Mitä tarkoittaa kestävä infra? GBC:n uusinta Kestävä infra -toimikuntaa vetävät Heidi Huvila (Helsingin kaupunki) ja Riina Känkänen (Ramboll) kertovat blogissa, mistä kestävässä infrassa on kyse ja millaisiin aiheisiin toimikunta aikoo määrätietoisesti tarttua. 


Kestävä infra –toimikunta aloitti työnsä vuoden alussa Green Building Council Finlandissa. Toimikunta kokoaa alan asiantuntijat oppimaan, vaikuttamaan ja kehittämään yhteistyössä infra-alaa kestävien periaatteiden mukaisesti. Positiivinen sparraus, innostuksen herättäminen ja toimijoiden aktivointi tulevat olemaan tärkeässä osassa toimikunnan työtä. Pohjoismaista yhteistyötä pyritään myös vauhdittamaan, sillä etenkin Ruotsissa on päästy kestävän infran aihepiirissä jo hyvään vauhtiin.

Infrastruktuuri on laaja palveluiden ja rakenteiden kokonaisuus, johon kuuluu liikenneverkot, satamat, lentokentät, energia-, jäte- ja vesihuollon verkostot sekä niin sanottu siniviherverkosto eli viher- ja vesialueet osana rakennettua ympäristöä ja sen välittömässä läheisyydessä. Toimikunta lähtee tarkastelemaan tätä kokonaisuutta ja infra-alan kestävyyden edistämisen mahdollisuuksia laajasti. Painotuksia erityyppisiin infrarakenteisiin tehdään tarpeen mukaan. Infrastruktuuri liittyy oleellisesti myös kestävään aluesuunnitteluun ja kiinteistöihin, joten vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen muiden GBC Finlandin toimikuntien kanssa on tärkeää.

Green Building Council Finlandin toimikunnat ovat tehneet määrätietoista työtä myös kestävyyden määrittämiseksi ja esimerkiksi kestävä alue –määritelmään viitataan alalla jo yleisesti. Myös kestävä infra –toimikunta aloittaa työnsä määrittelemällä, mitä kestävällä infralla tarkoitetaan. Kestävän infran määritelmässä huomioidaan koko prosessi ja elinkaari suunnittelusta peruskorjaukseen tai purkuun sekä kestävyyden eri ulottuvuudet.

Ekologinen kestävyys pitää sisällään mm. infrastruktuurin päästöjen vähentämisen, energiatehokkuuden ja uusiutuvat energiamuodot, luonnonvarojen kestävän käytön, materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen. Ekologisesti kestävällä infralla pyritään myös turvaamaan luontoarvojen, biodiversiteetin ja ekosysteemipalvelujen säilyminen tai parantuminen sekä edistämään kestävää liikkumista.

Kestävällä infralla luodaan myös monia mahdollisuuksia kaupunkirakenteen kehittämiseen ja ihmisen hyvinvoinnin edellytysten parantamiseen. Sosiaalinen kestävyys tuo kestävän infran määritelmään käyttäjän eli ihmisen näkökulman. Tästä näkökulmasta kestävällä infralla tulisi pyrkiä edistämään erilaisten ihmisten ja ihmisryhmien tavoitteita sekä useita ympäristön laatutekijöitä, kuten esteettömyys, turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys. Kestävän infran toteuttamiseen sisältyy myös mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja päätöksentekoon. Lisäksi hankintakäytännöissä voidaan parantaa sosiaalista kestävyyttä.

Taloudellisen kestävyyden näkökulma haastaa pohtimaan investointien kokonaistaloudellista kannattavuutta sekä erilaisten infraratkaisujen kustannusvaikutuksia, hyötyjä ja toteuttamiskelpoisuutta. Käyttöikä sekä elinkaarikustannusten ja omaisuuden hallinnan näkökulmat korostuvat, sillä suunnittelussa tehtävillä ratkaisuilla vaikutetaan infran ikään, huollettavuuteen ja korjattavuuteen. Myös olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen ja sen muutosjoustavuus ovat kestävyyden kannalta oleellisia.

Toimikunnan tavoitteena on tuottaa vuoden aikana kestävän infran määritelmä sekä läpileikkaava ajankohtaiskatsaus sen aihepiirin hankkeisiin.

Tervetuloa toimikuntaan! Toimikuntamme alkumetreillä on hedelmällinen mahdollisuus osallistua alan yhteiseen keskusteluun kestävyyden näkökulmasta, ovet ovat avoinna uusille kiinnostuneille. Ota yhteyttä: Mikko Nousiainen (etunimi.sukunimi@figbc.fi).


Heidi Huvila,  ympäristöasiantuntija (Kestävä infra -toimikunnan puheenjohtaja)

Helsingin kaupunki

 

 

 

Riina Känkänen, kehityspäällikkö, Urban-sektori (Kestävä infra- toimikunnan varapuheenjohtaja)

Ramboll Finland Oy

Share →