Currently viewing the category: "Rakennusten elinkaarimittarit"

Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen tiekartasta, jolla vähennetään rakentamisen ja erityisesti rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä sekä edistetään Suomen rakennus- ja kiinteistöalaa koskevia ilmastotavoitteita. Ministeriö arvioi jatkovaiheita selvityksen ja siitä saadun palautteen perusteella syksyllä. Selvityksen ”Tiekartta rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa” on laatinut Bionova Oy. Lisäksi ympäristöministeriö on teettänyt Rakennustarkastusyhdistyksellä selvityksen, jossa tarkastellaan tiekartan toteuttamisen reunaehtoja etenkin kunnallisen rakentamisen ohjauksen näkökulmasta.

Sanapilvi työpajoissa esille nostetuista keskeisistä toistuvista käsitteistä, Bionova Oy, 2017

GBC Finland on toiminut hankkeen ohjausryhmässä ja useat jäsenistämme ovat osallistuneet ympäristöministeriön järjestämiin työpajoihin, joissa on pohdittu alan kannalta toimivinta tapaa säädellä elinkaaren hiilijalanjälkeä. Standardipohjainen rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki on yksi GBC Finlandin Rakennusten elinkaarimittareista.

 

 

 

Lue lisää ja selvitykset täältä

Lisätietoja:

Jessica Karhu | 040 675 8899 | etunimi.sukunimi@figbc.fi

Ilmastokadulla seurattiin 12:sta rakennuksen käytön hiilijalanjälkeä hankkeen ajan. Seurannassa oli seitsemän asuinkerrostaloa ja viisi toimisto- ja liikekiinteistöä.  Kummankin vertailuryhmän yhteenlaskettu hiilijalanjälki pieneni hieman. Asuinrakennusten hiilijalanjälki pieneni kolme prosenttia ja toimisto- ja liikekiinteistöjen yhdeksän prosenttia.

Käytön hiilijalanjäljen seurannassa lähtötilanne laskettiin vuoden 2014 tai 2015 kulutukseen perustuen ja seurantataso laskettiin vuoden 2016 kulutustietoihin perustuen. Tarkastelujaksoksi valittiin puolen vuoden mittainen ajanjakso, heinäkuu – joulukuu, lähtö- ja seurantavuosilta.

Kaikille kiinteistöille tarjottiin seurannan aikana tietoa toimenpiteistä, joilla rakennuksen hiilijalanjälkeä voi pienentää. Asuintaloille tehtiin Motiva laatiman mallin mukainen asuinkerrostalojen energiakatselmus. Kahteen toimisto- ja liikekiinteistöön tehtiin Energiasuunta -katselmus ja kolmelle toimisto- ja liikekiinteistölle laadittiin tulevaisuudennäkymä siitä, miten rakennus voisi operoida hiilineutraalisti. Green Building Council Finlandin Ilmastokatu -hankkeeseen palkattu projektipäällikkö auttoi kiinteistöjä katselmuksissa esitettyjen toimenpidesuositusten viemiseksi täytäntöön. Apua tarjottiin erityisesti taloyhtiöille, joissa energiatehokkuusinvestointien tekemiseen on vähemmän kokemusta ja osaamista.

Seuranjakson aikana moni suunnitelmissa oleva rakennusten energiatehokkuutta edistävä investointi ei vielä ehtinyt toteutua, mutta seurannan tuloksia voi kuitenkin tulkita varovaisen positiivisesti. Vertailussa käytettiin normeerattuja, eli lämpöenergiankulutuksen suhteen sääkorjattuna lukuja.

Asuinkerrostalojen osalta yhteenlaskettu hiilijalanjäljen pieneneminen oli vähäistä eikä summa ole tilastollisesti merkittävä (yht. 3% väheneminen). Huomattavaa kuitenkin on, että kolmessa kiinteistössä hiilijalanjälki laski jo merkittävän määrän. Kaikissa kiinteistöissä merkittävin tekijä oli lämmitystarvelukuun suhteutetun kaukolämmön kulutuksen pienentyminen ja kahdessa rakennuksessa lisäksi sähkön kulutus oli pienentynyt kohtuullisen paljon.

