Currently viewing the category: "kiertotalous"

Erilaiset sertifikaatit ja ympäristömerkit auttavat arjen tuotevalinnoissa. Enenevässä määrin myös rakennustuotteita sertifioidaan. Tämä on ammattirakentajan tai kotia remontoivan puoliammattialisen kannalta hyvä uutinen, sillä tuotteen sisältämien materiaalien turvallisuutta ja tuotteen ympäristövaikutuksia on haastava arvioida silmävaraisesti tai pelkästään tuotetietoihin tutustumalla. Kuinka voit olla varma tarjottujen tietojen objektiivisuudesta tai miten voit verrata tuotteita keskenään? Ulkopuolisen auditoijan laatimat ympäristöselosteet ja erilaiset ympäristömerkit ja sertifikaatit ovat olennainen apu kestävän rakennustuotteen valinnassa.

Kysyntä kiertotalouteen sopiville rakennustuotteille kasvaa

Kiertotalouden laajenemisen myötä on maailmalla kasvattanut suosiota Cradle to Cradle Certified™ -merkki. Merkki on kansainvälisesti uskottava ja varsin tiukka tuotteen materiaalien turvallisuutta ja tuotteen kierrätettävyyttä arvioiva sertifikaatti. Se perustuu arkkitehti William McDounoughtin ja kemisti Michael Braungartin visioon maailmasta, jossa kaikki tekeminen ja tuotteet kasvattaisivat ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Cradle to Cradle -ajattelussa ei siis keskitytä ympäristöhaittojen minimoimiseen vaan pohditaan miten tuotteella tai koko rakennuksella voi olla kaikissa elinkaaren vaiheissa positiivinen vaikutus ympäristöönsä.

Varsinainen Cradle to Cradle -sertifiointi on kehitetty yksittäisten tuotteiden sertifiointiin. Rakennusta ei voi sertifioida. Sertifikaattia ei ole kehitetty pelkästään rakennustuoteteollisuuden tarpeisiin, mutta tällä hetkellä erilaiset rakennustuotteet, sisäverhoilut ja kalusteet ovat suurin sertifioitu tuoteryhmä . Kysyntä kestäville, turvallisille ja terveellisille rakennustuotteille kasvaa lainsäädännön kehittymisen ja trendien myötä. Sertifikaatti on herättänyt suomalaisissakin rakennustuotteita valmistavissa yrityksissä kiinnostusta kahdesta syystä. Ensinnä kansainväliset asiakkaat ovat alkaneet vaatia sertifiointia ja toiseksi kansainvälisillä kilpailijoilla on markkinaetu sertifikaatin myötä.

Sertifikaatti ylittää Healthy Building Material Networking lanseeraaman Portico -portaaliin kriteerit ja mm. Google hyväksyy toimistoihinsa ainoastaan portaalin kriteerit täyttäviä tuotteita. Sertifioitujen tuotteiden käytöstä saa LEED v4 pisteitä ja odotettavissa on, että myös muissa rakennusten sertifiointijärjestelmissä yhä enenevissä määrin tullaan ottamaan materiaaleihin liittyviä kriteereitä mukaan. Mm. BREEAM-NL palkitsee Cradle to Cradle -sertifioitujen tuotteiden käytöstä.

Sertifioitu tuote on erinomainen kiertotaloutta tukeva valinta remontoidessasi kotia. Cradle to Cradle sertifiointi on rakennustuoteteollisuudelle keino pysyä mukana markkinoilla tai jopa kasvattaa niitä. Hyviä esimerkkejä yritystarinoista löytyy mm. Tanskasta.

Millainen sertifikaatti on Cradle to Cradle Certified™?

Cradle to Cradle on kiertotalouteen ohjaava sertifiointiprosessi valmistavan teollisuuden tuotteille. Se kannustaa jatkuvaan tuotekehitystyöhön ja siinä tarkastellaan tuotetta viiden eri kategorian kautta: materiaalien puhtaus, materiaalien uudelleenkäyttö, uusiutuva energia ja hiilijalanjälki, vesitalous sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Sertifiointitasoja on myös viisi (perus, pronssi, hopea, kulta ja platina), mitä ”arvokkaamman mitalin” tuote saa, sitä tarkemmalla tasolla eri aspekteja on huomioitu. Tuote voi saavuttaa eri tasoja eri osa-alueiden osalta, mutta tuotteen kokonaistaso määrittyy kuitenkin alimman saavutetun tason mukaan. Kuvaukset eri tasojen yleisistä vaatimuksista löytyvät täältä.

Sertifioinnin edellytyksenä on, että sertifioitavalle tuotteelle tai tuoteryhmälle laaditaan suunnitelma siitä, miten seuraavan kahden vuoden aikana tuotteen pisteytystä eri arviointikategorioissa aiotaan parantaa. Cradle to Cradle sertifioinnissa ei olekaan kyse pelkästä tuotteiden merkinnästä, vaan sertifioimalla tuotteensa yritys sitoutuu sertifiointiohjelman tavoitteeseen valmistaa tuotteita, joilla on vain positiivisia vaikutuksia.

Lilli Linkola, Ethica Oy

NCC:n korjausrakentamishanke muutti espoolaisen liikerakennuksen hoivakotikäyttöön.

