Elinkaaren hiilijalanjälki

Mikä mittari on?

Hiilijalanjälki kuvaa hiilidioksidipäästöjä, jotka aiheuttavat il­maston lämpenemistä. Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkilasken­nassa tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta rakennusmateriaalien valmistuksesta käyttövaiheen ja korjausten kautta rakennuksen purkuun sekä jätevirtojen loppuhyödyntämiseen. Laskennassa huomioidaan kaikki ne materiaali­- ja energiavirrat, joilla on elinkaaren aikana olennainen vaikutus hiilijalanjälkeen. Elinkaaren hiilijalanjälki ilmaistaan tyypillisesti kokonaissummana hiiliekvivalenttitonnia tn CO2e.

Elinkaarimittareiden taustalla on eurooppalainen CEN/TC 350 Sustainability of Construction Works -standardi ja hiilijalanjäljen laskennan pohjana laskentamenetelmästandardi EN 15978 Assessment of environmental performance of buildings – Calculation method. Samaan standardiperheeseen luetaan myös EN 15804 -standardi, joka määrittää tuotetason laskennan osana koko rakennuksen elinkaarilaskentaa.

Hiilijalanjäljen laskennan tarkoitus on selvittää, miten paljon hiilidioksidia rakennus tuottaa koko olemassa olonsa aikana, alkaen sen rakentamisesta ja päättyen sen purkamiseen. Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen muodostuminen on helpompi hahmottaa jakamalla sen elinkaari eri vaiheisiin. Oheinen kaaviokuva rakennuksen elinkaaren vaiheista pyrkii selkiyttämään päästöjen jakaumaa ja sitä, mihin vaiheeseen erityyppiset päästöt kuuluvat sekä ohjaamaan yhtenäiseen laskentaan. Elinkaaren vaiheiden nimikkeet perustuvat EN 15804 -standardin suomenkielisen käännöksen luonnokseen. 

Mihin sitä käytetään?

Rakennuksen vaihtoehtoisten toteutustapojen hiilijalanjälkiä laskemalla voidaan suunnitteluvaiheessa löytää optimaalinen vaihtoehto, joka tuottaa mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen elinkaaren aikana ja suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Rakennuksen hiilijalanjälkeä voidaan hallita ja pienentää tehokkaasti mittaamalla rakennuksen päästöjä elinkaaren aikana ja kokonaisuutena. Elinkaaren hiilijalanjälkeä voidaan käyttää myös suunnittelutavoitteena, vaihtoehtojen vertailussa, kilpailujen pisteytysperusteena tai parantamismahdollisuuksien tunnistamiseen. Rakennuttajan tärkeimpiä vaatimuksia ovat elinkaaritehokkuutta edistävien suunnittelutavoitteiden ja vaaditun käyttöiän asettaminen.

 

Ohjeistus Elinkaaren hiilijalanjäljen yhdenmukaiseen laskentaan

1 Rakennuksen elinkaaren vaiheiden määrittely

Seuraavassa taulukossa kuvataan tarkemmin rakennuksen elinkaaren vaiheiden sisältöä ja rajauksia hiilijalanjälkilaskennan näkökulmasta. Taulukko pyrkii selkiyttämään päästöjen jakaumaa elinkaaren aikana ja sitä, mihin vaiheeseen erityyppiset päästöt kuuluvat. Alla olevat vaiheiden nimikkeet perustuvat EN 15804 -standardin suomenkielisen käännöksen luonnokseen.

