Currently viewing the category: "kiertotalous"

– Kiertotalous kiinteistö- ja rakennusalalla etenee vauhdikkaasti. Alalla on osaamista sekä yhteinen tahtotila edistää kiertotalouden toteutumista. Rakennetun ympäristön kiertotalous kytkeytyy vahvasti koko yhteiskuntaan, totesi Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen.

– Lupaavista kiertotaloushankkeista on jo runsaudenpulaa. Kiertotaloutta toteutetaan jo, ei enää vain puhuta siitä. Yhdessä tekemällä ja toisilta oppimalla voidaan saavuttaa globaalisti toimivia ratkaisuja kiertotalouden edistämiseen, Sitran Johtava asiantuntija Nani Pajunen sanoi.

Eräs Suomeenkin malliksi sopiva kehitystarina on hollantilaisen ABN Amro -pankin kiertotalousrakennus, jossa yksi innovaatioista on materiaalinkierrätys. Pankin Business Development Manager, Circl, Niina Pussinen kertoi, ettei pankki voinut jäädä passiivisena odottamaan, kun yhteinen taloutemme ja tulevaisuutemme on vaarassa, vaan oppia yhdessä asiakkaiden kanssa. Artikkelin Niina Pussisen esityksestä voit lukea tästä » http://figbc.fi/cirl-tarina-amsterdamin-kiertotalousrakennuksesta/

Työkalut avuksi rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämiseen

Hyvän lähdön saanut kiertotalous tarvitsee työkaluja muutosvauhdin kasvattamiseen. Kiertotaloussprintti-hanke toi viime keväänä yhteen lähes sata suomalaista kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaista. Yhteistyön tuloksena on julkaistu neljä konkreettista työkalua tai ohjetta rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämiseen. Kaikki julkaisut ovat ladattavissa osoitteessa www.figbc.fi/kiertotalous

Rakennetulla ympäristöllä on kiertotaloudessa olennainen rooli. Rakennukset käyttävät 40 % maailman luonnonvaroista, kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä liittyy rakennettuun ympäristöön, ja Suomessa 50 % jätteistä syntyy rakentamisessa (ei sisällä mineraalien kaivuuta).

Kiertotalous tuo myös merkittävän kehittymisen ja muutoksen mahdollisuuden kiinteistö- ja rakennusalalle. Pelkkä energiatehokkuus ei riitä, jos maapallon lämpeneminen halutaan pitää alle kahdessa asteessa. Kiertotalous on keino hillitä ilmastonmuutosta ja tehostaa resurssien käyttöä, ja rakennusalalla on jo valmius viedä viestiä eteenpäin yhdessä. Kiertotaloussprintti-hankkeella kootaan alaa myös viestimään yhtenäisesti, jotta kiertotalouden periaatteet saadaan käyttöön rakennusalalla.

Artikkelin tilaisuudesta voit lukea tästä linkistä » http://figbc.fi/kiertotalous-mahdolliseksi-yhteistyolla-ja-uusilla-tyokaluilla/

LISÄTIEDOT

Jessica Karhu, Senior Sustainability Specialist,
Green Building Council Finland (GBC Suomi ry)
jessica.karhu@figbc.fi
Puh: 040 675 8899

Linkit

Kokoava raportti KIRA-kiertotaloussprintin tulosseminaarista 8.11.2018.

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloussprintti -hankkeen tulosseminaarissa käsiteltiin laajasti keväällä käynnistyneen hankkeen tuloksia sekä kiertotalouden periaatteiden edistämistä rakennetussa ympäristössä. Monissa puheenvuoroissa päädyttiin samaan johtopäätökseen: Kiertotalouden muuttuminen puheista toiminnaksi vaatii yhteistyötä ja tiedon jakamista monenlaisten toimijoiden kesken. Muutos voidaan saada aikaan vain vuoropuhelulla, johon osallistuvat sekä rakennetun ympäristön ammattilaiset että alan ulkopuoliset tahot.

