Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneiden organisaatioiden yhdyshenkilöt kokoontuivat kuulemaan ajankohtaisia kuulumisia ja vaihtamaan kokemuksia RAKLIn ja Green Building Council Finlandin järjestämään tilaisuuteen. 

Vuoden alusta alkanut energiatehokkuussopimusten vuoteen 2025 ulottuva toinen kausi on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen on liittynyt jo yli 50 organisaatiota, joista 30 on mukana toimitilojen toimenpideohjelmassa.

Energiatuet muuttivat Tekesiin

Terveiset Energiavirastosta TETS-yhdyshenkilöille toi Juha Toivanen. Hän korosti, että energiatehokkuussopimukset ovat Suomelle tärkein keino osoittaa EU-vaatimusten täyttäminen. Vapaaehtoiset sopimukset antavat yrityksille enemmän liikkumavaraa toimenpiteiden suhteen kuin pakollinen sääntely. ”Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen tuli erittäin vähän muutoksia verrattuna edelliseen vuonna 2010 alkaneeseen kauteen. Lähinnä tavoitteita päivitettiin jonkin verran. Vuoteen 2020 mennessä energiaa pitäisi säästää 4 prosenttia, ja vuoteen 2025 mennessä 7,5 prosenttia”, kertoi Juha Toivanen.

Suurin muutos TETSissä mukana olijoille on se, että vuoden alusta energiatukia on haettu Tekesistä. Ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin myönnettäviin tukiin ei ole tullut suuria muutoksia, mutta tuen saamisen edellytyksiin kannattaa kutienkin tutustua huolella. ”Energiatuki on aina harkinnanvarainen ja ministeriö linjaa, missä suhteessa tukea erilaisin energiainvestointeihin jaetaan. Käsittelyajan lyhentämisen näkökulmasta projektisuunnitelma kannattaa tehdä mahdollisimman huolellisesti, jotta prosessi etenee sujuvasti”, muistutti Erkki Väisänen ja kannusti hakijoita soittamaan ja keskustelemaan tukikäsittelijöiden kanssa ennen hakemuksen sisäänjättöä. Mikko Somersalmi nosti esiin hybridirakennusten ongelman: ”Asuinkohteisiin energiatukea ei voi saada, mutta entä monia käyttötarkoituksia yhdistävässä rakennuksessa sijaitseviin toimitiloihin?”

Pienilläkin investoinneilla merkittävä vaikutus

Heli Kotilainen Granlund Consultingilta kertoi, kuinka kiinteistöt vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Rakennuskin voi tehdä ensivaikutelman vain kerran, millä on suuri merkitys muun muassa yrityskuvan kannalta. ”Vietämme sisätiloissa noin 90 prosenttia ajasta. Pienelläkin investoinnilla voi olla merkittävä hyvinvointia ja terveyttä edistävä sekä tuottavuutta parantava ja säästöä aikaansaava vaikutus. Esimerkiksi energiakulut ovat kiinteistöissä niin isot, että muutamankin prosentin vähennys voi taloudellisesti olla merkittävä”, Heli Kotilainen huomautti.

Esimerkiksi hyvä ilmanvaihto voi nostaa tuottavuutta kymmenellä prosentilla. Vastaavasti huono sisäilma tai korkea lämpötila voi laskea suorituskykyä saman verran. Joustavat ja viihtyisät tilat parantavat työntekijöiden tunnetta oman työn hallinnasta ja vaikuttavat heidän sitoutumiseensa, jaksamiseensa sekä kokemukseensa työpaikasta.

Sponda on tehnyt ympäristövastuutyötä pitkäjänteisesti. Menestystä on saavutettu paitsi energian säästämisessä myös materiaalitehokkuudessa sekä ympäristötyössä asiakkaiden kanssa. ”Tärkeä pohja kaikille energia- ja ympäristötoimille on kiinteistökohtainen kulutustieto”, korosti Hannamari Koivula. Kiinteistönomistajalta vastuullisuutta edellyttävät koko ajan yhä enenevässä määrin sekä asiakkaat että sijoittajat. Monille vuokralaisille on imagomielessä tärkeää toimia energiatehokkaissa tiloissa ja sijoittajat puolestaan haluavat todisteita tehdystä työstä. Sponda onkin todella monessa mukana.

Raportointia tehdään muun muassa vuosikertomuksessa sekä kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen, CDP:n, GRESB:n ja YK:n Global Compactin merkeissä. Sponda on myös mukana WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmässä ja Helsingin kaupungin ilmastokumppani.

Hyvät tavat käyttöön koko kannassa

Eero Kokkonen kertoi Lähi-Tapiolan tavoista toteuttaa energiajohtamista kiinteistöissään. Esimerkiksi PTS eli pitkän tähtäimen suunnitelma on hyvä työkalu, kun asettaa energiasäätötavoitteita TETS-sopimuskaudelle, Kokkonen vinkkasi. Sen avulla laajat peruskorjaukset ja käyttötarkoituksenmuutokset sekä niihin liittyvä potentiaali voidaan tunnistaa etukäteen. Säästötoimien tekeminen määrätietoisesti läpi koko kiinteistökannan on järkevää. ”Työtä helpottaa, jos kaikki kiinteistöt ovat samassa järjestelmässä, vaikka toki poikkeamiin reagoidaankin kohdekohtaisesti. Suosittelen myös monistettavia konsepteja esimerkiksi lämmönsäätöön, ilmanvaihtoon, vesikalusteiden huoltoon ja valaistuksen kehittämiseen”, sanoi Eero Kokkonen ja jatkoi, että tärkeintä on edetä energiatehokkuuden parantamisessakin käyttäjätyytyväisyys edellä.

Energianhallinnasta puhui Juho Mäkelä. Hän korosti yhteistoiminnan merkitystä energiansäästämisessä ja kerätyn tiedon näkyväksi tekemistä sekä keskustelua käyttäjien kanssa. Kylmäkalusteiden kohdalla reaaliaikaisella etäseurannalla saavuttaa merkittäviä säästöjä ylläpitokustannuksissa ja tarkastuskäyntien määrässä sekä pidentää laitteiden käyttöikää. Myös elintarviketuotteiden turvallisuus parantuu ja Oiva-raportointi helpottuu. ”Optimoimalla kylmälaitteiden toimintaa voidaan saavuttaa niin merkittäviä säästöjä, että jo muutamassa kuukaudessa on investoinnin määrä kurottu kiinni”, Mäkelä lupasi.

Tilaisuus päättyi ryhmätyöskentelyyn ja ehdotukseen siitä, että seuraavan TETS-yhdyshenkilötapaamisen teema olisi vuokralaisyhteistyö ja monistettavat konseptit. Kokemusten vaihto jatkukoon!


Teksti ja kuvat: RAKLI

Share →