Vaihe Vaiheen keskeinen sisältö
A1-A3 Tuotevaihe Rakennustuotteiden koko valmistusketjun päästöt EN 15804 mukaisesti. Laskenta huomioi vain rakennuksen ja sen osat eikä esim. huonekaluja tai käyttäjien laitteita. Rakennustuotteita koskevat rajaukset on esitetty tarkemmin kappaleessa 0.
A4 Kuljetukset työmaalle Rakennustuotteiden ja koneiden kuljetukset, kuljetuksista aiheutuva hävikki. Maansiirto, jossa siirrellään tai vaihdetaan maa-aineksia. Työvoiman kuljetuksia ei huomioida.
A5 Työmaatoiminnot Kaikki työmaan toiminnot, sisältää maansiirron, varastoinnin, energiankäytön, jätehuollon ja väliaikaiset rakenteet (kuten valumuotit ja suojamateriaalit). Työkoneiden ja muiden käytettävien koneiden ja laitteiden valmistuksen päästöjä ei huomioida.
B1 Käyttö Kylmäainevuodot ja mahdolliset muut suorat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään.
B2 Kunnossapito Huollossa, ylläpidossa ja siivouksessa käytettävät tuotantopanokset ja näiden kuljetus ja jätehuolto. Ylläpidolla tarkoitetaan tässä suunniteltua ja ennakoitua ylläpitoa. Pintojen maalaus ja ulkoalueiden hoidon energian kulutus kuuluvat tähän osa-alueeseen.
B3 Korjaus Rikkoutuneiden rakennusosien korjaamiseen tarvittavat materiaalit ja niiden käsittely sekä rikkoutuneiden osien jätteen käsittely. Korjaus kohdistuu rikkoontumisiin, joita ei ole suunniteltu tai ennakoitu.
B4 Osien vaihto Merkittävien rakennusosien suunniteltu vaihto niiden teknisen tai taloudellisen elinkaaren päässä. Esim. ilmanvaihtokoneen tai ikkunoiden vaihtaminen, kattopäällysteen uusiminen tai energiajärjestelmien vaihtaminen. Sisältää osien kuljetukset ja vaihdettujen osien ja muun syntyneen jätteen käsittelyn. Tässä tarkoitetut osat vaihdetaan toiminnallisesti vastaaviin osiin (muuten kyseessä on muuntaminen).
B5 Laajamittaiset korjaukset Rakennuksen merkittävä korjaus tai muuntaminen, kuten peruskorjaus, tilaohjelman muutos, rakennuksen vaipan muunnokset, tai energiaratkaisujen muutokset. Jos tarkasteltu rakennushanke on muutoshanke, kohdistuvat päästöt tähän vaiheeseen. Vaihe kattaa prosessissa käytetyt materiaalit, jätehuollon, logistiikan ja prosessissa kulutetun energian päästöt. Peruskorjaus sisältää putkien, sähköjen ja vesikaton korjaukset sekä tekniikan ja ovien ja ikkunoiden vaihdon, jos ei voida osoittaa muuta.
B6 Energian käyttö Sisältää kaiken rakennuksen järjestelmien kuluttaman rakennukseen ulkopuolelta tuodun energian, jota käytetään lämmitykseen, lämpimän käyttöveden tuottamiseen, ilmanvaihtoon, jäähdytykseen, valaistukseen tai rakennusautomaatioon. Sisältää myös muun tontilla kulutetun energian kuten pihavalaistukset tai sulatukset. Ei sisällä kuluttajalaitteiden energiaa (esim. viihde-elektroniikka, kodinkoneet, tietokoneet). Niin haluttaessa voidaan raportoida erillisiä kuluttajalaitteet huomioivia lisäskenaarioita. Katso 0Rakennuksen energiavirtoja ja kuljetuksia koskevan tiedon vaatimukset.
B7 Veden käyttö Sisältää puhtaan veden tuotannon ja tuotetun jäteveden käsittelyn päästöt käytön ajalta. Veden kulutuksessa ei tulisi huomioida kuluttajalaitteiden (kuten pyykin- ja astianpesukoneiden) kulutusta. Haluttaessa nämä voidaan raportoida erillisessä lisäskenaariossa. Rajaus sisältää tontilla tapahtuvan kulutuksen (esim. kastelu).
C1 Purkaminen Rakennuksen purkaminen rakennuspaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä ja tähän liittyvien koneiden käyttämä energia ja koneiden kuljetukset.
C2 Purkuvaiheen kuljetukset Kaikki purkujätteestä ja työkaluista aiheutuva kuljetus End-of-Waste tilaan saakka, huomioiden mahdolliset välivarastointi- ja siirtokuormauskuljetukset.
C3 Purkujätteen käsittely Kaikki jätteen käsittelyn vaiheet, kunnes jäte saavuttaa End-of-Waste tilan. Määrittelyn kriteerit ovat: a) syntyneellä raaka-aineella on tunnettu käyttö-tarkoitus, b) jolle on kysyntää markkinoilla (mahdollisesti positiivinen ostohinta), c) raaka-aine täyttää käyttötarkoituksen vaatimat tekniset ja muut ominaisuudet ja d) raaka-aineen käyttö ei vaaranna ympäristöä tai ihmisten terveyttä.
C4 Purkujätteen loppusijoitus Kaikki sellaisen jätteen käsittelystä syntyvät päästöt, jonka käsittelytapa on loppusijoitus tai energian tuotanto, ja jonka elinkaari päättyy lopullisesti.
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset Katso 0Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset.

Päästölaskennan kannalta rakennusvaiheita toteuttavalla organisaatiolla ei ole merkitystä. Näin ollen esimerkiksi valmiiksi paalutettuna hankitun tontin maanrakennustöiden päästöt on huomioitava. Esimerkki laskentatuloksesta todelliselle rakennukselle (asuinkerrostalo) on esitetty liitteessä (1?) tämän luvun lopussa.

2 Laskennan rajaukset ja eri tekijöiden huomioiminen

2.1. Rakennustuotteiden rajaukset

Rakennushankkeessa käytetään huomattava määrä erityyppisiä materiaaleja ja osia. Tässä kappaleessa täsmennetään eri rakennusosien huomioiminen rakennustason päästölaskennassa. Rakennusvaiheen päästöjä koskevissa tarkasteluissa rajauksen perusteena käytetään EN 15978 -standardin kappaleen 7.5.2 mukaista määrittelyä sekä suomalaista Talo 2000 -nimikkeistöä.

