Uponor Oyj:n liiketoimintaryhmän johtaja Ilari Aho ja Nordean toimitilajohtaja Juha Olkinuora (kuvassa) ovat intohimoisia vihreän rakentamisen puolestapuhujia. Olkinuora toimii Green Building Council Finlandin (FIGBC) hallituksen puheenjohtajana. Aho on yhdistyksen varapuheenjohtaja.

Uponorin Aho uskoo vihreän rakentamisen muuttuvan 2010-luvun aikana mainstreamiksi. Nordean Olkinuoran mielestä kiinteistökanta vihertyy tehokkaimmin käyttäjien vaatimuksista.

Seuraavassa he vastaavat vihreää rakentamista koskeviin kysymyksiin.

Uponor ja Nordea ovat molemmat Green Building Council Finlandin perustajajäseniä. Miten edustamasi yritys linkittyy vihreään rakentamiseen?

Aho: Uponorin lämmitys- ja viilennysjärjestelmät parantavat energiatehokkuutta ja lisäävät uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Ne myös parantavat sisäilman laatua ja tätä kautta edistävät terveyttä ja työpaikoilla tuottavuutta.

Olkinuora: Nordealla on noin 35 000 toimihenkilöä 1,4 miljoonan neliömetrin toimitiloissa 22 maassa. Haluamme minimoida hiilijalanjälkemme ja toimia edelläkävijänä ekotehokkaiden toimintatapojen hyödyntämisessä.

Miten kiinnostuit vihreästä rakentamisesta?

Aho: Olin 1990-luvulla mukana kansainvälisissä kestävän rakentamisen ja rakennusten ympäristöluokitusten kehityshankkeissa  sekä käynnistämässä Sustainable Building -konferenssisarjaa. Kun kuulin Green Building Council Finlandin valmistelemisesta, mukaan lähteminen oli itsestään selvää.

Olkinuora: Olen vetänyt Nordeassa vuonna 2008 perustettua Ecological Footprint -ohjelmaa. Olemme vuodessa pystyneet vähentämään merkittävästi esimerkiksi energian- ja paperinkulutusta. Yritys ja henkilöstö voivat yhdessä saada tuloksia aikaan.  Green Building Council on hyvä organisaatio tämän viestin välittämiseen kaikille yrityksille Suomessa.

Onko Suomessa hyviä esimerkkejä vihreästä rakentamisesta?

Aho: Suomesta löytyy hyviä esimerkkejä sekä energiatehokkaasta että laajemminkin vihreästä rakentamisesta. Viikin ekokortteli oli ensimmäinen laajempi ja ympäristötavoitteiden osalta kunnianhimoinen hanke. Asuntopuolella jo 1980-luvun lopulta alkaen on toteutettu merkittävä määrä matalaenergiarakennuksia ja  nyt 2000-luvun puolella niin sanottuja passiivitaloja.

Uponor on tällä hetkellä mukana mm. Porin Puuvillan kauppakeskuksen rakentamisessa. Siitä tulee ensimmäinen laajassa mitassa maaenergiaa hyödyntävä kauppakeskus Suomessa.

Lisäksi yhteistyössä YIT:n ja Fortumin kanssa olemme toteuttamassa Nupurin asuinaluetta Espooseen. Nupurista tulee Suomen ensimmäinen kokonaisvaltaisesti suunniteltu matalaenergiarakentamisen ja alueellisen maalämpöjärjestelmän integroiva alue.

Olkinuora: Pohjoismaissa on valtava määrä hyviä esimerkkejä vihreästä rakentamisesta ja kiinteistöjen  käytöstä. En haluaisi kuitenkaan rajata vihreää rakentamista vain rakentamiseen.

Haluaisin käyttäjien heräävän mahdollisuuksiin toimia vihreämmin ja alkavan vaatia vihreämpää rakentamista ja kiinteistön teknistä ylläpitoa. On tärkeää, että rakennusliikkeet ja suunnittelijat osaavat vihreän rakentamisen. Todellista muutosta olemassa olevan kiinteistökannan vihertymiseen saadaan aikaan vain käyttäjien kovenevilla vaatimuksilla.

Miksi vihreä rakentaminen on ollut käsitteenä niin vähän tunnettu Suomessa, jossa ympäristöarvot tiedostetaan muuten varsin hyvin?

Aho: Suomessa on kiinnitetty huomiota rakentamisen energiakysymyksiin ja sisäilmastoon. Vihreää rakentamista on siis kehitetty ja tehty Suomessakin aika lailla. Vihreän rakentamisen termiä on käytetty säästeliäästi. Uskon, että 2010-luvun aikana vihreä rakentaminen muuttuu mainstreamiksi.

Olkinuora: Emme ole osanneet pitää näistä asioista tarpeeksi ääntä, jotta tietoisuus mahdollisuuksista olla vihreämpi lisääntyisi. Mutta uskon, että FIGBC:n viitoittamana tulee 2010-luvulla tapahtumaan voimakas muutos. Kun oivalletaan, että kiinteistöalan toimijat yhdessä käyttäjien kanssa voivat parantaa ekotehokkuutta ja säästää huomattavia summia rahaa, alkaa lumipalloefekti toimia.

Mikä olisi edustava esimerkki vihreästä rakentamisesta maailmalla?

Aho: Mikä tahansa LEED Platinum, BREEAM Excellent tai jonkin muun luokitusjärjestelmän korkeimman arvosanan saanut rakennus kelpaa esimerkiksi. Tällaisia rakennuksia on maailmalla satoja.

Esimerkkejä löytyy sekä ekokylätyyppisistä materiaali-, jäte- ja paikallisekologiakysymyksiä painottavista asuntoalueista että teknologiakylki edellä asiaa lähestyvistä energia- ja ympäristötehokkaista toimitilarakennuksista.

Share →

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*