Currently viewing the category: "tapahtumat"

Green Building Council Finland myöntää haettavaksi kaksi 1 000 euron tunnustusstipendiä kestävän rakennetun ympäristön alan lopputöille.

Stipendi voidaan myöntää esimerkiksi yliopistossa hyväksytylle diplomityölle tai gradulle tai ammattikorkeakoulun lopputyölle. Työn laajuuden täytyy kuitenkin olla vähintään 15 opintopistettä ja työn tulee olla hyväksytty suomalaisessa oppilaitoksessa 1.6.2016 – 15.10.2017. välisenä aikana. Kilpailun raatina toimii Green Building Councilin koulutustoimikunta. GBC Finlandin koulutustoimikunta voi myös päättää eri kilpailusarjojen asettamisesta tarvittaessa.

Lue koko juttu →

Vihreässä Foorumissa luotiin katsaus millaisia mahdollisuuksia sensoriverkot, älyteknologia ja pilvipalvelut luovat rakennusten energiaratkaisuissa. Tupaten täynnä olleessa Rake-salissa Helsingissä kuultiin aiheesta laaja kattaus esityksiä käytännön kokemuksista, palvelukehityksestä, uusista hankkeista ja tutkimuksesta.

”Sensoriverkot ja big data ovat tulevaisuuden älyrakennusten perusta” aloitti professori Heikki Ihasalo tilaisuuden. Lue koko juttu →

Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika –toimintaohjelman vuosipäivää vietettiin 24.10.2013. Tilaisuuden avannut ERA17-seurantaryhmän puheenjohtaja Helena Kinnunen esitteli päivän ohjelmaa ja iloitsi siitä, että nyt puolessa välissä oleva toimintaohjelma on saanut paljon aikaan. ERA17 on hieno osoitus siitä, mitä yhteistyön voima käytännössä tarkoittaa, totesi tilaisuuden avauspuheenvuoron pitänyt asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen.

Ministeri Viitanen kertasi, että ERA17-toimintaohjelma liittyy EU:n asettamiin 20-20-20-tavoitteisiin. ”Suomi päätti panna toimeksi ja saavuttaa vuoden 2020 säästötavoitteet jo satavuotiaana. Meillä on paljon energiaviisasta osaamista tämän saavuttamiseen ja muistuttaisin, että myös paljon annettavaa kansainvälisille markkinoille”, ministeri Pia Viitanen kannusti alan ammattilaisia. Hän piti hyvänä sitä, että ERA17:ssa paneudutaan vuosina 2013-2014 edistämään seitsemää konkreettista painopistettä, jotka kaikki tarjoavat myös runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia. ”On tärkeää muistaa, että käytettävissämme on jo paljon viestintä- ja informaatioteknologiaa, joka palvelee meitä myös pyrkiessämme kohti tavoitetta energiaviisaammasta rakennetusta ympäristöstä”, kiteytti ministeri Viitanen ja kiitti RAKLIa hyvin hoidetusta toimintaohjelman puheenjohtajuudesta vuonna 2013.

Talovanhuksen uusi tuleminen

Päivän ensimmäinen käytännön esimerkki onnistuneesta energiatehokkaasta korjauksesta oli Yhdysvaltain suurlähettilään Bruce J. Oreckin innostava esitys suurlähetystön Innovaatiokeskuksen synnystä. Vanha rakennus oli pahasti rapistunut ja se näytti tulleen elinkaarensa päähän. Oreck kuitenkin päätti, että entinen asuinrakennus taipuu oikein kunnostettuna vielä hyvin 2000-luvun tarpeisiin. Mittavassa remontissa katosivat seinistä toisen maailmansodan jäljet, luonnon valoa lisättiin ikkunoita rakentamalla, pohjaratkaisua uudistettiin ja paloturvallisuuteen kiinnitettiin huomiota. Erityisen ylpeänä suurlähettiläs esitteli talon edistyksellistä valaistusta, joka perustuu LED-tekniikkaan. Kestävä kehitys on ollut kantavana ajatuksena koko korjaushankkeessa, minkä tuloksena uutta teknologiaa esittelevä Innovaatiokeskus saavutti LEED Platina –ympäristöluokituksen. ”Tämä on osoitus siitä, että fiksu korjaaminen on mahdollista, kun tahtoa on. Ja jopa nopeasti – hanke valmistui vuodessa. Myös rahaa on säästynyt huomattavasti”, suurlähettiläs Oreck kertoi.

