Sisäympäristöön tyytyväisten käyttäjien osuus

sitratoimistopanorama

Käyttäjien kokemat olosuhteet selvitetään käyttäjätyytyväisyyskyselyllä, joka kattaa viisi osa-aluetta:

  1. Lämpöviihtyisyys jäähdytyskaudella (kesällä)
  2. Lämpöviihtyisyys lämmityskaudella (talvella)
  3. Huoneilman laatu (hajut, tunkkaisuus)
  4. Valaistusolosuhteet
  5. Ääniolosuhteet (meluisuus, akustinen yksityisyys)

Kyselyssä kysytään käyttäjän tyytyväisyyttä kuhunkin osa-alueeseen. Käyttäjille tarjotaan seitsemän vastausvaihtoehtoa, jotka ovat: +3 erittäin tyytyväinen, +2 tyytyväinen, +1 osittain tyytyväinen, 0 neutraali, -1 osittain tyytymätön, -2 tyytymätön, ja -3 erittäin tyytymätön. Jos kyselyllä halutaan selvittää tarkemmin tyytymättömyyden syitä, voidaan tyytymättömiltä (vastaukset -1…-3) kysyä jatkokysymyksiä. Kysymykset voivat olla joko ennalta laadittuja tai vastaajien voidaan antaa kertoa ongelmista vapaamuotoisesti.

Tulokset lasketaan siten, että kunkin sisäympäristötekijän osalta määritetään prosentuaalinen tyytymättömien osuus (vastaukset -1…-3). Jos tyytymättömyys johonkin osa-alueeseen on suurempi kuin 25 %, tulee syyt ongelmiin selvittää sisäympäristökatselmuksella ja tarvittaessa tehdä sisäilmamittauksia. Mittarin tulos saadaan laskemalla eri osa-alueiden keskiarvo. Tyytyväisten osuus on 100 % – tyytymättömien osuus. Osa-alueiden keskiarvon tavoitteena pidetään 75 % tyytyväisten osuutta.

Käyttäjätyytyväisyyskyselyssä kartoitetaan tilojen käyttäjien kokemaa sisäympäristön laatua pidemmällä aikavälillä, ei hetkittäisenä suureena. Jotta käyttäjillä on muistissa olosuhteet sekä lämmitys- että jäähdytyskaudelta, on kysely paras suorittaa lämmityskauden vaihtumisen jälkeen. Syy käyttäjien tyytymättömyyteen voi olla joko rakennuksen tai sen teknisten järjestelmien ylläpidossa tai käyttäjien omien toimenpiteiden seurausta (esim. liian suuri käyttäjämäärä tai epäpuhtauslähteitä tilassa). Käyttäjätyytyväisyys soveltuu hyvin sisäympäristön laatua kuvaavaksi mittariksi omistajan ja ylläpidon tavoitteiden asettamiseen ja seuraamiseen sekä omistajan ja vuokralaisen väliseen kommunikointiin.

Sisäympäristön laatua mitataan käyttäjätyytyväisyydellä 1-3 vuoden välein. Koetun sisäympäristön laatu on helposti mitattavissa ja se kertoo kokonaisvaltaisesti sisäympäristön vaikutuksista käyttäjien viihtyisyyteen ja terveyteen ja siten myös työn tuottavuuteen. Käyttäjätyytyväisyyskyselyä voidaan käyttää mittarina laajemminkin, kun arvioidaan esimerkiksi työtilojen sopivuutta yritykselle tai tarjottujen palvelujen laatua. Esimerkki käyttäjätyytyväisyyskyselyn tuloksista on annettu liitteessä.

Ongelmakohteissa, missä käyttäjäpalautetta saadaan runsaasti joltakin sisäympäristön osa-alueelta, on suositeltavaa aloittaa ongelman ratkaiseminen koko sisäympäristöön (lämpöolosuhteet, ilman laatu, valaistus ja ääniolosuhteet) kohdistuvalla kyselyllä, jotta myös mahdolliset muut sisäympäristöongelmat voidaan tunnistaa ja siten parantaa sisäympäristön laatua kokonaisvaltaisesti.