energiaviisautta pohtivat Sähköturvallisuustyötryhmän puheenjohtaja Karoliina Auvinen Suomen Lähienergialiitosta, toimitusjohtaja Kari Inkinen Spondasta, johtaja Juha Kostiainen YIT:stä, toimitusjohtaja Timo Metsälä Verkkoisännöinti.fi:stä ja kansliapäällikkö Hannele Pokkaympäristöministeriöstä. Heitä haastoi tiedetoimittaja Pauli Toiviainen. Enemmistö panelisteista uskoi, että innostus on pakkoa parempi ajuri energiatehokkuutta kohti pyrittäessä. Massojen liikkeelle saamisessa taloudellista ohjausta pidettiin tärkeänä ja panelistit korostivat kustannusvaikutusten merkitystä. Yleisen ilmapiirin ja kuluttajien asenteiden koettiin muuttuvat melko hitaasti. Timo Metsälä kaipasi enemmän palveluntarjoajien aktiivisuutta. ”Isännöitsijä on aika yksin yrittäessään houkutella taloyhtiöiden hallituksia mukaan energiatehokkuustalkoisiin ja valmiiden ratkaisujen runsas tarjonta auttaisi tässä”, hän muistutti. Kari Inkinen sai lausua paneelin viimeiset sanat ja totesi, että kyllä kustannuspaineitakin energiansäästämiseen on, kun kiinteistöjen ylläpitokulut karkaavat koko ajan yhä korkeammiksi. Hän kuitenkin painotti, että useissa puheenvuoroissakin puhuttiin pitkällä tähtäimellä jopa vuodesta 2050, jolloin olemme jo ehtineet investoida paljon energiatehokkuuteen ja tuloksia on varmasti syntynyt.

Kirjoittaja on Johanna Kaalikoski RAKLI ry:stä. Kirjoitus on julkaistu ERA17-sivustolla.
Lue lisää vuosipäivän aiheista täällä.