Lue koko juttu →

Kiertotaloussprintin tulosseminaarissa Ympäristöministeriön pankkisalissa torstaina 8.11.2018 Niina Pussinen ABN Amrosta oli kertomassa kiertotalouden periaatteiden mukaan rakennetusta CIRCL-rakennuksesta. Puheenvuoro tarjoili lukuisia oivaltamisen hetkiä ja kertoi kuinka intohimoisesti Niina ja koko ABN Amron väki suhtautuvat kiertotalouden edistämiseen. Oivalluksia on korostettu tekstin edetessä ja kannustan sinua hyödyntämään niitä oman tarinasi rakennusmateriaalina. Voit lukea ne, mikäli aikaa on vain hetki tai vaihtoehtoisesti lukea koko tekstin, jos haluat tietää yksityiskohtaisemmin ABN Amron, hollantilaisen pankin CIRCL-rakennuksen tarinasta.

Taustaa

Amsterdam on ollut Niinan kotikaupunki 17 vuotta. Se on pitkä ja edistyksellinen aika kiertotalous-ajattelussa niin kulttuurisesti kuin yhteiskunnallisesti. Sanakirjasta ei liki 20 vuotta sitten löytynyt sanaa kiertotalous, vaikka kyse onkin ikivanhasta tavasta toimia. Niistä ajoista on tultu harppauksia tähän päivään. Tarina lähti liikkeelle jalkapallosta –  Jari Litmasen pelipaidasta Ajaxin riveissä, jossa luki ABN Amro. Nämä tapahtumat sysäsivät liikkeelle karkeasti oikaisten ABN Amron ja Niinan yhteisen matkan. Jalkapallo on vieläkin vahvasti mukana, tosin tässäkin on vaihdettu näkökulmaa ja pankin sponsorointi keskittyy nykyisin jalkapalloseuran nuorisotyön ja naisten jalkapallojoukkueen tukemiseen.

Niina Pussinen on syntynyt arkkitehtiperheessä; isä, veli ja veljenpoika ovat arkkitehtejä. Siten rakennukset ja arkkitehtuuri ovat olleet luonteva osa Niinan elämää ja ohjanneet voimakkaasti hänen valintojaan läpi elämän. Rakennukset ovat aina kertoneet hänelle tarinoita ja hän haluaa omassa työssään jakaa ja luoda tarinoita rakennusten avulla.

Oivallus no 1: On helpompi tehdä uutta, mutta onko helppo aina paras reitti? Vuonna 2015 ABN Amrolle tarjoutui mahdollisuus CIRCL-projektiin – rakentaa täysin uusi rakennus – joka rakennetaan kiertotalouden periaatteita noudattaen. Niina Pussinen on vastannut ABN Amrossa kestävän kehityksen toteutumisesta CIRCL -projektissa. Kestävästä kehityksestä kumpuavia teemoja kasvatetaan jatkuvasti jakamalla niitä asiakkaiden kanssa.

Äitirakennus, ABN Amron pääkonttori oli saanut sertifikaatit BREEAM-excellent ja BREEAM-outstanding. BREEAM-pisteet eivät kuitenkaan kertoneet rakennuksen tarinaa. Sitten oivallus tuli yhtäkkiä – palaverin aikana projektiin osallistunut yliopisto-opiskelija ehdotti tarinan kertomista kiertotalouden avulla.  Se tuntui heti luontevalta ja oikealta.  BREEAM-pisteiden laskemisesta luovuttaessa, tarkoituksena oli rakentaa niin hyvin kiertotalousperiaatteiden mukaisesti kuin mahdollista. Helppoa se ei tulisi olemaan ja varmasti myös hitaampaa kuin perinteisesti rakennettaessa, mutta siitä tulisi jotain kestävämpää rakennusalalle ja toivottavasti suunta yleistyvälle ajattelulle rakentamisessa – helpompi tehdä uutta kiertotalouden keinoin.

Oivallus no 2: RIGHT TO COPY. Kiertotalous on yhteinen intohimo ABN Amrossa ja myös viime vkolla julkistetun strategian perusta. ABN Amro palkittiin viime vuonna  right to copy -ajatusmallista, jossa jaetaan tietoutta kiertotaloudesta muille toimijoille ja viedään hyviä toimintatapoja myös muiden käyttöön. Hyvät ideat on tehty jaettavaksi ja kierrätettäväksi eteenpäin.

