Ilmastokadulla seurattiin 12:sta rakennuksen käytön hiilijalanjälkeä hankkeen ajan. Seurannassa oli seitsemän asuinkerrostaloa ja viisi toimisto- ja liikekiinteistöä.  Kummankin vertailuryhmän yhteenlaskettu hiilijalanjälki pieneni hieman. Asuinrakennusten hiilijalanjälki pieneni kolme prosenttia ja toimisto- ja liikekiinteistöjen yhdeksän prosenttia.

Käytön hiilijalanjäljen seurannassa lähtötilanne laskettiin vuoden 2014 tai 2015 kulutukseen perustuen ja seurantataso laskettiin vuoden 2016 kulutustietoihin perustuen. Tarkastelujaksoksi valittiin puolen vuoden mittainen ajanjakso, heinäkuu – joulukuu, lähtö- ja seurantavuosilta.

Kaikille kiinteistöille tarjottiin seurannan aikana tietoa toimenpiteistä, joilla rakennuksen hiilijalanjälkeä voi pienentää. Asuintaloille tehtiin Motiva laatiman mallin mukainen asuinkerrostalojen energiakatselmus. Kahteen toimisto- ja liikekiinteistöön tehtiin Energiasuunta -katselmus ja kolmelle toimisto- ja liikekiinteistölle laadittiin tulevaisuudennäkymä siitä, miten rakennus voisi operoida hiilineutraalisti. Green Building Council Finlandin Ilmastokatu -hankkeeseen palkattu projektipäällikkö auttoi kiinteistöjä katselmuksissa esitettyjen toimenpidesuositusten viemiseksi täytäntöön. Apua tarjottiin erityisesti taloyhtiöille, joissa energiatehokkuusinvestointien tekemiseen on vähemmän kokemusta ja osaamista.

Seuranjakson aikana moni suunnitelmissa oleva rakennusten energiatehokkuutta edistävä investointi ei vielä ehtinyt toteutua, mutta seurannan tuloksia voi kuitenkin tulkita varovaisen positiivisesti. Vertailussa käytettiin normeerattuja, eli lämpöenergiankulutuksen suhteen sääkorjattuna lukuja.

Asuinkerrostalojen osalta yhteenlaskettu hiilijalanjäljen pieneneminen oli vähäistä eikä summa ole tilastollisesti merkittävä (yht. 3% väheneminen). Huomattavaa kuitenkin on, että kolmessa kiinteistössä hiilijalanjälki laski jo merkittävän määrän. Kaikissa kiinteistöissä merkittävin tekijä oli lämmitystarvelukuun suhteutetun kaukolämmön kulutuksen pienentyminen ja kahdessa rakennuksessa lisäksi sähkön kulutus oli pienentynyt kohtuullisen paljon.

Toimisto- ja liikerakennuksissa hiilijalanjäljen pieneneminen oli merkittävämpää. Kolme kiinteistö onnistui vähentämään hiilijalanjälkeään yli 10%. Seurannassa mukana olleessa Tikkurilan Dixi osoittautui Ilmastokadun suurimmaksi pudottajaksi vähentämällä seurantajakson aikana hiilijalanjälkeään lähes kolmanneksella, lämmitysenergian kulutuksen vähenemisen ansiosta. Myös Iso Roobertinkadulla sijaitsevat toimistokiinteistöt, joihin tehtiin Energiasuunta -katselmukset, onnistuivat pudottamaan pienillä säätötoimenpiteillä hiilijalanjälkeään. Toisessa merkittävä tekijä oli sähkönkulutuksen väheneminen ja toisessa lämmönkulutuksen väheneminen.

Kaikissa kiinteistö hiilijalanjäljen seurannan toivotaan jatkuvan. Asuinkerrostaloissa merkittävin osuus hiilijalanjäljestä muodostuu kaukolämmön kulutuksesta. Toimisto- ja liikekiintiestöissä sähkönkulutuksen osuus hiilijalanjäljestä huomattavasti suurempi. Kolmessa näistä kiinteistöistä on käytössä vihreä sähkö, mikä selittää huomattavan eron sähkönkulutuksen hiilijalanjäljessä rakennusten välillä.

Rakennusten käytön hiilijalanjälki laskettiin kiinteistön omistajan näkökulmasta. Laskennan suorittivat Bionova Oy ja Benviroc Oy.

Ilmastokatu -hanke päättyy 30.6.2017 ja hankkeen opit ja onnistumiset on paketoidaan Ilmastokatu-työkalupakiksi, joka julkaistaan Ilmastokadun nettisivuilla www.ilmastokatu.fi. Ota opeista hyöty irti!

Share →