Osa-alue Huomioidaan Ei huomioida (rajataan aina pois)
Aluerakentaminen Tuotu maa- ja kiviaines, paalutukset, vahvistukset, päällysteet tontin alueella (mm. tiet ja pysäköintialueet). Pilaantuneen maan kunnostus.Vanhan rakennuksen purku.Aiemman rakennuksen materiaalien hyötykäyttö lasketaan 0 mukaisesti.
Kunnallistekniikka ja tiet Kunnallistekniikka ja sen liitännät tontilla.Tontin ulkopuoliset tiet ja väylät.
Alue- ja piharakenteet Suuret kokonaisuudet kuten leikki- ja virkistysalueet sekä puistot. Yksittäiset vähämerkitykselliset piharakenteet.
Perustus Rakennuksen perustus
Sisärungon pystysuuntaiset osat, sisäseinät ja täydentävät rakenteet Pilarit, palkit, kantavat ja ei-kantavat sisäseinät, hissikuilu, portaat, luiskat ja väestönsuoja, muut tilanjako-osat.
Pohjat ja vesikatto Ala-, väli- ja yläpohjat, vesikatto.
Ulkoseinät, ulkotasot ja julkisivumateriaalit Ulkoseinät ja julkisivuverhoilu, ikkunat, ulko-ovet, lasitukset, parvekkeet ja ulkotasot.
Pintamateriaalit Suojaavat materiaalit, maalit, pinnoitteet. Tapetointi, verhot, matot ja muu sisustus.
Kalusteet Kalusteita ei huomioida. Sisältää kiinteät ja irto- sekä keittiökalusteet. Ei huomioi mm. jääkaappeja, liesiä, pesukoneita jne.
Tekniikkaosat Rakennuksen olosuhteita tuottavat järjestelmät, hissit, IV-putket, johdot, automaatio ja energiantuotantolaitteet Käyttäjien palveluita tuottavat ratkaisut, kuten esim. kaupan kylmäjärjestelmät, toimisto- tai tuotantolaitteistot.
Kertakäyttöiset väliaikaiset rakenteet Väliaikaiset rakenteet, joissa kulutetaan pysyvästi materiaaleja tai energiaa (esimerkiksi valutöiden tukirakenteet). Huomioidaan vaiheen A5 päästöissä. Pääomahyödykkeet, joita käytetään rakentamisen aikana ja joita voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan (kuten rakennustelineet tai työmaahissit)
Erilliset tukirakennukset Rakennuksen toimintaan kuuluvat esim. pysäköinti, väestönsuoja ja jätekatokset, jos erillisinä päärakennuksesta.
Yhteiskäytössä olevat tukirakennukset Voidaan kohdistaa kappaleen Värkki-loppuraportin kohdan 6.3. periaatteiden mukaisesti. Jos muita kuin kohderakennusta palvelevia tukirakennuksia.

 

2.2. Hiilijalanjälkilaskennan yleinen rajaussääntö

Laskennan helpottamiseksi laskennassa sovelletaan yleistä rajaussääntöä (cut-off). Säännön perusteella vähämerkityksellisiksi arvioidut päästölähteet voidaan jättää pois tarkastelusta, jos tietoa ei ole saatavissa. Rajaussääntöä ei saa soveltaa tietojen piilottamiseksi tai yleensäkään silloin, kun tieto on saatavilla.

Sääntöä voidaan soveltaa, jos tarkkaa tietoa ei ole saatavilla ja pois rajattavan osa-alueen osuus rakennuksen kokonaismassasta tai kokonaisenergiantarpeesta on alle 1 %. Kaikkien pois rajattujen päästölähteiden massa ei yhteensä voi olla enempää kuin 5 % kokonaismassasta tai -energiantarpeesta.

Kaikki pois rajatut päästölähteet on luettavissa Värkki-loppuraportissa kohdassa 10.2.

2.3 Hiilivarastoa ei huomioida laskennassa mutta puumateriaalien vaikutus voidaan ilmoittaa lisätietona

Hiilivarastolla tarkoitetaan rakennusmateriaaleihin sitoutunutta ei-fossiilista hiiltä, joka muuttuu hiilidioksidiksi ja vapautuu ilmakehään kun kyseinen materiaali hävitetään esimerkiksi polttamalla. Hiilivarasto on luonteeltaan väliaikainen varasto, josta hiili vapautuu rakennuksen elinkaaren lopussa. Näin ollen elinkaariperusteisessa tarkastelussa, jota tämä laskentaohje edustaa, hiilivarastoa ei voida huomioida elinkaaren päästöjen laskennassa. Hiilivarastoa ei siis saa vähentää rakennuksen elinkaaripäästöistä eikä käytettävissä rakennusmateriaalien päästötiedoissa saa olla vähennetty hiilivarastoa.

Laskentaohjeen perusteena oleva CEN / TC 350-standardityöryhmä ei ole toistaiseksi hyväksynyt hiilivaraston ilmoittamista ylimääräisenä lisätietona. Näin ollen hiilivarastoa ei voida ilmoittaa tämän laskentamenetelmän lopputuloksena tai lisätietona. Mutta lisäksi on huomioitava, että puumateriaalien tuoteryhmäkohteisten laskentasääntöjen mukaan (EN 16485) hiilivaraston vaikutusta ei voida vähentää päästölaskennassa, mutta se voidaan ilmoittaa ylimääräisenä lisätietona.

2.4 Rakentamisesta ja ylläpidosta syntyvien jätteiden päästöjen huomiointi

Standardin mukainen jätteen käsittelyn periaate kaikille jätevirroille on, että jätteen käsittelystä syntyvät suorat päästöt huomioidaan kohteen laskennassa siihen saakka, kunnes jäte on prosessoitu End of Waste-tilaan saakka, jolloin se ei enää ole jätettä, vaan hyödyntämiskelpoista materiaalia.

End of Waste-tilan määrittelyssä noudatetaan jätepuitedirektiivin 2008/98/EC ja jätelain 646/2011 mukaisia määrittelyjä. Esimerkiksi rauta- ja alumiinijätteille tästä on säädetty direktiivillä 333/2011/EC.

Jätteen hyödyntämisestä syntyvät päästövähenemät voidaan ilmoittaa päästölaskelman lisätiedoissa (katso Värkki-loppuraportti kohta 6.3.2, osa D), mutta niitä ei voida lukea hyödyksi kohteelle itselleen. Sama periaate koskee myös materiaaleja, jotka ovat uudelleenkäyttökelpoisia sen jälkeen, kun nyt rakennettava rakennus on purettu. Jätteestä tuotetun energian tuottamat päästöhyödyt kaikissa tapauksissa (myös kaatopaikkahajoamisen metaanin energiahyötykäyttö ja energiantuotanto huonolla hyötysuhteella) kohdistetaan lisätietoihin moduuli D:hen, ei milloinkaan purkuvaiheeseen.

Käyttäjien omasta toiminnasta syntyvää jätevirtaa ei huomioida tässä, vaan se koskee ainoastaan käytön hiilijalanjälkeä (katso tarkemmin Värkki-loppuraportin luku 9.

