Vihreän Foorumin aamupäivässä keskiviikkona 27.2.2019 pureskelimme kiinteistön arvon ja kestävän kiinteistöjohtamisen työkalujen välisiä kytköksiä auki tavoitteena selkeyttää kestävyyden tuomia etuja.

Harri Hakaste Ympäristöministeriöstä kertoi, että uudisrakentaminen on pääohjausväline vähähiilisempään rakentamiseen tällä hetkellä. Keinoja korjausrakentamisen kytkemiseksi ohjaukseen tarvitaan jatkossa enemmän.

Harri Hakaste, Ympäristöministeriö

Rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjäljen säädösohjaus on tavoitteena ottaa käyttöön viimeistään vuonna 2015. Vastaavanlainen säädösohjaus toimii monissa Euroopan maissa, mutta hieman eri tavoin. Hollannissa on siirrytty velvoittavaan rakennusten ympäristövaikutusten raja-arvosääntelyyn: rakennuksen ympäristöhaitat on muunnettu euroiksi. Ranskassa ja Belgiassa elinkaariajattelu yleistyy. Virossa puolestaan korjaushankkeiden valtion tuen suuruus on sidottu hankkeessa saavutettavaan energiansäästöön; mitä enemmän energiatehokkuutta saadaan parannettua, sitä suurempi valtion tukisumma on. Remontit ovat asukkaille usein kustannusneutraaleja ja arvion mukaan remonttien kokonaiskustannuksista noin 32% palautuu valtiolle verotuloina. Viron malli on vaikuttava ja siinä korostuu yhteiskunnan tuki vähähiiliseen rakentamiseen.

Seppo Junnila, Aalto yliopisto

Miksi sitten ympäristöystävällinen rakentaminen ei ole normi?

Professori Seppo Junnila Aalto-yliopistosta haastoi yleisön pohtimaan, mitkä tekijät jarruttavat kestävää rakentamista, kun tutkimustenkin mukaan arvonnousu on todistettua (sekä rahataloudellinen että statusarvo). Syyksi voidaan löytää alan varovainen riskinottokyky ja ympäristöystävällisen rakentamisen esimerkkien vähäinen määrä.

Junnila jatkaa, että energianinvestointeja kiinteistösalkussa arvioidaan eri kriteerein kuin energiantuotannossa yleensä ja tämä arviointieroavaisuus vaikeuttaa arvonluontia. Energiatehokkuusinvestoinnit ovat yleensä erittäin kannattavia ja etenkin investoinnit hajautettuun energiantuotantoon ovat jo nyt kannattavia. Tästä syystä niiden määrän ennakoidaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina.

Kommenttipuheenvuoroja yrityksiltä

Pasi Korte, SOK

Pasi Korte kertoi SOK:n kiinteistöjen arvonnousun olevan suoraan yhteydessä liiketoiminnan tuloksellisuuteen ja kiinteistöjen kustannustehokkuuteen. Tavoitteet ovat korkealla kustannustehokkuuden osalta ja välitavoitteita asetetaan jatkuvasti. S-ryhmästä tuli viime vuonna suurin aurinkosähkön tuottaja, kun aurinkopaneeleja asennettiin yli 40 toimipisteen katoille.

Jarmo Kontro, Eneron

Kiinteistön hallinnassa on olemassa jo runsaasti erilaisia keinoja, joilla voidaan saavuttaa kiinteistön arvonnousua. Selvitti Jarmo Kontro Eneronilta. Parhaimmillaan käyttäjä ja omistaja jakavat kustannukset ja hyödyt, jolloin parannuksia tehdään rohkeammin.

 

Riikka Pitkälä, Bonava

Riikka Pitkälä Bonavasta kertoi heidän kokemuksistaan asukkaiden arvonmuodostuksesta. Asukkaille asunnon arvo muodostuu hyvin eri tavalla kuin sijoittajille. Heidän puoleltaan asunnon käyttöarvo ja -mukavuus korostuu ja energiatehokkuuden pitää olla arjessa helppoa.

Vihreä rahoitus voi olla yksi tapa lisätä ympäristötekoja kiinteistössä. Kuntarahoituksen tavoitteena on toimia voiteluaineen tuojana selventää Rami Erkkilä Kuntarahoituksesta. Oleellista vihreän rahoituksen saamisessa on mitattavat ja selkeät positiiviset ympäristövaikutukset. Kokonaisuus ratkaisee. Rahoitusta saaneet organisaatiot ja hankkeet ovat hyvin erilaisia ja lähtökohdiltaan toisistaan poikkeavia.

Rami Erkkilä, Kuntarahoitus

 

Parhaita käytäntöjä kestävyyden edistämiseksi

Kestävyys on kannattavaa. Sillä saadaan ote ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja muutoksiin. Se luo usein parempaa käyttömukavuutta sekä tilan viihtyisyytenä että käyttäjien hyvinvointina. Liiketoiminnan vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden tuoma lisäarvo on vaikeasti mitattavaa, mutta ne vaikuttavat kokonaisuuteen hyvin eheyttävästi ja tukevat muuta kiinteistön myönteistä kehitystä.

Tätä myönteistä kehitystä pyritään tukemaan myös GBC Finlandin kokoamalla kiinteistöjohtamisen määritelmä -julkaisulla, johon on koottu parhaita käytäntöjä kestävyyden edistämiseksi kiinteistössä, kertoo Mikko Nousiainen Green Building Councilista.

Mikko Nousiainen. GBC Finland

GBC:n energiatoimikunta on koonnut säädöstiekartan tulevista kiinteistö- ja rakennusalan energiatehokkuutta ja kestävää rakentamista koskevista määräyksistä ja asetuksista. Tiekartan tarkoituksena on antaa selkeä kuva vallitsevasta säädösympäristöstä, sekä katsaus tuleviin muutoksiin. Tutustu tiekarttaan ja sitä täydentäviin materiaaleihin täällä: SÄÄDÖSTIEKARTTA

Tarvitaan rohkeita edelläkävijöitä, joiden esimerkki inspiroi muutkin tahot tarttumaan parhaisiin käytäntöihin vastuullisuuden toteuttamiseksi ja siten kiinteistöjen arvon nostamiseksi. Millaisen esimerkin saamme kestävästa kiinteistöjohtamisesta sinun organisaatioltasi?

Lisätietoa:

Lauri Tähtinen, etunimi.sukunimi@figbc.fi
Kestävän kiinteistöjohtamisen määritelmä
Säädöstiekartta

 

 

Share →