Pohjateho (tyhjäkäyttöteho)

korjaamo ilmastointi001

Tyhjäkäyttöenergian tunnistaminen auttaa karsimaan turhia, rakennuksen palveluja tuottamattomia kulutuksia tai väärin ajastettua talotekniikkaa. Koska osa rakennuksista, kuten asuinkerrostalot, ovat hyvin harvoin kokonaan tyhjiä, käytetään mittarina pohjatehoa.

Pohjatehon arviointi edellyttää, että rakennuksen sähköjärjestelmä on varustettu vähintään tuntitason mittauksella. Pohjateho kuvaa rakennuksen järjestelmien tehontarvetta silloin, kun järjestelmät eivät tuota palveluita rakennuksen käyttäjille. Pohjateho on syytä huomioida myös uusien rakennusten suunnittelussa.

Pohjateho voidaan laskea kiinteistö-, käyttäjä- ja kokonaissähkölle, tekijän tarpeen mukaisesti. Suurten kuluttajien on tietyissä kaupungeissa, kuten Helsingissä, mahdollista saada tietoa myös kaukolämpöliittymän tuntitehoista. Lämmitysenergiaa ei kuitenkaan huomioida mittarin laskennassa.

Pohjateho mitataan vähintään viikon jaksolta. Kiinteistöissä, jotka ovat osan ajasta kokonaan tyhjinä, pohjateho on luontevaa mitata tyhjäkäyttöajalta, jolloin ei suoriteta ajastettuja toimintoja. Myös viikonloput huomioidaan mittausjaksoon. Mittari lasketaan mittausjakson keskitehona. Jos kiinteistö on jatkuvassa käytössä, tarkastellaan pohjatehoa mittausjakson alimpina kuormitushetkinä.

Vuodenajasta riippuen pohjateho voi vaihdella merkittävästi. Olosuhteiden ylläpitoon kuluu aina energiaa, vaikka rakennuksessa ei olisi toimintaa (yöaikainen lämmitys ja ilmanvaihto, erikoistilojen jäähdytys, kylmälaitteet ja niin edelleen). Pohjatehoa tarkasteltaessa tulee huomioida nämä vuoden mittaan vaihtuvat kuormitukset (sulatus- ja autolämmitykset, ulkovalaistus, yötuuletus, jäähdytys, jne.) Vuodenajan vaikutus tulokseen selviää toistamalla mittaus eri vuodenaikoina.

Esimerkkejä tyhjäkäyttöajasta tai pohjatehon määritykseen käytettävästä ajasta:

  • Päiväkoti, jossa on iltakäyttöä: tyhjäkäyttöaikaa ma-pe 21.00 – 06.30 ja viikonloput kokonaan.
  • Toimistorakennus. Tyhjäkäyttöaikaa 20.00 – 05.30 arkisin ja viikonloput kokonaan.
  • Kaupan alan rakennus. Tyhjäkäyttöaikaa on aukioloajan, siivousten ja täyttöjen ulkopuolinen aika, esimerkiksi arkisin kello 23.00 – 04.00 ja viikonloppuna toiminnan ajoitusta vastaavasti.
  • Asunto-osakeyhtiömuotoiset asuinrakennukset tai asuinrakennukset, joissa asukkaat pääosin ovat poissa päivän aikana. Tarkasteluaika voi olla esimerkiksi 10.00-14.00, kun asukkaat ovat pääosin töissä tai koulussa. Tyhjäkäyttöajaksi ei tulisi laskea ainakaan korotetun ilmanvaihdon ajankohtia.
  • Jatkuvassa käytössä olevat rakennukset. Tarkasteluaika ajoitetaan toiminnan alimman volyymin mukaisesti, esimerkiksi viikon sisällä alimman miehityksen ajankohdat tai yöaikaan.

Tarkastelujaksoon ei tule laskea sellaista aikaa, kun energiaa kulutetaan palveluiden ajastetussa tuotannossa, kuten esim. veden tai rakennuksen lämmittäminen varastoon tai yöviilennyksen tuottaminen.

Pohjatehon avulla päästään kiinni siihen kulutukseen, joka ei ainakaan ensisijaisesti tuota palveluita käyttäjille. Pohjatehon avulla voidaan laskea koko vuoden pohja- tai tyhjäkäyttökulutus, sen mukaan onko rakennus tosiasiallisesti vuoden aikana tyhjänä. Rakennuksen pohjakulutus lasketaan kertomalla pohjateho 8760:lla. Tyhjäkäyttökulutus lasketaan kertomalla pohjateho koko vuoden tyhjäkäyttöajalla.

Esimerkki: toimistorakennukselle mitattu pohjateho on 39 kW ja viikottainen tyhjäkäyttö, jonka aikana rakennus ei tuota palveluita on vuoden aikana keskimäärin 102 tuntia. Koko vuoden tyhjäkäyttökulutus on voidaan laskea seuraavasti: 102 h * 52 * 39 kW = 206 856 kWh. Tyhjäkäyttökulutus on tässä toimistorakennuksessa suuruusluokaltaan lähes puolet rakennuksen kiinteistösähkön kulutuksesta.