Energiaviisaus on kokonaisajattelua

Vuosipäivän ensimmäisen osion päätteeksi puhuivat professori Harry Edelman Tampereen yliopistosta ja tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä. Harry Edelman peräänkuulutti systemaattisuutta energiatehokkaan rakentamisen ohjaukseen ja kannustimiin. Hän sanoi, että on tärkeää muuttaa asenteita ja alkaa toimia proaktiivisesti. Edelman ehdotti, että sertifiointien sijaan innostettaisiin ihmisiä arjen työssään vähentämään energian käyttöä askel askeleelta. Sekä Edelman että Airaksinen korostivat sitä, että energiaviisaudessa on kysymys kokonaisuuksien hallinnasta, koska kaikki osapäätökset vaikuttavat toisiinsa. Miimu Airaksinen kertoi skenaariotarkastelusta, joka osoitti, että parhaaseen tulokseen päästään hyödyntämällä asuinympäristöissä uutta teknologiaa. Airaksinen tuo rakennetun ympäristön osaamista Ilmastopaneeliin, joka lähentää tiedettä poliittiseen päätöksentekoon. ”Joulukuussa julkistettava paneelin työ on monitieteisyydessään hieno kokonaisuus, joka antaa paljon ajateltavaa”, Miimu Airaksinen kertoi.

Säästö syntyy käyttäytymisestä

Julkisen rakennuttajan näkemyksiä energiatehokkuudesta valottivat kiinteistöpäällikkö Sari Hildén Helsingin kaupungilta ja johtaja Kaj Hedvall Senaatti-kiinteistöistä. He molemmat työskentelevät organisaatioissa, joilla on pitkä energiatehokkuuden historia ja halu olla edellä kävijä. Sari Hildén esitteli Käpylän peruskoulun korjausta, jossa matalaenergiaperuskorjauksella saatiin talon teknisiä ominaisuuksia parannettua samalla, kun sisätiloissa keskityttiin vanhan säilyttämiseen. Kaj Hedvall totesi kunnianhimon lisääntyneen ja näkökulman energiatehokkuuteen laajentuneen, kun yhteiskuntavastuun tematiikka on Senaatin toiminnassa vahvistunut. Molempien valtavassa kiinteistökannassa korostuu olemassa olevien kohteiden energiatehokkuuteen panostaminen, koska uutta rakennetaan enää marginaalisesti. Esimerkiksi sisäolosuhteiden erilaisilla säädöillä käyttöasteen mukaan eri vuorokaudenaikoina voidaan saada aikaan huomattavaa säästöä.

Vähäpäästöisyyteen ei ole vain yhtä tietä

Hienoja esimerkkejä vähäpäästöisestä rakentamisesta tarjosi Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo –kilpailun tulosten julkistus. Green Building Council Finlandin ja Rakennusteollisuus RT:n järjestämän kilpailun raati päätyi valitsemaan kaksi voittajaa, jotka olivat erittäin tasaväkisiä. ”Halusimme myös korostaa sitä, että hyvään lopputulokseen voi päästä erilaisilla ratkaisuilla”, sanoi toimitusjohtaja Heli Kotilainen tuloksia julkistaessaan. Hyvien energiaratkaisujen lisäksi voittajakohteissa oli hallussa suunnittelu- ja prosessiosaaminen. Järvenpään Mestariasuntojen Mestaritorpassa palkintoraati ihastui erityisesti luovaan ajatteluun ja pitkäaikaiseen rakentamisen laatuun panostamiseen. Kivistön asuntomessualueelle korttelin rakentava Rakennusliike Reponen on vahvasti sitoutunut energiatehokkaaseen rakentamiseen ja voittajakohteessa hyvää oli erityisesti pieni ostoenergiantarve.

Taloyhtiöt janoavat tietoa

Kiinteistöliitto ja Tekes toteuttivat syyskuussa kyselyn, jolla selvitettiin taloyhtiöiden päättäjien näkemyksiä energiakorjauksista. Tuloksia esitteli vuosipäivässä pääekonomisti Jukka Kero, joka iloitsi aiheen kiinnostaneen yli tuhatta vastaajaa. Keskeisin tarve taloyhtiöissä liittyy tiedon tarpeeseen. Sitä tarvitaan lisää niin toteutetuista korjauksista, eri vaihtoehdoista kuin kustannusvaikutuksistakin. Tiedon lisääminen on ensi vuonna ERA17-painopisteen ”Kustannustehokkaita ratkaisuja energiakorjauksiin” pääfokus, Kero lupasi. Tiedon lisäksi taloyhtiöiden päättäjät toivovat avustuksia, jotka kannustaisivat energiakorjauksiin.