Oivallus no 3: RECYCLE – Innovaatioissa aloitetaan aina ruohonjuuritasolta. CIRCL on monella tapaa erityislaatuinen rakennus. Sen eristyspaneelit on tehty vanhoista farkuista. Farkut on kerätty työntekijöiltä ja osallistettu heitä siten yhteiseen rakennusprojektiin. Jopa 60% vaatteista päätyy poltettavaksi ensimmäisen käyttövuoden jälkeen. Samalla tämä oli kannanotto vaateteollisuuden kiertotalouteen. Myös rakennuksen huonekaluissa, kuten tuolit on hyödynnetty farkkumateriaalia. Oivallus no 4: Kiertotalous on eri kohderyhmien osallistamista rakennusprojektiin.

Oivallus no 5: RE-USE – Purkujätettä voidaan käyttää komponenttitasolla, elementteinä ja tuotteina. CIRCL-rakennuksessa on perusrakennusmateriaalina käytetty purkujätettä: 1. Ja 2. kerroksen lattiat ovat purkujätettä.  CIRCL:ssä on myös paljon tavaraa, josta ei huomaa sen olevan peräisin puretuista rakennuksista. Näitä tuotteita ovat muun muassa paloletkut, vessojen irtaimisto, putket ja kaapelitelineet. Elementtitasolla purkujätettä on hyödynnetty Philipsiltä kierrätettyjen ikkunaraamien uudelleenkäytöllä: ne toimivat nyt kokoushuoneiden seininä.

Kiinteistönomistajille purkutyö maksaa. Oivallus no 6: Uusia yritysmalleja/uutta liiketoimintaa on syntynyt purettavien kiinteistöjen omistajien ja rakennusmateriaalia toimittavien yritysten välille. Yritykset ottavat purkurakennuksen omistuksen sovitulla nimellisarvolla ja myyvät purkujätteen uudelle käyttäjälle ja tekevät näin positiivisen tuloksen. Tulevaisuuteen suunnatessa uudelleenkäyttö on oltava helppoa.

Oivallus no 7: RETHINK DESIGN –  Jos talo on palikoista koostettu kokonaisuus, kaikki osat voidaan käyttää uudelleen. Tämä vaatii jo rakennussuunnitteluvaiheessa asian erityistä huomioimista. Osien täytyy olla mekaanisesti uudelleen käytettäviä.

Oivallus no 8:  REDUCE – Tärkeimpänä on vähentää materiaalien käyttöä. Sillä on suurin vaikutus myös kiertotalouden toteutumisessa. CIRCL:ssä on käytetty 40 % vähemmän materiaalia kuin tavanomaisessa rakentamisessa. Puuta on käytetty vähemmän. Aikaisemmin olisi käytetty painavaa kivimateriaalia, CIRCL:ssä se korvattiin kevyemmällä alumiinilla. Kaikissa yksityiskohdisssa on säästetty materiaalia. Tuotteiden elinkaarta pidentämällä säästetään suoraan materiaalitarvetta.

Oivallus no 9: Uusi liiketoimintamalli kiertotaloudesta – omistuksesta palvelujen käyttöön. CIRCL:n hississä on 30 vuoden takuu ja niitä on vain yksi. Hissivalmistaja Mitsubishi arvelee hissin toimivan jopa 50 vuotta. Hissitarina on paljon mielenkiintoisempi, jos tarkastelemme asiaa toisesta näkökulmasta. Tarkoitus oli alunperin, että käytössä olisi 2 hissiä. Hissivalmistaja Mitsubishi poikkeuksellisesti toi keskusteluun uuden vivahteen kertomalla, että rakennuksessa ei tarvita kahta hissiä. Mitsubishi ei  myy hissejä vaan vertikaalista siirtymistä. Kiertotalousajattelu on tuonut Mitsubishin kaltaisille yrityksille uuden tavan ajatella omistusta palveluina. Silloin korostuu omistamisen pitkäaikaisuus. Vastaavia konseptejä löytyy jo lukuisia: Philipsin Lighting as a service -konsepti on jo tuttu product as a service -mallista.