2.5 Rakennuksessa käytettävien uusiomateriaalien päästöjen huomiointi

Jos rakennuksessa käytetään materiaaleja, jotka tulevat esimerkiksi purkukohteesta tai hyödynnettävistä jätevirroista, näiden alkuperäisen valmistuksen päästöjä ei enää tarvitse huomioida. Tällöin materiaalille huomioidaan käyttöönoton päästöt End of Waste-tilan päättymisestä lukien, mutta kaksoislaskennan välttämiseksi ei alkuperäisen jätemateriaalin valmistuksen päästöjä. Katso tarkemmin taulukosta alta.

Materiaalin lähtötila Vaatimukset / määritelmä Huomioitavat päästöt
Ylijäämämateriaali Materiaali on hankittu ylijäämänä alun perin muuhun kohteeseen Kuljetus ja asennus
Jätemateriaali Materiaali on jalostettu jätteestä Jalostaminen, kuljetus ja asennus
Uusiokäyttö purkukohteesta Materiaali tulee purkukohteesta käyttövalmiina osina tai aineksina Kuljetus, kunnostaminen ja asennus

 

2.6 Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset – Moduuli D

Rakennus jatkaa elämäänsä purkamisen jälkeen raaka-aineina, joista voidaan valmistaa tuotteita tai energiaa joko rakennussektorin tai muiden toimialojen tarpeisiin. Lisäksi rakennus vuorovaikuttaa energiajärjestelmän kanssa ja voi esimerkiksi myydä tuottamaansa ylijäämäsähköä sähköverkkoon. Nämä rakennuksen elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset rajataan tarkastelussa erilliseen osioon. Näiden tietojen hallintaa varten on luotu niin kutsuttu moduuli D.

Elinkaariarvioinnin näkökulmasta moduuli D on tarpeellinen myös siksi, että kohdistamalla mm. kierrätettävän materiaalin hyödyt takaisin rakennukselle tarkastelu saattaisi johtaa kaksoislaskentaan. Moduuli D:n avulla elinkaaren rajauksia voidaan selkiyttää ja varmistua kaksoislaskennan välttämisestä.

Moduuli D:ssä ilmoitetaan nettomääräiset ympäristöhyödyt, joita syntyy, kun rakennuksen energia- ja jätevirrat vuorovaikuttavat ympäristönsä kanssa ja mahdollistavat muiden uusioraaka-aineiden käytön vähentämistä. Moduuli D:n tiedot ryhmitellään seuraavasti:

Osa-alue Mitä kattaa Missä elinkaaren vaiheissa
Uudelleenkäyttö Materiaalien uudelleenkäyttö sellaisenaan Materiaaleja, joita jää pääosin A5- ja C3-vaiheissa, mutta myös huollossa ja korjatessa.
Talteenotto Rakennusjätteestä tuotettu energia Samoin kuin yllä
Kierrätys Materiaalien uudelleenkäyttö jalostusprosessin kautta Jätettä, jota syntyy pääosin A5- ja C3-vaiheissa, mutta myös huollon ja korjausten yhteydessä.
Ulkopuolelle myyty energia Rakennuksessa tuotettu ja ulkopuolelle toimitettu energia B6 Energian käyttö. Ei sisällä energiaa joka käytetään kuluttajalaitteissa.
Kuluttajalaitteisiin toimitettu energia Rakennuksessa tuotettu ja kuluttajalaitteisiin toimitettu energia B6 Energian käyttö. Kattaa vain itse tuotetun energian, jolla käytetään kuluttajalaitteita.

 

3 Lähtötietojen vaatimukset

3.1 Rakennuksen materiaalien päästöjä koskevan tiedon vaatimukset

Rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia käsitellään ensisijaisesti EN 15804 -standardin mukaisten ympäristötuoteselosteiden kautta. Ympäristötuoteseloste voi olla tuotekohtainen tai toimialan yhteinen. Yleistä, käytetystä tuotteesta tai valmistajasta riippumatonta tietoa voidaan käyttää, jos soveltuvia ympäristötuoteselosteita ei ole saatavilla. Tällöin tulee kuitenkin varmistua tiedon laadusta.

Laskennassa käytettävä ympäristötieto tulee valita alla olevan luettelon mukaisessa ensisijaisjärjestyksessä. Jos korkealaatuisempaa tietoa on käytettävissä, huonolaatuisempaa tietoa ei saa käyttää laskennassa.

  1. EN 15804 mukainen ympäristötuoteseloste rakennuksessa käytettävälle tuotteelle,
  2. EN 15804 mukainen ympäristötuoteseloste yleisenä tuoteryhmälle tai vastaavalle tuotteelle,
  3. Rakennusosakohtainen tieto, joka täyttää alla esitetyt olennaiset vaatimukset, tai
  4. Muu ympäristötieto, jonka täytyy täyttää alla esitetyt vaatimukset (esim. ISO 14025 tyypin III ympäristöseloste tai asiaa käsittelevä elinkaariperusteisesti toteutettu tutkimus).

Hankkeen alkuvaiheessa (konsepti- ja suunnitteluvaiheessa) voidaan käyttää tuotekohtaisen tiedon sijasta rakennus- tai rakennusosatason tietoa tai keskimääräistä ja yleisen tason tietoa.

