PageLines- WGBC-SHINE-BANNER_800x600_feature.jpg

Sibbesborg – kaavoitusprosessin reformi?

Sipoon kunta järjesti vuonna 2011 aluesuunnittelukilpailun, jossa oli tavoitteena sekä kilpailu- että kaavoitusformaatin kehittäminen itse suunnittelun rinnalla. Kilpailun voitti WSP Finland Oy, joka on sittemmin toiminut kunnan apuna ns. Sibbesborg-projektin jatkosuunnittelussa Sipoon Söderkullassa.

wsp_sibbesborg

Osayleiskaavaprosessi käynnistettiin tammikuussa 2013. Lähdimme soveltamaan sveitsiläisen ETH Zürich -yliopiston professoreiden Franz Oswaldin (arkkitehti) ja Peter Baccinin (biologi) vuosina 1990-2010 kehittämää ns. Netzstadt -suunnittelumenetelmää, jossa nykyaikaisen yhdyskuntarakenteen kestävyyteen liittyvät maankäytön näkemykset ja parametrit yhdistyvät alueen paikallisten piirteiden huomioimiseen. Prosessi on tuonut suomalaisen kaavoituskielen rinnalle uusia suureita (indikaattoreita) perinteisen kerrosalamitoituksen rinnalle. Netzstadt:n indikaattorit ovat tavallaan ”vipukriteereitä”, joiden toteutuessa saavutetaan sekä ekologinen että sosiaalinen kestävyys. Mutta akateemiset perustelut ovat kuitenkin toisarvoisia paikallisuuden näkökulmiin nähden.

[Kilpailun valmisteluvaiheesta lähtien järjestetyillä avoimilla työpajoilla ja seminaareilla on tavoitettu niin asiantuntijat, asukkaat kuin päättäjät pohtimaan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden perustaa ja sen konkreettisia mahdollisuuksia juuri Söderkullan alueella.]

Suunnittelukeskustelua varten teimme nykytila-analyysin Söderkulla alueen maankäytön piirteistä (”Learning of Söderkulla”). Sen tarkoitus oli tunnistaa maankäytön ominaispiirteitä sellaisten tekijöiden suhteen, jotka liittyvät kestävyyden indikaattoreihin. Tärkeämpää oli kuitenkin määrittää sellaiset piirteet, joilla on merkitystä alueen identiteetin kannalta. Nykytilan rinnalle teimme kuvauksen samoista tekijöistä Sibbesborg:n kilpailun ja kehityskuvan mukaisessa maankäytössä (”Dreaming of Sibbesborg”). Analyysitavan kautta pystymme keskustelemaan konkreettisista maankäytön piirteistä asukkaiden kanssa. Esimerkiksi vehreyden määrä asuinympäristössä ei vähene, jos tontin käytön piirteet säilyvät, vaikka korttelien määrä lisääntyy ja aluetehokkuus kasvaa. Suurempi aluetehokkuus, mutta vehreät väljät tontit, muodostavat kestävän yhdyskuntarakenteen pohjan. Paikallinen vehreä rakennettu ympäristö säilyy, mutta rakenteen kokonaisuus kehittyy kestävämpään suuntaan ja maankäyttö on myös kustannustehokkaampaa kunnalle.

[Suunnittelu jatkuu osayleiskaavan valmistelussa vuorovaikutteisena]

Syyskuun lopussa järjestettävän asukkaille avoimen suunnitteluviikon esikuvana on amerikkalainen Charette –suunnittelutapahtuma, jossa suunnittelijat ja osalliset muodostavat tiiviillä aikataululla yhdessä paikkaan sidottuja suunnitteluratkaisuja. Lisäksi alueen kulttuurisista ekosysteemipalveluista avautuu netti-kysely Luonnossa Sibbesborgissa, jonka tavoitteena on kartoittaa niin asukkaiden kuin ulkopaikkakuntalaistenkin kokemuksia alueen viher- ja virkistysympäristöistä ja toiveita niiden kehittämisestä.  Netzstadt –menetelmän indikaattorit toimivat vaikutusten arvioinnin perustana, jolloin arviointi ei rajoitu vain tietyn sektorinäkökulman vinkkeliin, vaan arvioitavana on kokonaisuuden mielekkyys uusimman kestävyyden ymmärryksen valossa.

 

Teemu Holopainen
Unit Manager, Architecture and Urban Planning
WSP Finland

Lisätietoja:
http://www.sipoo.fi/fi/sibbesborg/
http://de.wikipedia.org/wiki/Netzstadt


Lue lisää teemasta:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*