IPCC:n raportin julkaisun jälkeen on tullut aika miettiä tulosten merkitystä. Monista kommenteista nousee esiin kiteytyksenä toivo sekä kiire. Meillä on vielä toivoa ja mahdollisuus pysäyttää maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen, mutta toimenpiteillä on tulipalokiire.

IPCC:n raportista löytyy rakennettua ympäristöä koskevia tutkimustuloksia 

Kiinteistö-ja rakennussektoria raportti käsittelee suoraan ehkä yllättävänkin vähän, ja esimerkiksi käsitettä kiertotalous rakennusalalla ei raportista löydy. Raportin tuloksista on kuitenkin vedettävissä selviä johtopäätöksiä kiinteistö- ja rakennusalalle.  

Rakennettu ympäristö kuluttaa maailman energiasta 32 %. Luku on suuri, mutta onneksi keinoja energiankulutuksen vähentämiseen on iso joukko. Käytöstä aiheutuva energiankulutus pienenee paremmilla lämmitys-, jäähdytys- ja valaistusratkaisuilla. Rakennusmateriaalien kiertotalouden lisääminen parantaa uusien materiaalien valmistuksesta aiheutuvaa kulutusta. Säästöpotentiaalia on vuosittain 3,9 GT CO2e. 

Ensinnäkin ilmaston kannalta teollisuuden alat eivät ole riippumattomia yksiköitä. Kiinteistö- ja rakennusala on sidoksissa muuhun yhteiskuntaan, ja erityisesti se näkyy rakennetun ympäristön roolissa energian kuluttajana, mutta myös uusiutuvan energian tuottajana ja varastoijana.

Toiseksi rakennetun ympäristön elinkaaren hiilijalanjälki täytyy saada painumaan lähelle nollaa. WorldGBC:n toimitusjohtaja Terry Wills toteaa vastauksessaan IPCC:n raporttiin, että koko rakentamisen tuotantoketju pitää saada hiilivapaaksi vuoteen 2050 mennessä. Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen allekirjoittaneet yritykset, kaupungit, valtiot ja alueet sitoutuvat saavuttamaan rakennustensa nollapäästötason toiminnassaan. Taso saavutetaan parantamalla energiatehokkuutta ja suosimalla uusiutuvaa energiantuotantoa. 

Meillä on Suomessa jo olemassa ja tiedossa monenlainen valikoima keinoja, jolla rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ja kompensoida. Jopa niin, että ala voisi olla tiennäyttäjä tässä asiassa. Monet alan yritykset tekevät vapaaehtoisesti tutkimustyötä, jotta uusia kierrätysmateriaaliratkaisuja löydettäisiin ja jotta rakennusmateriaaleihin sitoutunutta energian määrää saataisiin pienemmäksi. Suomalainen aluesuunnittelu osaa jo ottaa huomioon kaavoituksen vaikutukset alueiden hiilijalanjälkeen ja siinä tunnistetaan biomassojen säilymisen tärkeys ilmaston kannalta. Suomalainen rakennusala on selvästi sitoutunut ehkäisemään ilmastonmuutosta, kuten parin viikon takainen World Green Building Weekin tapahtumakirjo, kannanotot ja mielipidekirjoitukset kestävän kehityksen edistämiseksi kertoivat.  Tekemistä täytyy vain entisestään vahvistaa, korostaa ja ottaa 1,5[Symbol]C asteen lämpeneminen rajaksi kaikkien toimien kohdalla.  

 Purkkapaikkaaminen ei ole enää vaihtoehto, tarvitsemme rakenteista lähteviä muutoksia ja tapoja tehdä toisin. Ilmaston lämpenemisestä syntyvät ongelmat tulevat räjähtämään käsiin, jos jääräpäisesti roikumme vanhoissa malleissa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on ennen kaikkea käyttäytymis- eikä teknologinen kysymys.

 

 

 

Share →