Muun kuin EN 15804 -standardin mukaan ilmoitetun ympäristötiedon laatuvaatimukset:

  • ympäristövaikutusten tulee kattaa standardin edellyttämät elinkaaren vaiheet,
  • ympäristövaikutuksia ja tuotetta koskevat tiedot eivät saa olla yli 10 vuotta vanhempia,
  • ympäristötiedot tulee perustaa yhden vuoden keskiarvoon (poikkeukset perusteltava),
  • jätteenkäsittelyn päästövaikutukset tulee laskea vähintään 100 vuoden jaksolle,
  • yli 100 vuoden päästä tapahtuvat päästöt tulee ilmoittaa erillisinä pitkäaikaisina päästöinä,
  • ympäristötiedon tulee perustua myös tosiasiallisesti nykyhetkellä käytettävään teknologiaan, ja
  • ympäristötiedon tulee olla maantieteellisesti relevantti hankittavien tuotteiden kannalta.

Silloin kun laskennassa käytetään muuta kuin soveltuvaa EN 15804 mukaista tietoa, lisätään näiden tuotteiden ja palveluiden negatiivisiin ympäristövaikutuksiin 10 %, ja tällaiset tiedot on lueteltava raportin liiteosassa, jos niiden vaikutus kohteen elinkaaripäästöihin on vähintään 1 %. Tätä korjauskerrointa käytetään, koska EN 15804 -standardi johtaa tiukempien laskentasääntöjen johdosta esimerkiksi ISO -laskentaperiaatteita korkeampiin kasvihuonekaasupäästöihin.

Toisin sanoen yleisen ympäristötiedon ympäristövaikutukset kerrotaan 1,1:llä. Tällä pyritään varmistamaan konservatiivinen tulos ja huomioimaan kiinteällä kertoimella sellaisia ympäristövaikutuksia, joita muun kuin EN 15804 -menetelmän mukaisessa ympäristötiedossa ei ole välttämättä huomioitu. Toisaalta tämä myös kannustaa toimijoita panostamaan lähtötiedon laatuun. Lisäkerrointa ei voida käyttää positiivisiin ympäristövaikutuksiin, koska tavoitteena on esittää konservatiivinen arvio ympäristövaikutuksista.

Käytettävän tiedon valintaperuste ei saa olla edullisin löydetty päästöprofiili tai harhaanjohtava tarkoitus. Yleisen ympäristötiedon tulee olla uskottavasti edustavaa käyttökohteessa. Uskottavuutta voidaan arvioida maantieteellisen edustavuuden mukaan, ja tässä voidaan huomioida se, onko kyseinen rakennustuote päästökaupan alainen ja onko se valmistettu päästökauppaan osallistuvassa maassa.

Esimerkki: Jos rakennuksessa käytettävä teräs ostetaan Kiinasta, teräksen päästökertoimena ei voida käyttää EU:n tai globaalin terästuotannon keskiarvopäästöä, sillä Kiinan terästuotannon keskimääräiset päästöt ovat huomattavasti tuota keskiarvoa korkeammat, mikä vääristäisi tulosta liian edulliseksi.

Rakennusmateriaalien päästötietona ei koskaan voida käyttää tietoja, joissa hiilivaraston vaikutus on vähennetty valmistuksen päästöistä (katso Värkki-loppuraportti kohta 7.6.) tai päästötietoja, joista on vähennetty markkinoilta hankittuja laskennallisia hiilipäästöyksiköitä eli niin sanottuja carbon offset -päästöjä. Tällaiset tiedot voidaan tunnistaa usein esimerkiksi ilmoitetusta negatiivisesta tai nollapäästökertoimesta.

Uskottavuutta voidaan arvioida yksityiskohtaisemmin mm. tarkistamalla massa- ja energiataseet ja vertaamalla tietoa muuhun olemassa olevaan tietoon. Yhdenmukaisuutta voidaan arvioida tarkistamalla, onko ympäristötiedon laskentamenetelmä kuvattu riittävällä tasolla luotettavan kuvan saamiseksi, ja ovatko käytetyt menetelmät yhdenmukaisia EN 15804 -standardissa esitettyjen määrittelyjen kanssa. Muita tarkistuksia voidaan tehdä mm. järjestelmän rajauksen, allokaatioperusteiden, tiedon iän ja aikajakson, käytettyjen teknologioiden, maantieteellisen edustavuuden ja elinkaariarvioinnin menetelmien osalta.

3.2 Rakennuksen energiavirtoja ja kuljetuksia koskevan tiedon vaatimukset

Energian päästöt huomioidaan mahdollisimman todenmukaisesti mallinnettujen käytettävien kilowattituntien perusteella. Päästölaskennassa energia huomioidaan seuraavan taulukon mukaisesti.

Energiavirta Huomioidaan Ei huomioida
Rakennuksessa Rakennuksen olosuhteiden tuottamiseen tarvittu energia ja lämmin käyttövesi Rakennukseen kuulumattomien laitteiden kulutus (kuluttajalaitteet), poistettava
Tontilla Tontin palveluihin kulutettu energia Tontilla tapahtuva käytönajan liikenne
Itse tuotettu energia Kaikki päästöt. Laitteiden osalta katso Värkki-loppuraportti 7.1.1.
Ulos myyty energia Rakennuksessa käytettävissä oleva energia vähennetään ensin olosuhteiden tuottamiseen tarvitusta energiasta. Muu raportoidaan moduulissa D myyntinä. Myyntiin raportoidaan myös kuluttajalaitteille toimitettu, rakennuksessa tuotettu energia.

Rakennuksessa käytettävä energia tulee määritellä tavalla, joka kuvaa mahdollisimman tarkasti todellisia olosuhteita kohteessa ja rakennuksen todellisen käyttöpaikkakunnan ilmasto-olosuhteita. Soveltuvalla energialaskentaohjelmalla (esim. IDA-ICE) tehty energian kulutuksen todelliseen käyttöprofiiliin perustuva simulaatio on suositeltava lähde. Rakennusmääräyskokoelman mukainen standardikäyttöön perustuva energiankulutus on toissijainen tapa arvioida energiankulutusta ja sitä voidaan käyttää vain silloin, kun todelliseen käyttöprofiiliin perustuvaa laskentaa ei ole käytettävissä.