Useat toimijat eivät olleet vielä valmiit tällaisiin liiketoimintamalleihin CIRCL:n rakentamisen aikoihin. Nyt kolme vuotta myöhemmin asiakkaat lähestyvät ABN Amroa juuri kiertotaloutta tukevien liiketoimintamallien luomiseksi. Niitä kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa.

Hollannista löytyy useita kiertotalouden guruja, mutta kiertotalous ei ollut aikaisemmin niin voimakkaasti esillä ennen CIRCL-rakennuksen tarinan syntymistä. Tiedon jakaminen on ollut tärkeää ja kiertotaloutta tuodaan esiin erilaisen näkyvyyden avulla. Siinä on paljon tuntemattomia ja hyödyntämättömiä tulokulmia, joita ABN Amro asiakkaidensa  kanssa edistää. CIRCL-rakennuksessa järjestetään esimerkiksi kiertotaloutta tukevia taide- ja ravintolatapahtumia.

Oivallus no 10: Erehtyminen on osa oppimisprosessia. Ensimmäinen CIRCL-rakennuksen suunnitelma heitettiin menemään, materiaalilaskelmat ja budjetti oli jo tehty. Toisessa suunnitelmassa pystyttiin hyödyntämään ensimmäisen suunnitelman sudenkuopat. Vertailtaessa ensimmäistä suunnitelmaa uuteen, luvut ovat aika järisyttäviä: Toisessa suunnitelmassa ensimmäiseen verrattuna pystyttiin vähentämään materiaalinkäyttöä 40% eli hiilijalanjälki jäi 40% pienemmäksi. Energiatehokkuuden suhteen energiapositiivisuus saavutettaneen 36 vuoden päästä rakentamisesta.

Oivallus no 11: Business Innovation Workshop -työpajat. CIRCL-rakennusprojekti ja itse rakennus on poikinut paljon hyvää. Yksi parhaista oivalluksista prosessin valmistuttua ovat olleet yhdessä asiakkaiden kanssa toteutetut 2 päivää kestävät työpajat. Niissä katsotaan yhdessä asiakkaan kanssa nykyistä liiketoimintamallia ja miten sitä voidaan muuttaa enemmän kiertotalouden periaatteiden mukaiseksi. Yli 60% pankin lainapääomasta liittyy kiinteistöjen rakentamiseen, joten innovaatiopajoissa edistetään yleensä KIRA-alan kiertotaloutta. Yhteydenpito on tiivistä ja noin kahden vkon välein tilanne päivitetään. Pohdinta pohjustetaan erilaisille arvoketjuanalyyseille. Eco Chain -yritys muun muassa laskee paljonko säästöjä voidaan saada ja kuinka ne voidaan rahoittaa.

Oivallus no 12: Urban mining collective. Kollektiivi on joukko yrityksiä, jotka haluavat luoda uusia rakennusmateriaaleja kierrätetyistä materiaaleista. Mukana on keskisuuria ja suuria yrityksiä. Yksi esimerkkituote on Freement -circular -sementti, joka on sataprosenttisesti kierrätettyä betonia. Tuote on lanseerattu markkinoille tänä keväänä. Se on yksi Urban mining collectiven 30 tuotteesta. Yritysten yhteistyön avulla tuotteita voidaan toimittaa suuria määriä ja isommat tilaukset ovat mahdollisia. Yhteistyössä tehdään hybridejä tarjouksia, joita vahvistetaan kumppanien muilla tuotteilla. Yhteistyössä myös lobataan ja tehdään markkinointia.

Niina Pussinen haluaa vielä korostaa, että kiertotaloudella on suuri merkitys: Meidän yhteinen taloutemme ja tulevaisuutemme on vaarassa. ABN Amro ei voi pankkina jäädä passiivisena odottelemaan ratkaisuja, vaan tekee ja oppii yhdessä asiakkaiden kanssa, right-to-copy muistattehan? Kuten Emma Watson sen ilmaisi ja nyt Niina Pussinen:  If not us, then who? If not now, then when?  