Toimisto- ja liikerakennuksissa hiilijalanjäljen pieneneminen oli merkittävämpää. Kolme kiinteistö onnistui vähentämään hiilijalanjälkeään yli 10%. Seurannassa mukana olleessa Tikkurilan Dixi osoittautui Ilmastokadun suurimmaksi pudottajaksi vähentämällä seurantajakson aikana hiilijalanjälkeään lähes kolmanneksella, lämmitysenergian kulutuksen vähenemisen ansiosta. Myös Iso Roobertinkadulla sijaitsevat toimistokiinteistöt, joihin tehtiin Energiasuunta -katselmukset, onnistuivat pudottamaan pienillä säätötoimenpiteillä hiilijalanjälkeään. Toisessa merkittävä tekijä oli sähkönkulutuksen väheneminen ja toisessa lämmönkulutuksen väheneminen.

Kaikissa kiinteistö hiilijalanjäljen seurannan toivotaan jatkuvan. Asuinkerrostaloissa merkittävin osuus hiilijalanjäljestä muodostuu kaukolämmön kulutuksesta. Toimisto- ja liikekiintiestöissä sähkönkulutuksen osuus hiilijalanjäljestä huomattavasti suurempi. Kolmessa näistä kiinteistöistä on käytössä vihreä sähkö, mikä selittää huomattavan eron sähkönkulutuksen hiilijalanjäljessä rakennusten välillä.

Rakennusten käytön hiilijalanjälki laskettiin kiinteistön omistajan näkökulmasta. Laskennan suorittivat Bionova Oy ja Benviroc Oy.

Ilmastokatu -hanke päättyy 30.6.2017 ja hankkeen opit ja onnistumiset on paketoidaan Ilmastokatu-työkalupakiksi, joka julkaistaan Ilmastokadun nettisivuilla www.ilmastokatu.fi. Ota opeista hyöty irti!

Ministeri Tiilikainen

 GBC Finland oli mukana Puutuoteteollisuus ry:n Terve kunta rakentuu puulle -kuntakiertueella kertomassa rakentamisen ympäristövaikutuksista. Maaliskuun 2017 aikana kiertue vieraili 12 paikkakunnalla. Ympäristövaikutuksia käsittelevä puheenvuoromme toteutettiin yhdessä ympäristöministeriön kanssa.

Lue koko juttu →

 

uudet-passit_webRakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi ovat yhä ajankohtaisempia uusien ilmastotavoitteiden myötä ja ne soveltuvat erinomaisesti eri toimijaryhmien tarpeisiin, mutta niiden käyttöä hidastaa jonkin verran konseptin heikko tunnettuus ja käyttöä tukevan palvelumallin puuttuminen.

Haasteita ja mahdollisuuksia kartoitettiin GBC Finland teettämässä selvityksessä, jonka tuloksena voidaan todeta, että Rakennusten elinkaarimittarit kattavat oikeita näkökulmia ja tarjoavat yksinkertaisen ratkaisun ympäristöjohtamiseen. Selvitykseen osallistuneista valtaosa koki mittarien soveltuvan erityisesti julkiselle sektorille, lippulaivakohteisiin tai asuntotuotantoon.

Käyttövaiheen mittareilla (mitattu energiankulutus, käyttäjätyytyväisyys, pohjateho ja käytön hiilijalanjälki) koettiin olevan enemmän potentiaalia, erityisesti niiden helppokäyttöisyyden johdosta. Toimijat kykenevät käytännössä itse laskemaan käyttövaiheen mittarit ilman laskentakonsulttia.

Hankevaiheen mittareista elinkaaren hiilijalanjäljelle ja elinkaarikustannukselle koettiin olevan yhä enemmän tarvetta tulevaisuudessa, kun taas E-luku ja sisäilmaluokka koettiin jokseenkin itsestäänselvyyksinä, eivätkä ne juuri tarjonneet lisäarvoa.

GBC Finlandin kehitystyön tarkoituksena on tukea KIRA-alan toimijoita ympäristöjohtamisessa ja yritys- tai yhteiskuntavastuun edistämisessä rakennusten elinkaarimittarien ja Kiinteistöpassin avulla. Tavoitteena on luoda GBC Finlandin mittareista alan toimijoita tehokkaasti palveleva yritys- ja yhteiskuntavastuun työkalu ja edistää rakennuskannan ympäristösuorituskyvyn mittaamista ja vertailtavuutta. Mittarit ovat keskeisenä osana myös kansallista Rakennnustieto RTS:n kehitteillä olevaa kansallista sertifiointityökalua.

anttiMikäli olet kiinnostunut osallistumaan syyskuun alkupuolella järjestettävään työpajaan uuden palvelumallin osalta, olethan yhteydessä projektia vetävään konsulttiin (antti.lippo@greenville.fi, 050 438 3273)!

 

 

 

Rakennusten elinkaarimittareista lisätietoja: Jessica Karhu, etunimi.sukunimi@figbc.fi