Green Building Council Finland

9 kysymystä: Ilari Aho, Uponor Oyj

Uudessa blogisarjassamme esitämme 9 kysymystä toiminnastamme tutuille henkilöille. Luvassa on tiukkaa asiaa, mutta pilke kimmeltää silmäkulmassa. Sarjan seuraava haastateltava on GBC Finlandin entinen hallituksen puheenjohtaja ja juuri käynnistyneen Kansainvälisten asioiden -toimikunnan vetäjä Ilari Aho Uponor Oyj:ltä.[hr]
ilariaho[pl_alertbox type=”vihrea”]

Jos voisit muuttaa yhden asian rakennetussa ympäristössä, mikä se olisi?

Autoilun ja kaupunkilaisten välinen tasapaino on järkkynyt kaikissa suuremmissa kaupungeissa. Rakennetun ympäristön pitäisi olla ihmisiä, ei autoja varten.

[/pl_alertbox][hr]

1. Missä olet töissä ja mikä on vastuualueesi?

Työskentelen Uponor Oyj:n kehitys- ja yritysvastuujohtajana. Vastuulleni kuuluvat konsernin strateginen tutkimus ja innovaatiojohtaminen, uusien liiketoiminta-alueiden kehittäminen, standardointi-, lainsäädäntö- ja tuotehyväksyntäasiat, toimintamme kansainvälisissä toimialajärjestöissä sekä konsernin kestävä kehitys –ohjelma.

2. Kerro miten päädyit opiskelemaan alaasi?

Nuorena halusin tulla arkeologiksi, mutta sitä opiskelemaan olisi pitänyt muuttaa Turkuun. Teknilliseen korkeakouluun päädyin sitten puolivahingossa ja LVI-tekniikka seuloitui pääaineeksi, koska siihen ei sisältynyt toivottoman vaikeita lujuusopin opintoja lainkaan. Pääaineopintojen aikana sain herätyksen rakennusten energiatehokkuusteemaan ja huomasin kuinka suuri merkitys ja vaikutusmahdollisuus talotekniikalla on energiatehokkuuteen. Koko työura onkin sitten tavalla tai toisella mennyt tämän teeman parissa.

3. Miksi organisaatiosi on mukana GBC Finlandissa ja miten siinä toimitte?

Meille vihreän rakentamisen ja kestävän kehityksen teemat ovat yrityksen strategian ytimessä. GBC-organisaatioissa olemme mukana puolessa tusinassa maassa, koska koemme ne hyviksi ja tehokkaiksi kanaviksi verkottua asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa, nostaa omaa profiiliamme ympäristökysymyksissä ja ennen kaikkea oppia uutta sekä organisaationa että yksilöinä. Osallistumme erityisesti GBC Finlandin energiatoimikunnan työhön, vedän itse juuri perustettua kansainvälisten asioiden toimikuntaa ja Uponor oli tietysti yksi GBC Finlandin perustajajäsenistä.

 4. Teetkö itse ”arjen ekotekoja”?

Yritän parhaani, mutta parantamisen varaa on. Olen Lumituuli Oy:n osakkeenomistaja ja käytämme näin ollen kotona uusiutuvaa sähköä. Pyrin käyttämään julkisia kulkuneuvoja aina kun se kaupungissa kulkiessani on mahdollista. Kesämökille olen muun perheen kiusaksi rakentanut äärimmilleen viritetyn jätteiden lajittelujärjestelmän.

 5. Mikä on mielipaikkasi ja miksi?

Kesämökin terassin nurkkaus auringonlaskun aikaan hyvän kirjan ja punaviinilasin kanssa. Tarvitseekohan tätä suomalaisille selittää?

6. Mikä on mielirakennuksesi ja miksi?

On täysin mahdotonta nimetä vain yksi rakennus. Jos näin on kuitenkin pakko tehdä, niin sanotaan vaikka Kansalliskirjasto (ent. Helsingin yliopiston kirjasto). Rakennus itsessään on varsinkin sisältä kiehtova ja sen merkitys suomalaisen sivistyksen tallentamisessa on korvaamaton.

7. Missä haluaisit asua ja miten?

Olen helsinkiläinen eikä Helsinkiä parempaa paikkaa maailmassa ole. Täällä minä haluan asua jatkossakin, asumismuodolla ei sinänsä ole väliä.

 8. Jos voisit muuttaa yhden asian rakennetussa ympäristössä, mikä se olisi?

Autoilun ja kaupunkilaisten välinen tasapaino on järkkynyt kaikissa suuremmissa kaupungeissa. Rakennetun ympäristön pitäisi olla ihmisiä, ei autoja varten. Kaupunkiin pitää päästä ja siellä pitää pystyä liikkumaan, mutta kaupunkia ei pitäisi kehittää autoliikenteen ehdoilla. Myönnän kyllä, että tämä on nykymaailmassa vähän utopistinen ajatus.

9. Mikä on mottosi?

Groucho Marxin kuolematon viisaus: “En ikinä liittyisi klubiin, joka ottaisi kaltaiseni ihmisen jäsenekseen.” Ihmisen ei pidä ottaa itseään liian vakavasti ja itse asiassa dogmaattisia mottoja kannattaisi parhaansa mukaan välttää.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmää pilotoidaan Keravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa 

6.2.2023
Green Building Council Finland aloittaa hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän pilotoinnin. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Leino, A-Insinöörit Rakennuttaminen sekä Ella Lahtinen, Green Building Council Finland.