Tästä löydät linkit kiertotalouden julkaisuihin:

Erilaiset sertifikaatit ja ympäristömerkit auttavat arjen tuotevalinnoissa. Enenevässä määrin myös rakennustuotteita sertifioidaan. Tämä on ammattirakentajan tai kotia remontoivan puoliammattialisen kannalta hyvä uutinen, sillä tuotteen sisältämien materiaalien turvallisuutta ja tuotteen ympäristövaikutuksia on haastava arvioida silmävaraisesti tai pelkästään tuotetietoihin tutustumalla. Kuinka voit olla varma tarjottujen tietojen objektiivisuudesta tai miten voit verrata tuotteita keskenään? Ulkopuolisen auditoijan laatimat ympäristöselosteet ja erilaiset ympäristömerkit ja sertifikaatit ovat olennainen apu kestävän rakennustuotteen valinnassa.

Kysyntä kiertotalouteen sopiville rakennustuotteille kasvaa

Kiertotalouden laajenemisen myötä on maailmalla kasvattanut suosiota Cradle to Cradle Certified™ -merkki. Merkki on kansainvälisesti uskottava ja varsin tiukka tuotteen materiaalien turvallisuutta ja tuotteen kierrätettävyyttä arvioiva sertifikaatti. Se perustuu arkkitehti William McDounoughtin ja kemisti Michael Braungartin visioon maailmasta, jossa kaikki tekeminen ja tuotteet kasvattaisivat ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Cradle to Cradle -ajattelussa ei siis keskitytä ympäristöhaittojen minimoimiseen vaan pohditaan miten tuotteella tai koko rakennuksella voi olla kaikissa elinkaaren vaiheissa positiivinen vaikutus ympäristöönsä.

Varsinainen Cradle to Cradle -sertifiointi on kehitetty yksittäisten tuotteiden sertifiointiin. Rakennusta ei voi sertifioida. Sertifikaattia ei ole kehitetty pelkästään rakennustuoteteollisuuden tarpeisiin, mutta tällä hetkellä erilaiset rakennustuotteet, sisäverhoilut ja kalusteet ovat suurin sertifioitu tuoteryhmä . Kysyntä kestäville, turvallisille ja terveellisille rakennustuotteille kasvaa lainsäädännön kehittymisen ja trendien myötä. Sertifikaatti on herättänyt suomalaisissakin rakennustuotteita valmistavissa yrityksissä kiinnostusta kahdesta syystä. Ensinnä kansainväliset asiakkaat ovat alkaneet vaatia sertifiointia ja toiseksi kansainvälisillä kilpailijoilla on markkinaetu sertifikaatin myötä.

Sertifikaatti ylittää Healthy Building Material Networking lanseeraaman Portico -portaaliin kriteerit ja mm. Google hyväksyy toimistoihinsa ainoastaan portaalin kriteerit täyttäviä tuotteita. Sertifioitujen tuotteiden käytöstä saa LEED v4 pisteitä ja odotettavissa on, että myös muissa rakennusten sertifiointijärjestelmissä yhä enenevissä määrin tullaan ottamaan materiaaleihin liittyviä kriteereitä mukaan. Mm. BREEAM-NL palkitsee Cradle to Cradle -sertifioitujen tuotteiden käytöstä.

Sertifioitu tuote on erinomainen kiertotaloutta tukeva valinta remontoidessasi kotia. Cradle to Cradle sertifiointi on rakennustuoteteollisuudelle keino pysyä mukana markkinoilla tai jopa kasvattaa niitä. Hyviä esimerkkejä yritystarinoista löytyy mm. Tanskasta.

Millainen sertifikaatti on Cradle to Cradle Certified™?

Cradle to Cradle on kiertotalouteen ohjaava sertifiointiprosessi valmistavan teollisuuden tuotteille. Se kannustaa jatkuvaan tuotekehitystyöhön ja siinä tarkastellaan tuotetta viiden eri kategorian kautta: materiaalien puhtaus, materiaalien uudelleenkäyttö, uusiutuva energia ja hiilijalanjälki, vesitalous sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Sertifiointitasoja on myös viisi (perus, pronssi, hopea, kulta ja platina), mitä ”arvokkaamman mitalin” tuote saa, sitä tarkemmalla tasolla eri aspekteja on huomioitu. Tuote voi saavuttaa eri tasoja eri osa-alueiden osalta, mutta tuotteen kokonaistaso määrittyy kuitenkin alimman saavutetun tason mukaan. Kuvaukset eri tasojen yleisistä vaatimuksista löytyvät täältä.

