Maailman poliittiset johtajat kokoontuivat Etelä-Afrikan Durbaniin 28.11-9.12.2011 sopimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävistä poliittisista päätöksistä. Kokous sai aikaan päätöksiä, jotka joidenkin mielestä ovat suurin saavutus sitten Kioton ilmastosopimuksen, toiset taas näkevät niiden olevan täysin riittämättömiä hillitsemään ilmastonmuutosta. Kioton pöytäkirjahan on toistaiseksi ainoa teollisuusmaita päästövähennyksiin velvoittava sopimus ja sen ensimmäinen kausi päättyy 2012. Mutta mistä sitten Durbanissa oikein sovittiin:

  • globaalin ja kattavan sopimuksen aikaansaamiseksi tarvittavan suunnitelman kirkastamisesta;
  • Kioton pöytäkirjan velvoitteiden jatkamisesta (jatkon pituus jäi auki) ja Kioton pöytäkirjan sääntöjen uudistamisesta;
  • säännöistä sekä kehittyneiden maiden että kehitysmaiden päästöjä vähentävien toimien seurantaan, raportointiin ja todentamiseen;
  • uudenlaisen markkinamekanismin määrittämisestä päästövähennystoimiin sekä ilmastorahoituksen hallinnosta, menettelyistä ja pitkän aikavälin rahoituksen neuvotteluista;
  • vuonna 2010 perustetun teknologiamekanismin viemisestä kohti käytäntöä;
  • otettavaksi askelia metsäkadon torjunnan rahoituksen järjestämisessä.

EU:n toiminta Durbanissa osoittaa sen olevan tosissaan ilmastonmuutoksen torjunnassa vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta. Koska kokouksessa sovittiin myös Kioton jatkosta, on varsin epätodennäköistä että EU:ssa tultaisiin luopumaan 20 % päästötavoitteista. On toki valitettavaa, että todennäköisesti mm. Yhdysvallat, Kanada, Japani ja Venäjä jäävät edelleen Kioton sopimuksen ulkopuolelle. Koska uusia pakottavia päästövähennystavoitteita ei vielä asetettu, jää kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen suurelta osin vapaaehtoisten toimenpiteiden varaan.

Koska rakennukset tuottavat yli kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja kuluttavat n. 40 % kaikesta energiasta, kansallisiin ja Eurooppalaisiin päästövähennystavoitteisiin ei päästä, mikäli rakennettuun ympäristöön ei kiinnitetä huomiota.
Siksi myös EU:sta voidaan odottaa jatkossakin kiristyksiä rakennusten energiatehokkuuteen liittyvässä lainsäädännössä.

Green Building Council Finland pyrkii yhdessä jäsentensä kanssa luomaan Suomeen käytäntöjä, joilla voidaan rakennetun ympäristön päästöjä vähentää vapaaehtoisen edelläkävijyyden pohjalta. Mukaan tulee saada niin kiinteistöjen omistajat, rakentajat, materiaali- ja laitevalmistajat, kunnat kuin kiinteistöjen käyttäjät.

Seuraamalla rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä, energian- ja vedenkulutusta, sekä syntyvien jätteiden määrää koko elinkaaren aikana tullaan tietoiseksi omien kiinteistöjen ympäristövaikutuksista. Mitatun tiedon pohjalta voidaan asettaa tavoitteita koko kiinteistökannan ympäristötehokkuudelle sekä mm. vuokralaisille ja palvelun tuottajille. Myös rakentamisessa ympäristötavoitteiden asettaminen on tärkeää ja siksi Suomeen tarvitaan yhteisesti sovittu järjestelmä rakennuksen hiilijalanjäljen määrittämiseksi. Sen jälkeen voidaan erilaisia rakennuksia vertailla puolueettomasti toisiinsa.

Kiinteistö- ja rakennusalalla tarvitaan nyt vahvoja edelläkävijöitä, jotka vapaaehtoisesti rakentavat ja käyttävät rakennuksia niin, että päästöjä syntyisi nykyistä vähemmän ja siten alana saisimme oman osamme tehdyksi ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Share →

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*