ilmastoystkerrostalo2013

Green Building Council Finlandin ja Rakennusteollisuus RT:n yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestämässä kilpailussa etsittiin kesän ja alkusyksyn aikana Suomen ilmastoystävällisintä kerrostaloa.

Tasaväkisen kilpailun seurauksena titteli päädyttiin jakamaan kahden kohteen kesken. ERA17-vuosipäivässä voittajiksi julistettiin Järvenpään Mestariasuntojen Mestaritorppa ja Rakennusliike Reposen Vantaan asuntomessuille valmistuva Kivistön kerrostalokortteli. Tuomariston kunniamaininnan pokkasi Joensuun Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin ja Stora Enson Leilitien kerrostalokohde.

Yhteistyö ja uskallus vievät tahtotilasta tekoihin

Toimitusjohtaja Veikko Simunaniemen mukaan Järvenpään Mestariasunnot Oy on kerännyt energiatehokkaasta rakentamisesta kokemusta yli viiden vuoden ajan. ”Uuteen ajattelutapaan ja uteliaisuuteen kykenevien suunnittelijoiden sekä muiden kumppanien etsiminen ja löytäminen on ollut keskeinen edellytys onnistumiselle”, hän sanoo. Simunaniemen mukaan rakennusmateriaalien ja -tapojen ympäristöystävällisyyteen liittyvät asiat pitää tuntea suunnittelussa ja toteutuksessa, sillä rakennuksen ulkovaipparakenteilta ja talotekniikalta vaaditaan enemmän kuin perinteisessä rakentamisessa. ”Voidaankin sanoa, että emme ole hyväksyneet olosuhteita sellaisina kun ne ovat, vaan olemme ottaneet vastuun niiden muuttamisesta paremmiksi. Koska rakennamme kiinteistöjä omaan käyttöön, haemme pitkäaikaisia ratkaisuja ilmastoystävällisyyden lisäksi myös taloudellisessa mielessä koko kiinteistön elinkaaren ajalle”, Simunaniemi jatkaa. Suomesta löytyy osaamista, kyse on siis tahtotilasta. Mestaritorppa on jo seitsemäs Mestariasuntojen rakennuttama energiatehokas kiinteistö, joten ilmastoystävällinen rakentaminen on yhtiölle normirakentamista jo tänään.

Toinen kilpailun ykkössijan saavuttaneista kohteista, Vantaan kaupungin, Suomen Vuokra Kodit Oy:n, TA-Rakennuttajat Oy:n ja Rakennusliike Reponen Oy:n yhteistyön tuloksena ja ARA-kohteena valmisteltu hanke on Suomen merkittävin asuinkäyttöön tarkoitettu puukerrostalokorttelihanke. Kortteli valmistuu Vantaan asuntomessuille kesäksi 2015. ”Olemme tottuneet viemään läpi erilaisia asuntorakentamiseen liittyviä kehittämisprojekteja rakennusliikevetoisesti. Tässä Vantaan PuuMera-kerrostalokorttelihankkeessa on kuitenkin kyse sen luokan kehittämisasioista, että on erinomaista päästä tekemään yhteistyötä Suomen parhaimpien ja innovatiivisimpien rakennuttajien kanssa”, toteaa Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela. Tekninen johtaja Hannu SaariRakennusliike Reponen Oy:stä jatkaa: ”On poikkeuksellista, että hankkeen kaikilta osaopuolilta löytyy osaamista, kokemusta ja rohkeutta viedä valmistelua eteenpäin ilman viivytyksiä.”

TA-Rakennuttajat Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Joenperä ja Suomen Vuokrakodit Oy:n Joonas Auttilanäkevät luotettavien ja osaavien yhteistyökumppaneiden koerakentamishankkeen onnistumisen kannalta ratkaisevaksi tekijäksi: ”Haluamme olla mukana kehittämässä puukerrostalorakentamista yhteistyössä osaavien partnereiden kanssa rakennuttaja-rakennusliikeyhteistyönä”.

VTT:n määrittelemän passiivienergiatasoon tähtäävässä kohteessa on lähdetty ennakkoluulottomasti kehittämään erilaisia ratkaisuja. Tällaisia ovat esimerkiksi taloteknisten järjestelmien integroinnin tutkiminen puurakennejärjestelmässä ja aurinkoenergian hyödyntäminen suuressa puukerrostalokohteessa.

Pitkäjänteinen sitoutuminen ilmastoystävällisyyden avaintekijöitä

Tuomariston kunniamaininnan vastaanottaneen Joensuun Ellin tavoitteena on jo pitkään ollut energiatehokkaiden asuntojen tuottaminen. ”Vuokra-asuntojen rakennuttajana ja omistajana voimme toimia asumisen ja rakentamisen kehittäjänä, tietysti kohtuuttomia riskejä välttäen”, kertoo Joensuun Ellin kiinteistöpäällikkö Vesa Vapanen ja jatkaa: ”Vähähiilinen ja energiatehokas puukerrostalo tuntui luontevalta jatkolta omassa toiminnassamme.”

Vapasen mukaan puukerrostalojen rakennuttamisprosessi eroaa perinteisestä betonirakentamisesta. Esimerkiksi erilaisten rakennejärjestelmien takia runkourakoitsija on kilpailutettava erikseen ja ennen muita urakoita ja myös suunnittelu on etupainotteista. Ajatukseen talokohtaisesta energiantuotannosta johti talojen sijainti väljästi kahdella puiston erottamalla tontilla. Lämmin käyttövesi tehdään kohteessa lämpimänä vuodenaikana aurinkokeräimillä ja poistoilmalämpöpumpuilla. Lämityskaudella myös kaukolämpö on käytössä. Päällekkäiset lämmitysjärjestelmät eivät sinällään ole uutta tekniikkaa, mutta rakennusautomaation säädöt vaativat huolellisuutta. ”Urakoitsijalta ja laitetoimittajilta vaaditaan riittävää panostusta vielä käyttöönoton jälkeenkin.”, Vapanen huomauttaa.


Share →

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*