LEHDISTÖTIEDOTE 22.11.2018

GBC Finlandin opinnäytetyökilpailuun Kestävästi rakennettu ympäristö osallistui tänä vuonna 13 erinomaista työtä kahdeksasta eri oppilaitoksesta. Töissä käsiteltiin tänä vuonna aikaisempia vuosia entistä kohdistetummin kestävää rakentamista ja kiertotaloutta. Kestävyys on yhä selkeämmin pääroolissa tutkimuksissa pelkän strategiatason käsittelyn sijaan. Töissä kestävyyttä lähestytään konkreettisemmin mittaus- ja todentamiskeinoja etsien. Töiden taso oli huomattavan korkea ja nyt valittujen kahden tutkielman lisäksi monet muutkin työt ansaitsevat kiitosta.

Kilpailutyöt arvioi ja kaksi parasta valitsi GBC Finlandin koulutustoimikunta. Ansiokkaimmat työt palkittiin 1 000 euron stipendeillä. Kilpailu toteutettiin tänä vuonna yhdessä Kiinko –  Kiinteistöalan Koulutussäätiön ja Saint-Gobainin  kanssa. Kiinkon kehityspäällikkö Virpi Slotte totesi, että töiden taso oli huomattavan korkea ja kaikki työt olivat todella laadukkaita. Työt myös keskittyivät nimenomaan kestävään rakentamiseen. Vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser Saint-Gobainilta iloitsee kierrätysteeman näkymisestä töissä. Hän toteaa, että uudet kierrätysmateriaalit ovat tulevaisuudessa alan elinehto.

Voittajatyöt

Janne Mannersalon Hämeen ammattikorkeakouluun tekemä opinnäytetyö Uudisrakennuksen Joutsenmerkki sai kiitosta GBC Finlandin opinnäytetyökilpailussa ja nousi selkein pistein toiseksi palkittavaksi työksi. Raati totesi työstä:”AMK-työksi erinomainen, jossa hyvää pohdintaa” ja ”Uuden sertifikaatin soveltamisohje, sisältää kehitysajatuksia järjestelmälle ja vaikutusten arviointia käyttäjälle.”

Työssä tarkastellaan Joutsenmerkin vaatimuksia käytännönläheisesti ja pohditaan, miten se pitää huomioida hankkeen toteutuksessa. Työssä pohditaan myös Joutsenmerkin hyödyllisyyttä ja mitä lisäarvoa merkki tuo rakennushankkeelle sekä mitkä ovat merkin kustannukset. Työssä esitetään myös parannusehdotuksia Joutsenmerkin sisältöön. Johtopäätösten pohjaksi työssä haastateltiin toteutuneiden Joutsenmerkittyjen kohteiden Järvenpään Mestariasunnot Oy:n omistama luhtitalon, Teijo-Talot Oy:n ryhmäkodin ja päiväkodin sekä HEVI kivitalojen omakotitalohankkeen toimijoita.

Janne Mannersalo Mestaritoiminta Oy:stä esittelee työtänsä

 

Tuomas Hirvijoen Oulun yliopistolle tekemässä Mineraalivillajätteen geopolymerisointi diplomityössä oli tavoitteena selvittää, kuinka hyvin mineraalivillajäte soveltuu geopolymeerien raaka-aineeksi.  Kilpailun raati oli vaikuttunut ja totesi työstä:”perusteellinen selvitystyö, jonka johtopäätökset hyviä” ja ”vastaa kasvavan korjausrakentamisen myötä syntyviin kierrätys ja uudelleenhyödyntämishaasteisiin” sekä “Syvä ja aidosti tekninen jätteestä tuotteeksi –tutkimus, joka avaa monia uusia mahdollisuuksia jopa betonin korvaamiseen”

Mineraalivillasta valmistettuja polymeerejä, kuva: Hirvijoki

Hirvijoen työssä tutkitaan, miten rakennus- ja purkujätteestä eroteltu mineraalivillajäte on hyödynnettävissä ja miten siitä saadaan lujia ja hyödynnettäviä uusiotuotteita. Mineraalivillajäte on nykyään hankalasti kierrätettävää ja sen uusiokäytöllä rakennus- ja purkujätteen määrää saataisiin vähennettyä oleellisesti. Työssä todettiin, että kaikki mineraalivillajätteet soveltuivat geopolymeerien lähtöaineeksi erinomaisesti ja tulevaisuudessa geopolymeereillä voidaan korvata neitseellistä raaka-ainetta erilaisiin käyttötarkoituksiin.

 

Kaikki kilpailutyöt:

  1. Smart room systems for retrofitted educational buildings | Jukka Kopra | Aalto-yliopisto | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201806293792
  2. Ympäristöluokitusjärjestelmän mukaisen toiminnanvarmistuksen soveltaminen suomalaisessa uudisrakentamisessa| Ilkka Mäkelä | Aalto-yliopisto | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/32443
  3. Kestävän kehityksen mukainen ympäristörakentaminen, KESY-toimintamallin käyttö Vantaan pilottihankkeissa | Katri Kannisto | HAMK | http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100115546
  4. Uudisrakennuksen Joutsenmerkki | Janne Mannersalo  |Hämeen ammattikorkeakoulun | http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804034044
  5. Ilmanvaihdon käyttötapojen ja käyttötasojen vaikutus sisäilmaan koulurakennuksissa | Antti Alanko | Itä-Suomen yliopisto | http://www.uef.fi/documents/10975/11755/2018-AlankoAntti-virallinen.pdf/a57e3d67-69b5-4a2a-afb8-2052518b9d9d
  6. Listening to customer insights on creating a climate strategy for a construction company | LUT | Anni Viitala | http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052524748
  7. Ylijäämäbetonin kierrätysliiketoiminnan kannattavuuden tarkastelu | Satu Virtanen | LUT | http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018092536570
  8. Transformaatio lähiössä – Kouvolan Lehtomäki | Satu Kokkonen | Metropolia | http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805107475
  9. Kiertotalouden edistäminen työmaalla | Mohamad Abdul-Sattar | Metropolia
  10. Mineraalivillajätteen geopolymerisointi |Tuomas Hirvijoki | Oulun yliopisto | http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201805091624
  11. Designing steel framed buildings for reuse: a case study | Juha Seppälä | Oulun yliopisto | http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201803031288.pdf
  12. Sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaustapojen valinta tutkimusten ja elinkaaritarkastelujen perusteella | Arto Toorikka | RATEKO | https://vahanen.com/app/uploads/2018/06/Toorikka_Arto_RTA-opinnaytetyo-Sisailmaongelmaisen-rakennuksen-korjaustapojen-valinta-tutkimusten-ja-elinkaaritarkastelujen-perusteella.pdf
  13. LEED-sertifikaatti Kupittaan kampus -hankkeessa : sertifioinnin vaikutukset rakennusvaiheeseen | Rebekka Leino | Turun AMK | http://www.theseus.fi/handle/10024/148708

Lisätietoja:

Jessica Karhu | jessica.karhu@figbc.fi | 040 675 8899

Share →