Viime keväänä alkanut Green Building Councilin koordinoima ja Sitran tukema hanke kiertotaloudesta on edennyt puoliväliin. Dynaaminen joukko asiantuntijoita kokoontui kiertotaloussprintin väliseminaarissa elokuisena torstai-iltapäivänä löytämään keinoja, jotta saavutamme kiertotalouden aikaisemmin määritellyt seitsemän tavoitetta (kiertotalouden tavoitteet). Hanke etenee tavoitteiden  määrittämisen jälkeen, keinojen ja toimenpiteiden kehittämiseksi ja päättyy elokuussa 2019.

Hankkeen myötä esiin on astunut alan asiantuntijoita ja vaikuttajia edistämään kiertotaloutta KIRA-alalla. Yhteistyössä on kirjattu jatkotavoitteet, kehitetty keinoja mitata kiertotalouden toteutumista sekä saatu useita tahoja tietoisemmaksi kiertotalouden merkityksestä. Hankkeen myötä olemme lähempänä yhteistä ymmärrystä kiertotalouden edistämisestä ja lisäämme tietoisuutta laajalla rintamalla – kukin osallistuja omalta näköalapaikaltaan. Sitra on tukenut hanketta alusta alkaen.

Tiukka fakta CO2-päästöjen määristä herätteli aiheeseen leikkimielisellä tietovisalla, kun Matti Kuittinen Ympäristöministeriöstä maalaili kiertotalouden merkityksen laajuutta. Vakava viesti on se, että päästömäärät ovat suuremmat kuin hiilinielut. Maapallo elää yli varojensa ja kasvatamme jatkuvasti ilmastovelkaa. Kiertotaloustoimenpiteillä materiaalipäästöjä pystytään vähentämään 56% nykyisistä määristä. Materiaaleja kierrättämällä päästään suurimpiin päästösäästöihin. Materiaalien käytön ennustetaan kasvavan noin 2-4 kertaiseksi vuoteen 2100 mennessä. Kaikki kiertotalouden edistämiseksi tehtävä työ on siten hyvin merkityksellistä.

Työpajoissa pohdittiin kiertotalouskriteerien käyttöä ja tiedon leviämistä

Seminaarin kolmessa eri työpajassa oli tehtävänä tunnistaa tapoja, joilla tavoittaa avainhenkilöitä ja verkostoitua, jalkauttaa kiertotalouskriteerit käyttöön ja tunnistaa keinoja, kuinka eri kohderyhmille voidaan viestiä kiertotaloudesta. GBC:n Jessica Karhu valotti meneillään olevia kiertotaloushankkeita, kaupunkien ja kuntien sitoutumista hiilineutraalisuuteen ja uusien koulutusohjelmien syntymistä aiheen ympärille. Kiertotalouskriteerien koostamisessa ollaan päästy hankkeen työryhmissä hyvin eteenpäin, kehui GBC:n Lauri Tähtinen. Koko rakentamisen prosessi on paloiteltu osiin ja tarkasteltu jokaista vaihetta tarkemmin kiertotalouden näkökulmasta.

Keskeisin tavoite kiertotaloussprintti-hankkeessa on viestinnällinen, totesi GBC:n Mikko Nousiainen. Miten haluamme kiertotaloudesta viestiä? Kuinka lisätä tietoisuutta? Työpajoissa virisi vilkasta keskustelua aiheesta. Verkostoituminen ja tiedonvaihto ovat keskeisiä työkaluja, joilla viesti kantautuu kauemmas. Yhteyshenkilöiden löytäminen eri kohderyhmien välillä on avainasemassa, jotta kiertotalousviestit saavuttavat eri toimijoita.

Toimimme globaalin ongelman ratkaisemiseksi. Mikko Kiesiläinen ajatushautomo Liberalta toi esiin markkinamekanismien valjastamisen kiertotalouden työkaluiksi. Mitä paremmin tiedetään hinta käytetyille materiaaleille, sitä helpompaa kiertotaloutta on toteuttaa. Asiaa olisi syytä lähestyä energianhinnoittelun kautta. Jos energian hinta asetettaisiin oikealle tasolle, heijastuisi se myös raaka-aineiden hintoihin.

Samuli Sinisalo Kalevi Sorsa -säätiöltä kommentoi kiertotaloussprintin kaltaisten hankkeiden muuttavan poliittista ilmapiiriä tiedostavampaan suuntaan. Lainsäädännön päivittäminen edistäisi kiertotaloustoimia eniten.

Santtu Palokangas Alankomaiden suurlähetystöstä kertoi Hollannin kokeilevasta kulttuurista, joka näkyy useissa rakennuskohteissa. Kohteissa on toteutettu kiertotaloutta muun muassa rakentamisessa, tieverkostojen luomisessa ja yhteisöllisten tilojen käytössä. Kohteista saamme arvokasta esimerkkimateriaalia ja kokemusta erilaisista kiertotalouden ratkaisuista KIRA-alalle. Eri maiden välistä yhteistyötä täytyy lisätä ja vaalia.

Tilaisuudessa kuultiin myös kolme nopeaa esitystä työryhmätöistä

Kiertotaloutta pitää ajatella jo ennen kuin hankintoihin ryhdytään. Tällöin pystytään suunnittelemaan mahdollisten kierrätysmateriaalien käyttö paremmin ja välttämään sudenkuoppia. Hankinta-asiakirjoissa kiertotalouskriteerien tulee näkyä, kiteytti Jessica Karhu GBC:ltä.

Alpo Tani Helsingin kaupungilta pohti, miten alueiden ja rakennusten käyttötarkoitusten muuttamiseen suhtaudutaan. Ilmastotavoitteet ohjaavat käyttötarkoitusten kartoittamista.

Yksi kiertotalouden toteutumisen muoto on rakennusten korkea käyttöaste. Tämä voisi toteutua yhteisöllisten tilojen lisäämisellä. Tiina Seppälä painotti, että yhteisöllisten tilojen käyttäminen vaatii käyttäjiltään suvaitsevaisuutta, mutta sen tulee olla helppoa myös teknisesti.

Seminaari oli inspiroiva ja herätteli palaamaan tarmokkaasti työryhmien asiakokonaisuuksien pariin. Kiertotalouden sosiaaliset, taloudelliset ja tekniset ulottuvuudet, kestävä kehitys, standardit ja mittaaminen kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Ohjaavalla keskustelulla on keskeinen rooli kiertotalouden edistämisessä. Laitetaan sana kiirimään, juoksutossut jalkaan ja jatketaan seuraavalle rastille!

Tilaisuuden esitykset löytyvät näistä linkeistä:

Avauspuheenvuoro – Matti Kuittinen, ympäristöministeriö

Läpileikkaavat toimenpiteet – GBC Finland

Kommentti – Santtu Palokangas, Alankomaiden suurlähetystö

Asiantuntijaryhmien tuloksia – Alpo Tani, Tiina Seppälä & Jessica Karhu

Share →