Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ovat yhä enemmän sitä mieltä, että alan käytäntöjä tulee muuttaa ekologisesti kestävämpään suuntaan. Miten siirrymme sanoista tekoihin ja mitä voimme tehdä yhteistyössä haasteiden voittamiseksi? Muun muassa näistä aiheista sekä Green Building Council Finlandin (FiGBC) toiminnan suuntaviivoista keskusteltiin Vihreän Foorumin hallituspaneelissa Kulttuuritehdas Korjaamolla torstaina 30. elokuuta.

Green Building Council Finlandin uusi toimitusjohtaja Heli Kotilainen juonsi paneelin ja haastoi osallistujat pohtimaan myös yhdistyksen ja sen jäsenyritysten roolia rakennetun ympäristön kehittämisessä. Hallitusjäsenistä näihin kysymyksiin tarttuivat paneelissa hallituksen puheenjohtaja Ilari Aho (Uponor), Hanna Kaleva (KTI Kiinteistötieto Oy), Juha Hetemäki (Skanska), Tomi Mäkipelto (YIT) sekä Olavi Tikka (Helsingin kaupungin rakennusvirasto).

 

Kestävä rakennettu ympäristö: haasteet ja mahdollisuudet

Alan toimijat tunnustavat yhä enemmän ekologisesti kestävän rakennetun ympäristön tarpeellisuuden. Jotta puheista päästään käytäntöön, on alan sisäisiä toimintamalleja kuitenkin muutettava.

”FiGBC:n Värkki-projekti on ollut hyvä alku. Sen avulla saadaan olemassa olevat laatumittarit yhteen ja kehitystä voidaan viedä eteenpäin”, totesi FiGBC:n hallituksen puheenjohtaja Ilari Aho.

On myös muistettava, että toimintatapojen muutoksen aikaansaamiseksi kestävä kehitys on ymmärrettävä laajassa mittakaavassa: ”Ekologinen kestävyys vaatii myös taloudellisen ja inhimillisen näkökulman toteuttamista. Niitä ei voi käsitellä toisistaan erillään. Se, miten ne yhdistetään, on nyky-yhteiskunnassa suuri haaste”, korosti Hanna Kaleva.

Rakennusalan hiilijalanjälki on suuri, joten on ennen kaikkea alan toimijoiden velvollisuus viedä kehitystä eteenpäin, paneelissa painotettiin. Rakennus- ja kiinteistöala on kuitenkin hyvin hajanainen kenttä, ja haasteena on saada eri toimijat yhteen ympäristö- ja energiatehokkaan rakentamisen ja kiinteistöjen käytön edistämiseksi.

”Haasteena on tietoisuuden lisääminen ja toimijoiden pitäminen ajan tasalla, siitä mitä tapahtuu sekä siitä, mitä tietyistä valinnoista seuraa”, painotti Juha Hetemäki.

”Tietoisuuden lisäksi myös osaamisen tasoa on kehitettävä. Pystymme vaivatta hallitsemaan prosesseja ja kustannuksia, mutta lopputuotteen laadun varmistamisessa koko ketjussa on vielä kehitettävää”, totesi Aho.

 

Yhteistyöllä muutokseen

Mikä sitten on Green Building Council Finlandin rooli tarvittavien muutosten aikaansaamisessa alalla?

”Yhdistyksen tulevaisuutta pohdittaessa tulee pitää mielessä kaksi asiaa: painopisteiden on oltava merkittäviä ja sen lisäksi niihin olisi vielä kyettävä vaikuttamaan”, Heli Kotilainen painotti.

Tietoisuuden lisääminen ja yhteistyön rakentaminen erilaisten toimijoiden välille nousivat keskeiseen asemaan puhuttaessa FiGBC:n päätehtävistä. Paikallaolijat korostivatkin, että yhdistyksen keskeisimpiä tavoitteita tulisi olla kestävään rakennettuun ympäristöön ja sen käytäntöihin liittyvän tiedon jakaminen sekä tieto-taidon kehittäminen. Tällöin on ymmärrettävä, mikä tieto on relevanttia ja pystyttävä kommunikoimaan se tehokkaasti eteenpäin asianomaisille tahoille.

Samoin rakennusalan verkostojen  kehittäminen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi on olennaista. Green Building Council Finlandin tehtävänä onkin tukea näiden verkostojen syntymistä, seminaarissa todettiin.

FiGBC on olemassa jäsenistönsä etuja varten. Näin ollen tulevaisuudessa on pystyttävä kiteyttämään se, mitä jäsenistö haluaa sekä määrittämään ne kysymykset, missä halutaan tehdä yhteistyötä.

”On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että jäsenistön tulee itse vastata tähän huutoon ja aktivoitua, kun tila vaikuttamiselle on raivattu. Jokaisen menestyvän councilin ytimessä on aktiivinen jäsenistö”, kiteytti Ilari Aho.

Share →

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*