Green Building Council Finland

Asumisen hiilijalanjälkeen vaikutetaan nopeiten energiatehokkuudella

LOIKKA-Blogi
Juhani Hyvärinen


Juhani on jäsenenä Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikunnassa ja toimii Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n teknologia-asioista vastaavana johtajana.

Rakennukset edustavat suurta osaa hiilijalanjäljestä. Asuinrakennuksia ja kesämökkejä on Suomessa noin 1,8 miljoonaa, ne edustavat suurta osaa kaikista rakennuksista ja jokainen asuu jossakin. Uudisrakentamisen määräysten vaikutus hiilijalanjälkeen on hidasta ja nopeammat keinot liittyvät käytönaikaiseen korjausrakentamiseen ja tarpeenmukaisen käytön lisäämiseen. Viisas omistaja varautuu nouseviin energianhintoihin tulevissa remonteissaan jo nyt.

On tärkeätä kiinnittää huomiota siihen, että myös rakentamisessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota vähähiilisyyteen. Samalla on kuitenkin muistettava, että rakennukset ovat pitkäikäisiä, ja koko rakennuskannan hiilijalanjälkeen vaikuttamisessa pelkästään rakennuskannan uudistumiseen luottaminen on liian hidasta.

Yli neljä viidesosaa vuonna 2035 käytössä olevista asuinrakennuksista on jo rakennettu ja niiden aiheuttamaan hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa pääasiassa vain käytön energiatehokkuuden ja käytettyjen energiamuotojen ominaispäästöjen kautta. On todennäköistä, että kun vähäpäästöisiä energiamuotoja otetaan enenevässä määrin käyttöön, tulee niiden hinta olemaan nykyisin käytössä olevia energiamuotoja kalliimpaa.

Olemassa olevien rakennusten käytön energiatehokkuudessa on paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi tarpeenmukaisen käytön mahdollistaminen eli tarpeettoman käytön lopettaminen ovat toteutuneet hyvin uudisrakentamisessa, jossa energiatehokkuudesta on säädetty uuden rakennuksen energiatehokkuusasetuksen kautta. Samaan aikaan uusien rakennusten sisäilmasto on myös kehittynyt terveellisempään ja viihtyisämpään suuntaan hyvää vauhtia. Eikö suunta voisi olla sama myös koko siinä rakennuskannassa, joka on rakennettu ennen nykymuotoisia talotekniikkaa ja energiatehokkuutta koskevia asetuksia?

Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa myös lainsäädännön kautta. Esimerkkinä tästä on jo pitkään voimassa ollut olemassa olevan rakennuksen energiatehokkuusasetus sekä edellistäkin voimakkaampana toimena ehdotettu laki rakennusautomaation pakollisuudesta suuriin rakennuksiin. Nämä ovat toimenpiteinä periaatteessa hyviä, mutta käytännössä nekin ovat melko hitaita. Olemassa olevan rakennuskannan osalta lainsäädäntö on melko varovaista niin, että säädösten vaikutusalue on usein sellainen, että se käsittää vain kohteet, joissa asetusten vaatimat muutokset kannattaisi tehdä muutenkin.

Velvoittavien keinojen sijasta näyttää vanha viisaus taas pätevän: ei väkisin vaan väsyttämällä. Vaikuttaa siltä, että vähähiilisen energian nostaessa energian hintaa, on itse kunkin syytä kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon energiaa käyttää. Jos pärjää vähällä, ei kalliskaan hinta niin kirpaise. Toisin sanoen, kun markkinat motivoivat vähähiilisyyteen, on omistajan tehtävänä miettiä, miten voidaan vaikuttaa siihen, että arvokasta päästötöntä energiaa käytetään vain tarpeeseen.

Viisas rakennuksenomistaja varautuu nouseviin kustannuksiin jo nyt rakennuksensa energiatehokkuutta parantamalla. Keinoja on monia ja iso osa keinoista on jo nyt myös kannattavia osana joka tapauksessa tehtävää peruskorjausta. Toteutuskonsepteja on olemassa ja, kun korjataan, kannattaa tavoitteet asettaa riittävän korkealle.

Voimme kaikki osaltamme vaikuttaa ilmastonmuutokseen asuinrakennusten energiatehokkuudesta huolehtimalla. Hyvin tehtynä korjausrakentamisessa voidaan lisäksi parantaa sisäilmaston ja veden laatua samalla, kun osallistumme maailmanlaajuisiin talkoisiin.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä