Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika –toimintaohjelman vuosipäivää vietettiin 24.10.2013. Tilaisuuden avannut ERA17-seurantaryhmän puheenjohtaja Helena Kinnunen esitteli päivän ohjelmaa ja iloitsi siitä, että nyt puolessa välissä oleva toimintaohjelma on saanut paljon aikaan. ERA17 on hieno osoitus siitä, mitä yhteistyön voima käytännössä tarkoittaa, totesi tilaisuuden avauspuheenvuoron pitänyt asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen.

Ministeri Viitanen kertasi, että ERA17-toimintaohjelma liittyy EU:n asettamiin 20-20-20-tavoitteisiin. ”Suomi päätti panna toimeksi ja saavuttaa vuoden 2020 säästötavoitteet jo satavuotiaana. Meillä on paljon energiaviisasta osaamista tämän saavuttamiseen ja muistuttaisin, että myös paljon annettavaa kansainvälisille markkinoille”, ministeri Pia Viitanen kannusti alan ammattilaisia. Hän piti hyvänä sitä, että ERA17:ssa paneudutaan vuosina 2013-2014 edistämään seitsemää konkreettista painopistettä, jotka kaikki tarjoavat myös runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia. ”On tärkeää muistaa, että käytettävissämme on jo paljon viestintä- ja informaatioteknologiaa, joka palvelee meitä myös pyrkiessämme kohti tavoitetta energiaviisaammasta rakennetusta ympäristöstä”, kiteytti ministeri Viitanen ja kiitti RAKLIa hyvin hoidetusta toimintaohjelman puheenjohtajuudesta vuonna 2013.

Talovanhuksen uusi tuleminen

Päivän ensimmäinen käytännön esimerkki onnistuneesta energiatehokkaasta korjauksesta oli Yhdysvaltain suurlähettilään Bruce J. Oreckin innostava esitys suurlähetystön Innovaatiokeskuksen synnystä. Vanha rakennus oli pahasti rapistunut ja se näytti tulleen elinkaarensa päähän. Oreck kuitenkin päätti, että entinen asuinrakennus taipuu oikein kunnostettuna vielä hyvin 2000-luvun tarpeisiin. Mittavassa remontissa katosivat seinistä toisen maailmansodan jäljet, luonnon valoa lisättiin ikkunoita rakentamalla, pohjaratkaisua uudistettiin ja paloturvallisuuteen kiinnitettiin huomiota. Erityisen ylpeänä suurlähettiläs esitteli talon edistyksellistä valaistusta, joka perustuu LED-tekniikkaan. Kestävä kehitys on ollut kantavana ajatuksena koko korjaushankkeessa, minkä tuloksena uutta teknologiaa esittelevä Innovaatiokeskus saavutti LEED Platina –ympäristöluokituksen. ”Tämä on osoitus siitä, että fiksu korjaaminen on mahdollista, kun tahtoa on. Ja jopa nopeasti – hanke valmistui vuodessa. Myös rahaa on säästynyt huomattavasti”, suurlähettiläs Oreck kertoi.

Energiaviisaus on kokonaisajattelua

Vuosipäivän ensimmäisen osion päätteeksi puhuivat professori Harry Edelman Tampereen yliopistosta ja tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä. Harry Edelman peräänkuulutti systemaattisuutta energiatehokkaan rakentamisen ohjaukseen ja kannustimiin. Hän sanoi, että on tärkeää muuttaa asenteita ja alkaa toimia proaktiivisesti. Edelman ehdotti, että sertifiointien sijaan innostettaisiin ihmisiä arjen työssään vähentämään energian käyttöä askel askeleelta. Sekä Edelman että Airaksinen korostivat sitä, että energiaviisaudessa on kysymys kokonaisuuksien hallinnasta, koska kaikki osapäätökset vaikuttavat toisiinsa. Miimu Airaksinen kertoi skenaariotarkastelusta, joka osoitti, että parhaaseen tulokseen päästään hyödyntämällä asuinympäristöissä uutta teknologiaa. Airaksinen tuo rakennetun ympäristön osaamista Ilmastopaneeliin, joka lähentää tiedettä poliittiseen päätöksentekoon. ”Joulukuussa julkistettava paneelin työ on monitieteisyydessään hieno kokonaisuus, joka antaa paljon ajateltavaa”, Miimu Airaksinen kertoi.

Säästö syntyy käyttäytymisestä

Julkisen rakennuttajan näkemyksiä energiatehokkuudesta valottivat kiinteistöpäällikkö Sari Hildén Helsingin kaupungilta ja johtaja Kaj Hedvall Senaatti-kiinteistöistä. He molemmat työskentelevät organisaatioissa, joilla on pitkä energiatehokkuuden historia ja halu olla edellä kävijä. Sari Hildén esitteli Käpylän peruskoulun korjausta, jossa matalaenergiaperuskorjauksella saatiin talon teknisiä ominaisuuksia parannettua samalla, kun sisätiloissa keskityttiin vanhan säilyttämiseen. Kaj Hedvall totesi kunnianhimon lisääntyneen ja näkökulman energiatehokkuuteen laajentuneen, kun yhteiskuntavastuun tematiikka on Senaatin toiminnassa vahvistunut. Molempien valtavassa kiinteistökannassa korostuu olemassa olevien kohteiden energiatehokkuuteen panostaminen, koska uutta rakennetaan enää marginaalisesti. Esimerkiksi sisäolosuhteiden erilaisilla säädöillä käyttöasteen mukaan eri vuorokaudenaikoina voidaan saada aikaan huomattavaa säästöä.

Vähäpäästöisyyteen ei ole vain yhtä tietä

Hienoja esimerkkejä vähäpäästöisestä rakentamisesta tarjosi Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo –kilpailun tulosten julkistus. Green Building Council Finlandin ja Rakennusteollisuus RT:n järjestämän kilpailun raati päätyi valitsemaan kaksi voittajaa, jotka olivat erittäin tasaväkisiä. ”Halusimme myös korostaa sitä, että hyvään lopputulokseen voi päästä erilaisilla ratkaisuilla”, sanoi toimitusjohtaja Heli Kotilainen tuloksia julkistaessaan. Hyvien energiaratkaisujen lisäksi voittajakohteissa oli hallussa suunnittelu- ja prosessiosaaminen. Järvenpään Mestariasuntojen Mestaritorpassa palkintoraati ihastui erityisesti luovaan ajatteluun ja pitkäaikaiseen rakentamisen laatuun panostamiseen. Kivistön asuntomessualueelle korttelin rakentava Rakennusliike Reponen on vahvasti sitoutunut energiatehokkaaseen rakentamiseen ja voittajakohteessa hyvää oli erityisesti pieni ostoenergiantarve.

Taloyhtiöt janoavat tietoa

Kiinteistöliitto ja Tekes toteuttivat syyskuussa kyselyn, jolla selvitettiin taloyhtiöiden päättäjien näkemyksiä energiakorjauksista. Tuloksia esitteli vuosipäivässä pääekonomisti Jukka Kero, joka iloitsi aiheen kiinnostaneen yli tuhatta vastaajaa. Keskeisin tarve taloyhtiöissä liittyy tiedon tarpeeseen. Sitä tarvitaan lisää niin toteutetuista korjauksista, eri vaihtoehdoista kuin kustannusvaikutuksistakin. Tiedon lisääminen on ensi vuonna ERA17-painopisteen ”Kustannustehokkaita ratkaisuja energiakorjauksiin” pääfokus, Kero lupasi. Tiedon lisäksi taloyhtiöiden päättäjät toivovat avustuksia, jotka kannustaisivat energiakorjauksiin.

Rohkeutta ja innovatiivisuutta peliin!

Vuosipäivä huipentui paneelikeskusteluun, jossa energiaviisautta pohtivat Sähköturvallisuustyötryhmän puheenjohtaja Karoliina Auvinen Suomen Lähienergialiitosta, toimitusjohtaja Kari Inkinen Spondasta, johtaja Juha Kostiainen YIT:stä, toimitusjohtaja Timo Metsälä Verkkoisännöinti.fi:stä ja kansliapäällikkö Hannele Pokkaympäristöministeriöstä. Heitä haastoi tiedetoimittaja Pauli Toiviainen. Enemmistö panelisteista uskoi, että innostus on pakkoa parempi ajuri energiatehokkuutta kohti pyrittäessä. Massojen liikkeelle saamisessa taloudellista ohjausta pidettiin tärkeänä ja panelistit korostivat kustannusvaikutusten merkitystä. Yleisen ilmapiirin ja kuluttajien asenteiden koettiin muuttuvat melko hitaasti. Timo Metsälä kaipasi enemmän palveluntarjoajien aktiivisuutta. ”Isännöitsijä on aika yksin yrittäessään houkutella taloyhtiöiden hallituksia mukaan energiatehokkuustalkoisiin ja valmiiden ratkaisujen runsas tarjonta auttaisi tässä”, hän muistutti. Kari Inkinen sai lausua paneelin viimeiset sanat ja totesi, että kyllä kustannuspaineitakin energiansäästämiseen on, kun kiinteistöjen ylläpitokulut karkaavat koko ajan yhä korkeammiksi. Hän kuitenkin painotti, että useissa puheenvuoroissakin puhuttiin pitkällä tähtäimellä jopa vuodesta 2050, jolloin olemme jo ehtineet investoida paljon energiatehokkuuteen ja tuloksia on varmasti syntynyt.

Kirjoittaja on Johanna Kaalikoski RAKLI ry:stä. Kirjoitus on julkaistu ERA17-sivustolla.
Lue lisää vuosipäivän aiheista täällä.

Share →

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*