Green Building Council Finland

9 kysymystä: Erja Reinikainen, Granlund

Uudessa blogisarjassamme esitämme 9 kysymystä toiminnastamme tutuille henkilölle. Luvassa on tiukkaa asiaa, mutta pilke kimmeltää silmäkulmassa. Sarjan aloittaa Energia-toimikuntamme vetäjä Erja Reinikainen Granlundilta.[hr]
EAR-2[pl_alertbox type=”vihrea”]

Jos voisit muuttaa yhden asian rakennetussa ympäristössä, mikä se olisi?

Se olisi ilman muuta tämä: rakennusten käytön aikaisen energian merkityksen tiedostaminen ja aktiiviset toimet sen hallitsemiseksi kaikilla tahoilla (rakennuksen omistaja, käyttäjä, kiinteistöhuolto, ylläpito, jne.).

[/pl_alertbox][hr]

1. Missä olet töissä ja mikä on vastuualueesi?

Olen töissä Granlund Oy:n Energia ja Ympäristö -osastolla. Vastuualueenani ovat rakennusten energiatehokkuuteen ja elinkaariominaisuuksiin liittyvät asiantuntijatehtävät projekteissa. Käytännössä tämä on erilaisia konsultointitehtäviä ja suunnittelun ohjausta energiatehokkuuden näkökulmasta hyvin erilaisissa uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeissa. Tällä hetkellä työllistää myös FInZEB-hanke, joka on rakennusalan yhteistyöprojekti lähes nollaenergiarakentamisen määräysten valmistelun pohjaksi.

2. Kerro miten päädyit opiskelemaan alaasi?

Kun on ollut lukiossa matikkalinjalla, niin eikö silloin pyritä Otaniemeen? Siispä pyrin silloiselle TKK:n Koneinsinööriosastolle ajatuksenani siirtyä myöhemmin opiskelemaan tuotantotaloutta, ala tuntui kiinnostavalta. Ensimmäinen opiskeluvuosi käänsi ajatukset LVI:n suuntaan ja niinpä sitten aikanaan valmistuin LVI-tekniikka pääaineenani. Energia-asiat tulivat mukaan kun Olof Granlund otti minut töihin vuonna 1980 kehittämään energiaselvitystoimintaa Granlundilla. Siitä asti rakennusten energiatehokkuuden kanssa on tullut tehtyä töitä. Enkä kyllä voisi kuvitella tekeväni mitään muuta, tämä on ollut mielenkiintoista ja haasteellista, mutta palkitsevaakin.

3. Miksi organisaatiosi on mukana GBC Finlandissa ja miten siinä toimitte?

Granlundille on tärkeää olla mukana kehittämässä ekotehokasta rakentamista ja luomassa yhteistyötä. Tällainen foorumi tuo hyvän mahdollisuuden osallistua alalla käytävään vuoropuheluun. Olemme aina pyrkineet olemaan näissä asioissa ”etukenossa”, joten on välttämätöntä olla kuulemassa alan näkemyksiä ja kokemuksia – ja toisaalta myös jakamassa ja sparraamassa omia ajatuksia. Olemme mukana ympäristöluokitukset –toimikunnassa (Anne Vierinen) ja energiatoimikunnassa (olen tällä hetkellä sen puheenjohtaja). Lisäksi toimitusjohtajamme Pekka Metsi on GBC Finlandin hallituksessa.

 4. Teetkö itse ”arjen ekotekoja”?

Jätelajittelu ja –kierrätys on meillä viety todella pitkälle, perheen mielestä liiankin pitkälle. Harrastan myös valojen sammuttelua ja erilaisia energiansäästö- ja led-lamppukokeiluja. Mökki lämpiää tehokkaalla ilmalämpöpumpulla ja varaavalla takalla, oman tontin polttopuilla. Ajan polttoainetta pihistellen (tankillisella keskikulutuksen ennätys 3,9 l/100 km).

 5. Mikä on mielipaikkasi ja miksi?

Mielipaikkani on ahkerassa ympärivuotisessa käytössä oleva mökkimme Hiidenveden rannalla Lohjalla. Siellä on luonto aina läsnä – vuoden- ja vuorokaudenaikojen vaihtelun kokee aivan eri tavalla kuin kaupungissa, värien ja valon vaihtelu on upeaa. Luonnossa kävelystä ja pihalla puuhailusta saan voimaa arkeen.

Toisen mielipaikan jos voin nimetä, niin vaikkapa Äkäskero tai Aakenus Ylläksen maisemissa. Siellä korkealla kokee pohjoisen luonnon ainutlaatuisuuden ja oman pienuutensa. Siellä hiljaisuus ja rauha on täydellinen, siellä vallitsee jonkinlainen maaginen ajattomuus ja irrallisuus ympäröivästä maailmasta.

6. Mikä on mielirakennuksesi ja miksi?

Vaikea kysymys! Mieltäni kiehtovat vanhat keskiaikaiset kivikirkot. Niiden tunnelma on harras ja siellä ovat vahvasti läsnä vuosisatojen perinteet. Ne myös edustavat kestävää rakentamista parhaimmillaan. Myös Suomenlinna on hieno paikka samassa hengessä, samoin monet Keski-Euroopan vanhat kaupungit. Oma mökki on tietysti yksi mielirakennuksistani, se on selvä.

Työn puitteissa on ollut mahdollista tutustua useisiin mielenkiintoisiin ja erikoisiinkin rakennuksiin ja on ollut mahdollista vaikuttaa niiden energiatehokkuuteen.

7. Missä haluaisit asua ja miten?

Eiköhän se ole se tyypillinen suomalainen unelma: kaupungissa omakotitalossa järven rannalla J No asiallisesti vastaten: tärkeää ovat hyvät liikenneyhteydet ja palvelut sekä rauhallinen ja kaunis lähiympäristö. Nämä toteutuvat hyvin nykyisessä asuinpaikassamme Helsingin Konalassa.

Tietysti tilojen ja tekniikan osalta toiveena olisi nykyaikainen, toimiva ja energiatehokas koti. Rintamamiestalossamme näissä asioissa on toivomisen varaa, vaikka muutoksia on vuosien varrella tehtykin. Talon pitäisi tietysti olla terveellinen, turvallinen, kestävä ja pitkäikäinen. Tänä vuonna talomme täyttää 60 vuotta, joten pitkäikäisyydessä ollaan hyvällä mallilla.

 8. Jos voisit muuttaa yhden asian rakennetussa ympäristössä, mikä se olisi?

Se olisi ilman muuta tämä: rakennusten käytön aikaisen energian merkityksen tiedostaminen ja aktiiviset toimet sen hallitsemiseksi kaikilla tahoilla (rakennuksen omistaja, käyttäjä, kiinteistöhuolto, ylläpito, jne.).

Olemassa olevissa rakennuksissa on valtava energiansäästöpotentiaali yhä edelleen, vaikka energiakatselmuksia, koulutusta, energiaseurantaa, älykästä tekniikkaa, jne. on toteutettu jo vuosia. Useimmiten asiat ovat kiinni inhimillisistä seikoista, tiedostamisesta ja toimeen ryhtymisestä.

9. Mikä on mottosi?

Mottoni perustuu partiolaisajoilta tuttuun lauseeseen ”Ole valmis”. Englanniksi sen idea on mielestäni suomalaisversiota parempi eikä niin ehdoton: ”Be prepared” – ole valmistautunut.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmää pilotoidaan Keravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa 

6.2.2023
Green Building Council Finland aloittaa hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän pilotoinnin. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Leino, A-Insinöörit Rakennuttaminen sekä Ella Lahtinen, Green Building Council Finland.