Energian ja kuljetusten päästöt koko elinkaarelle lasketaan laskentahetkellä julkaistuilla energian päästökertoimilla, katso liite 2 luvun lopussa. Alueellisille energiaratkaisuille (kaukolämpö, kaukokylmä) käytetään aina energiaa toimittavan laitoksen tietoja. Elinkaaren hiilijalanjälkeä laskettaessa käyttövaiheen sähköenergian kulutusta ei voida koskaan laskea vihreän sähkön päästöillä, koska vihreän sähkön yksinomaista käyttöä koko elinkaaren ajan ei voida taata. Rakennus voi vaihtaa omistajaa useita kertoja elinkaarensa aikana, ja jokainen omistaja tekee omat päätöksensä energian hankinnasta. Energian päästöjen laskennassa ei koskaan voida käyttää vain palamisen suoria päästöjä, vaan laskennan tulee perustua aina elinkaariperusteiseen energian päästöjen tarkasteluun.

4 Laskennan sovellusmahdollisuuksia

4.1 Varhaisen vaiheen laskennan yksinkertaistaminen

Päästöihin vaikuttaminen on tehokkainta ja edullisinta rakennushankkeen varhaisissa vaiheissa. Tästä syystä on erityisen perusteltua tehdä karkea tarkastelu hankkeen todennäköisistä päästövaikutuksista mahdollisimman varhain. Toisaalta rakennuksen päästöt tunnetaan varhaisessa vaiheessa huonommin kuin siinä vaiheessa, kun tarkkaa suunnittelu- ja laskentatietoa on riittävästi saatavilla. Tämän vuoksi varhaisessa suunnitteluvaiheessa tehtävää laskentaa voidaan yksinkertaistaa. 

Kuva: Hankkeen eteneminen, kyky vaikuttaa päästöihin ja päästövaikutuksia koskevan tiedon kasvu

Tämä laskentaohje on laadittu organisaation ulkoisessa viestinnässä hyödynnettäväksi ja mahdollista julkaisua varten, minkä vuoksi ohjeeseen voidaan viitata vain, jos ohjeen kaikkia edellytyksiä on noudatettu. Käyttäjä voi yksinkertaistaa julkaistavaa laskentaa vain tässä esitetyillä tavoilla. Oletusarvoja ei voida käyttää kuitenkaan silloin, kun kohteen tarpeisiin soveltuvat suunnitteluarvot tai todelliset arvot ovat tiedossa tai helposti saatavilla.

Seuraavassa taulukossa on esitetty laskennan mahdollinen yksinkertaistaminen:

Elinkaaren vaihe Yksinkertaistus Edellytykset ja yksinkertaistamisen toimintatapa
A4-A5 Rakentamisvaihe Laskea oletusarvolla Voidaan käyttää ennen urakkatarjouksien saamista tai urakkasuunnitelmien laadintaa. Lasketaan työmaan lämmitysenergialla 200 kWh / brm2, jos energiamuoto ei tiedossa lasketaan sähkönä.
B1 Käyttö Jättää huomioimatta Voidaan jättää huomioimatta, jos kohteeseen ei tule merkittävästi kylmäaineita. Arviointiperusteena jäähdytysteho alle 40 W / brm2.
B2 Kunnossapito Laskea oletusarvolla Jos rakennuksen todellista huolto-ohjelmaa ei tunneta, voidaan laskea oletusarvolla, arvona 2 kg CO2e / brm2 / vuosi.
B3 Korjaus Jättää huomioimatta Voidaan jättää huomioimatta, jos korjaustarvetta ei pystytä arvoimaan.
B5 Laajamittaiset korjaukset Jättää huomioimatta, jos käyttöikä alle 30 v Voidaan jättää huomioimatta jos käyttöikä on alle 30 v., tai jos voidaan osoittaa että rakennus ei tarvitse käyttöiän aikana peruskorjausta.
B6 Energian käyttö Laskea ostosähköllä Jos kohteen energiaratkaisua ei ole suunniteltu tai siitä ei ole päätetty
B7 Veden käyttö Jos ei teollisuus-kiinteistö, laskea kokonaiskulutuksella Kaikille muille kuin teollisuuskiinteistöille voidaan halutessa huomioida kohteen kaikki vedenkäyttö. Teollisuuskohteissa näin ei voida toimia, koska veden kulutus voi olla hyvin merkittävää.
C1-C4 Purkuvaihe Laskea oletusarvolla Ennen kuin massoittelu on suunniteltu / tiedossa, voidaan laskea oletusarvolla, arvona 20 kg CO2e / brm2.
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset Jättää huomioimatta Ennen kuin massoittelu on suunniteltu / tiedossa.

Jos yksinkertaistuksia on käytetty laskennassa, tämä tulee aina esittää tuloksia raportoitaessa (katso Värkki-loppuraportti kohta 10.2.)

Yksinkertaistukset perustuvat kokemusperäisiin arvoihin toteutuneiden hankkeiden vaikutuksista. Oletusarvojen on tarkoitus olla suuripiirteisiä, yleisesti keskiarvoa suurempia arvoja, joilla helpotetaan kohteen varhaisen vaiheen laskentaa. Koska rakennushankkeita on hyvin erityyppisiä, eivät nämä oletusarvot kuitenkaan voi edustaa luotettavalla tai perustellulla tavalla erityyppisiä hankkeita. Tämän takia suositellaankin oletusarvojen korvaamista lasketuilla arvoilla silloin, kun hankkeen vaihe sen mahdollistaa.

