[hr]
Vesa Peltonen
Arkkitehti, SUST. Design & Consulting Oy[hr]
Mikä on arkkitehtuurin rooli ilmastonmuutoksen hidastamisessa? Tästä keskusteltiin Pariisin
ilmastokokouksen ensimmäisenä päivänä 30.11.2015, jonka järjestivät kansainvälinen arkkitehtiliitto UIA, Euroopan arkkitehtien yhteisorganisaatio ACE sekä kaksi ranskalaista arkkitehtiorganisaatiota, CNOA ja CIAF. Konferenssiin osallistui yli 100 arkkitehtia ympäri maailmaa.
Mistä puhuttiin?
Paitsi että puhuttiin ilmastonmuutoksen faktoista (Sylvie Joussaume, ilmastoasiantuntija Centre
national de la recherche scientifique, IPCC) puhuttiin myös siitä, kuinka arkkitehdit voivat reagoida
ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin joita näemme jo nyt ja jotka varmuudella tulevat lisääntymään. Patrick Coulombel (Emergency Architects Foundation), Anna Heringer (UNESCO Adobe Architecture Chair) ja Pascal Gontier (arkkitehti, opettaja) lähestyivät ratkaisuja käytännön rakennusprojektien kautta, joissa on toteutettu kriisirakentamista halvalla, käyttäen paikallisia materiaaleja ja vähähiilisiä ratkaisuja.
Mutta asioita ei voi ratkaista vain teknisesti tai rakennusprojektin tasolla. David Mangin (Grand
Prix de l’Urbanisme 2008) käsitteli kaupunkirakentamisen tasolla ilmastohaasteita, mm. tulviin
varautumista ja etelä-afrikkalainen Carin Smuts (2008 Global Award for Sustainable Architecture)
sitä, kuinka valtavissa townshipeissä voidaan saada aikaan asukkaita hyödyttäviä asioita kestävällä
tavalla. Perinteisen radikaali-innovatiivisen puheenvuoron, todellisen herkkupalan, tarjoili
Snøhettan-toimiston Kjetil Trædal Thorsen: kaikki on mahdollista, kun käytämme peloitta
osaamisemme kaikkia teknisiä ja taiteellisia osa-alueita.
Round table –keskusteluun osallistui ranskalaisen ja EU-politiikan edustajia ja virkamiehiä,
arkkitehtiorganisaatioiden puheenjohtajia (UIA, ACE) sekä kestävän rakentamisen nimekkäitä
konkareita (Kenneth Yeang, Edward Mazria, Thierry Salomon). Kaupunkirakenne,
liikenneratkaisut, hiilineutraliteetti ja sosiaaliset olot olivat keskusteluissa mukana.
Tilaisuus oli minulle erittäin antoisa, pelkästä energiatehokkuudesta – mikä on erittäin tärkeää –
on siirrytty laajempaan, integroituun näkemykseen siitä, miten rakentamista pitää kehittää ja mikä
on arkkitehtuurin osa siinä.
Arkkitehti – portinvartija?
Merkittävä osa hyvästä ja kestävästä rakentamista tulee määriteltyä arkkitehdille kuuluvissa
tehtävissä. Vaikka varmaan kaikki tämän ymmärtävät, ei homma toimi ja jonkun viaksi tämä
toimimattomuus pitää osoittaa.
Mutta ei ole yhtä ainoaa prosessin osapuolta, joka on syypää. Asiat eivät korjaudu ilman yhteistä
tahtoa ja keskinäistä luottamusta, eikä ilman yhteiskunnan ohjausta ja kannustusta. Meidän
reaalimaailmassamme tämmöinen yhdessä tekeminen ja integroidut prosessit eivät ole helppoja
tai haluttuja. Puolustamme reviirejämme ja olemme parempia löytämään vihollisia kuin liittolaisia.
Vaan ei kaikki ole synkeää ja toivotonta: Ken Yeang sanoi pari asiaa, jotka kannattaa painaa
mieleen. Kun keskustellaan asiakkaan kanssa ratkaisuista, ei pidä unohtaa kertoa sitä, että
arkkitehti on ratkaisujen asiantuntija, ei asiakas. Tämä on tosiasia, ei ylpistelyä. Ja kun kysyttiin,
mitä arkkitehtien pitäisi pystyä tuottamaan, oli vastaus minulle mieluisa: ”Happiness.”