Rohkeutta ja innovatiivisuutta peliin!

Vuosipäivä huipentui paneelikeskusteluun, jossa energiaviisautta pohtivat Sähköturvallisuustyötryhmän puheenjohtaja Karoliina Auvinen Suomen Lähienergialiitosta, toimitusjohtaja Kari Inkinen Spondasta, johtaja Juha Kostiainen YIT:stä, toimitusjohtaja Timo Metsälä Verkkoisännöinti.fi:stä ja kansliapäällikkö Hannele Pokkaympäristöministeriöstä. Heitä haastoi tiedetoimittaja Pauli Toiviainen. Enemmistö panelisteista uskoi, että innostus on pakkoa parempi ajuri energiatehokkuutta kohti pyrittäessä. Massojen liikkeelle saamisessa taloudellista ohjausta pidettiin tärkeänä ja panelistit korostivat kustannusvaikutusten merkitystä. Yleisen ilmapiirin ja kuluttajien asenteiden koettiin muuttuvat melko hitaasti. Timo Metsälä kaipasi enemmän palveluntarjoajien aktiivisuutta. ”Isännöitsijä on aika yksin yrittäessään houkutella taloyhtiöiden hallituksia mukaan energiatehokkuustalkoisiin ja valmiiden ratkaisujen runsas tarjonta auttaisi tässä”, hän muistutti. Kari Inkinen sai lausua paneelin viimeiset sanat ja totesi, että kyllä kustannuspaineitakin energiansäästämiseen on, kun kiinteistöjen ylläpitokulut karkaavat koko ajan yhä korkeammiksi. Hän kuitenkin painotti, että useissa puheenvuoroissakin puhuttiin pitkällä tähtäimellä jopa vuodesta 2050, jolloin olemme jo ehtineet investoida paljon energiatehokkuuteen ja tuloksia on varmasti syntynyt.

Kirjoittaja on Johanna Kaalikoski RAKLI ry:stä. Kirjoitus on julkaistu ERA17-sivustolla.
Lue lisää vuosipäivän aiheista täällä.

Kestävän aluekehityksen työkalut kiinnostavat. Ympäristöministeriön auditorio täyttyi äärimmilleen, kun ympäristöministeriö, RAKLI, Green Building Council Finland ja Culminatum järjestivät tilaisuuden, jossa tutustuttiin työkalujen kirjoon.

_DSC2636

 

Aamupäivän aikana nähtiin, että kestävän kehityksen näkökulma on jo kaupunkisuunnittelun arkea eri puolilla Suomea. Huolta aiheutti se, että työkalut ovat hajallaan, niiden helppokäyttöisyydessä on toivomisen varaa ja suunnitteluvaihtoehtojen erojen havainnollistamista tarvitaan. Järjestäjätahot lupasivat jatkaa työtä näiden toiveiden parissa.

Kunnan strategia ja maapolitiikka vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään, painotti Antti Irjala ympäristöministeriöstä. Hän totesi, että kestävän kehityksen näkökulmasta on tärkeää mahdollistaa ekotehokkaat ratkaisut kaavoituksessa ja kannustaa ihmisiä oikeisiin valintoihin. On tärkeää tiivistää yhdyskuntarakennetta ja huolehtia asemakaava-alueiden vetovoimaisuudesta, Irjala muistutti.

_DSC2609

Elina Seppänen, Tampereen kaupunki

Kaavoitus on palapeliä

Elina Seppänen Tampereen kaupungilta esitteli kokemuksiaan TEKO-työkalusta. Hän arvioi sen soveltuvan parhaiten osayleiskaavatasolle, koska tarkemmissa suunnitelmissa eri vaihtoehtojen erot eivät TEKO:lla ule kovin hyvin esiin. Työkalut tuovat kaivattua apua energiatarkasteluihin, mutta suunnittelija itse on kuitenkin tärkein työkalu kohti hiilineutraalia yhdyskuntaa pyrittäessä, Seppänen muistutti. Kaavatyö on iso palapeli, jonka ympärillä käytävää pohdintaa ja kompromisseja ei mikään tekninen työkalu pysty tekemään.

Helsingissä kokonaisarvioinnin työkaluna käytetään samaa työkalua nimellä HEKO, kertoi Kaarina Laakso. Siinä eri ekotehokkuuden osa-alueista lasketaan kokonaisindikaattori, joka auttaa tekemään perustellumpia valintoja. Laakso piti tärkeänä sitä, että arviointi tehdään riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta suunnitelmiin voidaan vielä vaikuttaa.