4.2 Rakennuksen energiankäytön skenaariot

Koska energia on yleensä erittäin merkittävässä osassa rakennuksen elinkaaren päästöistä, voidaan energiankulutukselle tehdä laskentaa täydentäviä rinnakkaisia skenaarioita, joiden avulla rakennuksen käyttäytymistä ja elinkaaren päästöjä standardoidulla ja todellisella käyttöprofiililla voidaan verrata keskenään, sekä verrata rakennuksen toteutuneeseen energiankulutukseen. Rakennuksen toteutunut energiankulutus voi myös olla perusteltu tapa esim. todentaa lasketut päästöt, jos kiinteistöä myydään. Kaikki energiankäytön skenaariot voidaan julkaista Värkki-loppuraportin ohjeen mukaisesti (katso Värkki-loppuraportti kohta 10.2.)

Määritelmät energiaskenaarioiden laskennalle on esitetty taulukossa ensisijaisuusjärjestyksessä:

Laskenta- tai mittaustapa Määritelmä
1. Mitattu kulutus Vähintään yhden vuoden ajalta mitattu, todellinen, lämpötilakorjattu kulutus. Mittausjakso voi alkaa aikaisintaan vuoden kuluttua rakennuksen valmistumisesta, jotta käyttöönottovaiheen vaihteleva energiankulutus ei tee tulosta epäluotettavaksi. Lukema lämpötilakorjataan olosuhteiden aiheuttamien vääristymien korjaamiseksi.
2. Simuloitu käyttö Käyttäjän todelliseen aiottuun käyttöprofiiliin perustuva laskennallinen kulutus, jossa huomioidaan todellisen sijoituspaikkakunnan lämmitystarve ja tontin olot.
3. Standardikäyttö Standardikäyttöön perustuva laskennallinen kulutus (ks. rakennusmääräyskokoelma), jossa huomioidaan todellisen sijoituspaikkakunnan lämmitystarve.
4. Oma tuleva energian tuotantoinvestointi Jos kohteelle suunnitellaan toteutettavaksi paikallisen energiantuotannon ratkaisua. Laskenta voidaan tehdä oman päätöksenteon tueksi ilman muita ehtoja.
5. Energiantoimittajan tuleva laitosinvestointi Jos kohteelle kaukolämpöä ja –kylmää toimittavan uuden energialaitoksen investointipäätös on julkistettu ja laitoksen uusi polttoainejakauma tunnetaan, niin päästöt voidaan laskea sen mukaan. Esimerkki: kunta rakentaa uusiutuvaan energiaan pohjautuvaa kaukolämpölaitosta, joka vähentää kaukolämmön päästöjä.

 Omaan energian tuotantoon tai energiantoimittajan laitosinvestointiin perustuvaa energiankulutuksen uusi päästötaso voidaan siirtää lisäskenaarioista pääskenaarioon heti, kun uusi lämmitysratkaisu on käytössä.

 

Liite 6: Esimerkki rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä

Porin DiaVilla on Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön rakennuttama asuin- ja toimistorakennus. Rakennuksen ensisijainen käyttötarkoitus on tuottaa palveluasumista iäkkäille, omatoimisesti kodinomaisessa ympäristössä asuville vanhuksille. Rakennuksen pohjakerrokseen rakennetaan myös toimistotiloja. Valmistumisajankohta on kesä 2013. Kohteen urakoi porilainen MVR-Yhtymä Oy.

Rakennushankkeelle ei asetettu alun pitäen ympäristötavoitteita, vaan kohde on rakenteellisesti ja muiltakin osiltaan hyvin tavanomainen kerrostalo. Kohteen energialuokka on B, ja se rakennetaan vuoden 2010 rakennusmääräyskokoelman vaatimusten mukaisesti.

Taustatiedot ja toiminnalliset vaatimukset

Vaatimus Sisältö ja määritelmä
Nimi ja osoite Länsi-Suomen Diakonialaitos, Metsämiehenkatu 2, 28500 PORI
Käyttötarkoitus Asuinkerrostalo, palvelutalo
Bruttoala 3 486 m2
Lämmitetty nettoala Ei laskettu
Käyttöpinta-ala toimisto 235 m2, huoneistot 1967 m2, muut tilat 694 m2
Mitoitettu käyttäjämäärä 50 asuntoa, 85 asukasta
Käyttöintensiteetti
Pysäköintiratkaisu Pihapysäköinti
Tontin palvelut

 

Arvioinnin tavoite, tilaaja ja toteuttajat

Tieto Sisältö
Arvioinnin tavoite Esimerkkikohde EN 15978-laskentamenetelmän hyödyntämisestä
Arvioinnin tilaaja Prizztech Oy
Arvioinnin toteuttaja Bionova Consulting
Hankkeen vaihe arviointia tehtäessä Rakennusvaihe (kohde valmistuu kesällä 2013)
Arvioinnin valmistumispäivä 19.12.2012

 

Rakennuksen käyttöikä ja fysikaaliset ominaisuudet

Vaatimus Vastaus
Tarkastelujakso 50 vuotta
Vaadittu käyttöikä Rakennuttaja ei ole esittänyt erillistä vaatimusta
Tekninen käyttöikä 50 vuotta (perustuu rakennesuunnitteluun)
Energia, lämmitys Kaukolämpö, Porin Energia
Energia, jäähdytys Sähkö
Energia, käyttövesi Kaukolämpö, Porin Energia
Sähkön pientuotanto Ei ole
Ilmanvaihto Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmön talteenotto
Perustus Moreenimaaperä, kallioperustainen
Rakenteet Kantavat rakenteet ovat betonia (suurimmaksi osaksi paikalla valettua).Betonin lisäksi väliseinissä on käytetty myös tiili- sekä teräsranka-kipsilevy rakenteita.
Julkisivu ja verhoilu Tiili-/puuverhoilu, kantavana rakenteena teräsbetoniseinä, betoniset parveke-elementit.