Espoonlahdessa sijaitseva Ankkurin liikerakennus muutettiin monipuolisessa liiketoiminnallisessa käytössä olleesta tilasta tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Aiemmasta rakennuksesta jäivät lähinnä ulkoseinät ja runko. Tilalle luotiin moderni 84 palveluasunnon hoivakoti Mainiokoti Joutsen Mehiläisen käyttöön.

Olennainen osa rakennuksen muuntamista oli vastaaminen hyvin erilaisen käyttötarkoituksen vaatimuksiin. Esimerkiksi esteettömyydelle, paloturvallisuudelle ja äänieristykselle on hoivakotikäytössä toisenlaiset vaatimukset kuin toimisto- ja liiketilakäytössä. Rakennukseen muun muassa rakennettiin uusi, mitoitukseltaan hoivakotikäyttöön soveltuva hissi sekä päivitettiin hoivakotikäytön edellyttämät paloturvallisuusratkaisut, kuten sprinklerijärjestelmän lisääminen.

– Rakennus on suunniteltu täysin uusiksi vanhan rungon sallimissa rajoissa. Lähdimme selvittämään, mitkä uuden käyttötarkoituksen vaatimukset ovat, ja miten ne pystytään toteuttamaan vanhassa rakennuksessa. Tilat saatiin sovitettua hoivakotitoimijan tarpeisiin, ja yhdessä arkkitehdin kanssa on pyritty suunnittelemaan viihtyisät olot, kertoo suunnittelusta vastannut projektipäällikkö Kirsi Piira NCC:ltä.

Hankkeen alustava suunnittelu alkoi kesällä 2015 ja varsinainen työmaa oli paikallaan noin vuoden, kunnes rakennus valmistui toukokuussa. Uuteen käyttöön tilat pääsivät touko- ja kesäkuun vaihteessa. Kiinteistön omistaa OP-Vuokratuotto -erikoissijoitusrahasto ja rakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy.

Alun perin vuonna 1984 suunniteltuun ja vuotta myöhemmin valmistuneeseen rakennukseen tehtiin asuinhuoneiden lisäksi ryhmäkohtaiset oleskelu- ja ruokailutilat, valmistuskeittiö, ravintola- ja monitoimitila, saunatilat sekä palvelutilaa. Ulko-oleskelua varten rakennettiin yhteistilojen yhteyteen parvekkeet ja sisäpihalle asukkaille rajattu oleskelualue.

Yli 30-vuotiaalle rakennukselle hanke edustaa uuden aikakauden alkua. Aiemmin muiden muassa pankin, postin ja ravintolan käytössä olleet tilat saivat uuden alun kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Lisäksi käyttöön valikoitiin turvallisia ja kestäviä materiaaleja. Kehitysaskelia otettiin myös rakennuksen energiatehokkuudessa.

– Tällä mahdollistettiin vajaakäytössä olleelle liiketilalle uusi elämä. Esimerkiksi talotekniikka on uusittu täysin. Se on päivitetty energiatehokkuudeltaan uusiin vaatimuksiin. Ilmanvaihtokoneissa on tehokkaampi lämmöntalteenotto, lämmitysjärjestelmä uusittiin ja valaistuksen energiatehokkuus parantui. Rakenteiden lämmöneristävyyttä on parannettu muun muassa uusimalla ikkunat, Piira sanoo.

Kuva, NCC

Viime keväänä alkanut Green Building Councilin koordinoima ja Sitran tukema hanke kiertotaloudesta on edennyt puoliväliin. Dynaaminen joukko asiantuntijoita kokoontui kiertotaloussprintin väliseminaarissa elokuisena torstai-iltapäivänä löytämään keinoja, jotta saavutamme kiertotalouden aikaisemmin määritellyt seitsemän tavoitetta (kiertotalouden tavoitteet). Hanke etenee tavoitteiden  määrittämisen jälkeen, keinojen ja toimenpiteiden kehittämiseksi ja päättyy elokuussa 2019.
Lue koko juttu →

Suomi on etunenässä pilotoimassa ympäristöystävällistä rakentamista edistävää eurooppalaista Level(s)-viitekehystä. Mukana on yli 20 pilottihanketta, joita viedään eteenpäin aktiivisesti ja sitoutuneesti. Työpajassa 6.6. komission edustaja Josefina Lindblom tarjosi tukea pilotoijille ja kuultiin jo ensimmäisiä tuloksiakin hankkeista.

Lue koko juttu →

Infrarakentamisessa on kestävän kehityksen näkökulmasta vielä töitä – tähän haasteeseen vastaamiseksi perustettiin Green Building Couciliinkin uusi Kestävä infra -toimikunta. Nyt Suomen Messusäätiö ja FinnBuild Infra -messut julkistavat haettavaksi 5 000 euron arvoisen Ympäristön hyväksi -palkinnon. Sen avulla haetaan esimerkkejä kestävän kehityksen kriteerit täyttävästä infrarakentamisesta painopisteenä resurssitehokkuus. Palkinnon saaja julkistetaan FinnBuild Infra -messuilla 10.10.2018.  Lue koko juttu →