Karoliina Saarniaho kertoi, että Mikkelissä on saatu hyviä kokemuksia BREEAM Communities –työkalun käytöstä Graanin vaneritehtaan alueen suunnittelussa. Hän piti hyvänä sitä, että kriteeristöä on mahdollista soveltaa paikalliset olosuhteet huomioiden. BREEAM tarjoaa suunnittelijalle viiteen teemaan jaotellun ”muistilistan”, jonka avulla ratkaisujen kestävyyttä arvioidaan sekä ympäristön että sosiaalisesta näkökulmasta. Vihdissä on kehitetty kaksi työkalua, joiden avulla pyritään kohti ilmastostrategian tavoitteita. Mato- ja Etana-laskurit auttavat arvioimaan maankäytön toteutusvaihtoehtoja ja niiden taloudellisia vaikutuksia tavalla, jonka havainnollisuutta päättäjätkin ovat kiitelleet, kertoivat Miia Perätalo ja Petra Ståhl. Espoossa on käytössä niin kaupungin työntekijöitä, asukkaita kuin palveluntuottajiakin palveleva energiatietopalvelu, joka menee kiinteistötasolle asti. Antti Rousi nosti esiin kaikkien kaupungin virkamiesten yhtenäisen linjan tärkeyden ekotehokkuutta parannettaessa.

Tutkimustietoa ekotehokkaasta aluekehityksestä valmistuu

Useat puhujat korostivat, että kaavoituksen tehtävä on mahdollistaa vähäpäästöinen rakentaminen ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen. Kimmo Lylykangas kertoi Skaftskärissä tehtyjä ratkaisuja ilmastovaikutusten näkökulmasta tutkineesta hankkeesta. Siinä arvioitiin erilaisten kaavaratkaisujen vaikutuksia sekä rakennusten että liikennemuotojen näkökulmista. Lylykangas korosti, että alueellinen tarkastelu on ehdoton edellytys kestävälle rakentamiselle, eikä vain yksittäisen rakennuksen tasolle pidä jumiutua. Raportti Skaftskärin kokemuksista ilmestyy viikolla 41. Työkaluja suunnitteluvaihtoehtojen arvioimiseen valmistuu talven aikana useista tutkimushankkeista. KEKO:ssa on määritelty alueellista ekotehokkuutta ja kehitetty työkaluja nimenomaan Suomen ilmasto-oloihin. MALTTI-hanke tarjoaa strategisen tason työkalun matalahiilidioksidiseen aluekehitykseen.

_DSC2641

Loppukeskusteluissa osallistujat toivoivat portaalia, joka toisi selkeyttä ekotyökalujen hajanaiselle kentälle. Suunnittelijat toivoivat saavansa apua sen arviointiin, mikä työkalu soveltuu mihinkin tilanteeseen. Toisten kokemuksista kuullaan mielellään, parhaista käytännöistä halutaan oppia ja käytännönläheiset oppaat toivotettiin tervetulleiksi. Kuntien päätöksenteon näkökulmasta toivottiin, että työkalut tuottaisivat läpinäkyvästi vertailukelpoista tietoa, joka olisi helposti havainnollistettavissa päättäjille.

Työtä ekotehokkuustyökalujen parissa siis riittää ja tilaisuuden järjestäjätahot lupasivat ottaa kopin jatkokehityksestä.

Kirjoittaja on Johanna Kaalikoski RAKLI:sta. Kirjoitus on julkaistu ERA17-sivustolla.

Esitykset:

Tampere ECO2 – Ekotehokas kaupunkisuunnittelu
Elina Seppänen, Tampereen kaupunki

lmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus -raportin tulokset
Kimmo Lylykangas, Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas

Tutkimuskatsaus aihepiirin tutkimuksiin:

KEKO B -tutkimuskokonaisuus ja tulosodotukset
Katriina Rosengren, SYKE

MALTTI-hiililaskentatyökalu
Antti Säynäjoki, Aalto yliopisto

BREEAM Communities: Case Mikkeli
Karoliina Saarniaho, WSP Group

ALUESUUNNITTELIJOIDEN TARPEET JA ODOTUKSET TYÖKALUJA KOHTAAN
Kaarina Laakso, Helsingin kaupunki
Antti Rousi, Espoon kaupunki
Tarja Johansson ja Miia Perätalo, Vihdin kunta