 

Elinkaaren hiilijalanjälkilaskennan tulokset

Elinkaaren vaihe Elinkaaripäästöt tn CO2e Lisätietoa
A1-A3 Tuotevaihe 741
A4-A5 Rakentamisvaihe 62 Laskettu oletuksella
A Ennen käyttövaihetta yhteensä 803
B1 Käyttö -41 Karbonatisaation, ei sis. kylmäaineita
B2 Kunnossapito 23 Arvioitu huolto-ohjelmasta
B3 Korjaus Ei huomioitu
B4 Osien vaihto 50
B5 Laajamittaiset korjaukset Ei huomioitu
B6 Energian käyttö 4 610 Energiatodistus (2010) mukaan
B7 Veden käyttö 90
B Käyttövaihe yhteensä 4 730
C1-C4 Purkuvaihe yhteensä 64
A-C Rakennuksen elinkaari yhteensä 5 600  
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset -243

 

Elinkaaren hiilijalanjälkeä koskevat lisätiedot

Asia Asiaa koskevat lisätiedot
Yksinkertaistukset A4-A5 rakentamisvaiheen päästöjä ei voitu laskea luotettavasti.B1 kohteen jäähdytysteho on vähäinen, joten kylmäaineita ei ole huomioitu.B3 korjaustarvetta ei tunneta.B5 tarkastelujakso 50 vuotta on mahdollista saavuttaa ilman peruskorjausta.
Tehdyt rajaukset (laskennasta pois jätetty) Sisätilojen pinnoitteet laatoitusta lukuun ottamatta, julkisivun ja katon varusteet kuten palotikkaat ja kattoluukut, ovien ja ikkunoiden karmit ja tiivistys, muita pieniä massoja
Käytetty ei EN 15804 mukainen tieto Paikalla valettu betoni, pääasiassa luokka K30 – laskettu valmistajan antamilla tiedoillaElementtien betoni, pääasiassa luokka K30 – laskettu valmistajan antamilla tiedoillaUlkoseinätiilet – laskettu ISO 14040 mukaisesta ympäristöselosteesta

 

Liite 2: käytettävät energian ja kuljetusten päästökertoimet

Energian päästökertoimet

Laskennan päästökertoimet ovat elinkaarikertoimia, eli sisältävät muutkin kuin suoran palamisen päästöt. Näitä päästöjä ovat mm. polttoaineen raaka-aineen ottaminen, jalostaminen, kuljetukset ja suorat päästöt ilmakehään, kuten esim. maakaasuputkien vuoto tai kaasupäästöt öljyn pumppauksen yhteydessä. Näitä päästöjä syntyy myös vihreän sähkön osalta.

Valtakunnan keskiarvosähkön päästötasona pidetään elinkaariarvioinnissa 273 grammaa CO2e / kWh. Päästökerroin on laskettu vuosien 2007-2011 keskiarvona Tilastokeskuksen aineistosta ja se huomioi myös polttoaineketjun päästötason. Jakson pituus tasaa mm. vesisähkön vuosittain vaihtelevaa osuutta.

Vihreän sähkön päästötasona pidetään 10 g CO2e / kWh. Kiinteä päästötaso huomioi käyttäjälle helpolla tavalla erilaisten vihreän sähkön tuotantomuotojen päästöjä. Vihreänä sähkönä voidaan huomioida vain sähkö, joka täyttää Liitteen 3 vaatimukset vihreän sähkön huomioinnille vaatimukset.

Muiden energiamuotojen osalta käytetään elinkaariperusteisesti laskettuja päästökertoimia. Yhteistuotannon osalta käytetään alla annettua laskentamenetelmää.

Yhteistuotannon päästöjen laskeminen

Lämmön ja sähkön yhteistuotannon päästöt kohdistetaan energiamuodoille niin kutsutun hyödynjakomenetelmän avulla. Menetelmä jakaa päästöt perustuen oletukseen siitä, miten energia tuotettaisiin ilman yhteistuotantoa. Menetelmä olettaa sähkön tuotannon hyötysuhteeksi 39 % (lauhdetuotanto) ja lämmön tuotannon hyötysuhteeksi 90 % (vesikattila). Päästöt kohdistetaan tuotetun energian ja hyötysuhteiden mukaisesti painotettuina. Jos voimalaitos tuottaa yhtä paljon sekä sähköä että lämpöä, päästöt jaetaan suhteessa 1/0,39 : 1/0,90. Sähkölle kohdistetaan tällöin noin seitsemän kymmenesosaa kaikista energiantuotannon päästöistä kyseisellä voimalaitoksella.[1]

Kuljetusten päästökertoimet

Kuljetusten päästöjen laskennassa voidaan käyttää esimerkiksi VTT:n julkaisemaa LIPASTO-tietokantaa ja sen eri kuljetusmuotojen laskettuja päästökertoimia. LIPASTO:n arvoihin tulee lisätä Värkki-loppuraportissa luvussa 7.2. esitetty korotuskerroin 1,1, sillä arvot eivät sisällä polttoaineen jalostusketjun päästöjä. Laskennassa voidaan käyttää myös muita soveltuvia tietolähteitä.


[1] Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotannon päästöjen jakaminen, KTM 19/1999, Liikanen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.