Sertifioinnin edellytyksenä on, että sertifioitavalle tuotteelle tai tuoteryhmälle laaditaan suunnitelma siitä, miten seuraavan kahden vuoden aikana tuotteen pisteytystä eri arviointikategorioissa aiotaan parantaa. Cradle to Cradle sertifioinnissa ei olekaan kyse pelkästä tuotteiden merkinnästä, vaan sertifioimalla tuotteensa yritys sitoutuu sertifiointiohjelman tavoitteeseen valmistaa tuotteita, joilla on vain positiivisia vaikutuksia.

Lilli Linkola, Ethica Oy

NCC:n korjausrakentamishanke muutti espoolaisen liikerakennuksen hoivakotikäyttöön.

Espoonlahdessa sijaitseva Ankkurin liikerakennus muutettiin monipuolisessa liiketoiminnallisessa käytössä olleesta tilasta tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Aiemmasta rakennuksesta jäivät lähinnä ulkoseinät ja runko. Tilalle luotiin moderni 84 palveluasunnon hoivakoti Mainiokoti Joutsen Mehiläisen käyttöön.

Olennainen osa rakennuksen muuntamista oli vastaaminen hyvin erilaisen käyttötarkoituksen vaatimuksiin. Esimerkiksi esteettömyydelle, paloturvallisuudelle ja äänieristykselle on hoivakotikäytössä toisenlaiset vaatimukset kuin toimisto- ja liiketilakäytössä. Rakennukseen muun muassa rakennettiin uusi, mitoitukseltaan hoivakotikäyttöön soveltuva hissi sekä päivitettiin hoivakotikäytön edellyttämät paloturvallisuusratkaisut, kuten sprinklerijärjestelmän lisääminen.

– Rakennus on suunniteltu täysin uusiksi vanhan rungon sallimissa rajoissa. Lähdimme selvittämään, mitkä uuden käyttötarkoituksen vaatimukset ovat, ja miten ne pystytään toteuttamaan vanhassa rakennuksessa. Tilat saatiin sovitettua hoivakotitoimijan tarpeisiin, ja yhdessä arkkitehdin kanssa on pyritty suunnittelemaan viihtyisät olot, kertoo suunnittelusta vastannut projektipäällikkö Kirsi Piira NCC:ltä.

Hankkeen alustava suunnittelu alkoi kesällä 2015 ja varsinainen työmaa oli paikallaan noin vuoden, kunnes rakennus valmistui toukokuussa. Uuteen käyttöön tilat pääsivät touko- ja kesäkuun vaihteessa. Kiinteistön omistaa OP-Vuokratuotto -erikoissijoitusrahasto ja rakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy.

Alun perin vuonna 1984 suunniteltuun ja vuotta myöhemmin valmistuneeseen rakennukseen tehtiin asuinhuoneiden lisäksi ryhmäkohtaiset oleskelu- ja ruokailutilat, valmistuskeittiö, ravintola- ja monitoimitila, saunatilat sekä palvelutilaa. Ulko-oleskelua varten rakennettiin yhteistilojen yhteyteen parvekkeet ja sisäpihalle asukkaille rajattu oleskelualue.

Yli 30-vuotiaalle rakennukselle hanke edustaa uuden aikakauden alkua. Aiemmin muiden muassa pankin, postin ja ravintolan käytössä olleet tilat saivat uuden alun kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Lisäksi käyttöön valikoitiin turvallisia ja kestäviä materiaaleja. Kehitysaskelia otettiin myös rakennuksen energiatehokkuudessa.

– Tällä mahdollistettiin vajaakäytössä olleelle liiketilalle uusi elämä. Esimerkiksi talotekniikka on uusittu täysin. Se on päivitetty energiatehokkuudeltaan uusiin vaatimuksiin. Ilmanvaihtokoneissa on tehokkaampi lämmöntalteenotto, lämmitysjärjestelmä uusittiin ja valaistuksen energiatehokkuus parantui. Rakenteiden lämmöneristävyyttä on parannettu muun muassa uusimalla ikkunat, Piira sanoo.

Kuva, NCC