Tämän vuoden asuntomessuilla Tuusulassa painotettiin erityisesti vähähiilisyyttä ja kestävää rakentamista. Green Building Council Finland:illa oli kunnia vetää paneelikeskustelu vähähiilisyyden tavoitteista ja keinoista tapahtumassa elokuun lopulla. Keskustelun juonsi FIGBC:n toimitusjohtaja Mikko Nousiainen.
Paneelissa Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen keskusteli Tuusulan kunnan ja Suomen Asuntomessujen edustajien kanssa vähähiilisyydestä. Keskustelussa oli mukana yliarkkitehti, TkT Vesa Ijäs, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, projektipäällikkö Antti Virkkunen, Insinööritoimisto Vesitaito Oy, Rykmentinpuiston ohjelmapäällikkö Tuomo Sipilä, Tuusulan kunta, ja operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää, Osuuskunta Suomen Asuntomessut.
Keskustelussa käsiteltiin viittä eri teemaa tunnin aikana: Kuinka suuri yleisö on kestävyysasian ottanut ja ymmärtänyt, rakentamisen ja suunnittelun ohjaus ja johtotehtävät käytännössä, asukkaiden tarpeet, asukasnäkökulma ja vähähiilisyyden kansanomaistaminen sekä tasapaino rakennetussa ympäristössä. Ympäristöministeriön Matti Kuittinen aloitti paneelin toteamalla osuvasti, kuinka ”rakentamisessa käytetään noin puolet maapallon vuosittaisista raaka-aineista, noin 40 % käytössä olevasta primäärienergiasta ja kolmasosa Suomen kasvihuonepäästöistä muodostuu juuri rakentamisen parissa”. Kuittisen kommentti johdatti keskustelijat kestävyyden haasteiden pariin. Asuntomessujen Heikki Vuorenpää muistutti, että ”asukkaat luottavat teknologian ratkaisevan kestävyyden haasteet. Tärkeämpää olisi kuitenkin keskittyä valintoihin, joihin voi vaikuttaa.”
Mitä muuta kestävässä asumisessa on huomioitava? Rykmentinpuiston Tuomo Sipilä painottaa energiajohtamista ja messuvieraille annettavaa neuvontaa. Konkreettinen esimerkki on vaikkapa aurinkoenergian käyttö. Messutaloissa on ylipäätään nostettu esille uusiutuva energiaa, kiertotaloutta rakentamisessa sekä A-luokan energiatalot. ARA:n Vesa Ijäs painottaa kommentissaan rakentamisen kestävyyttä – elinkaariajattelun näkökulmasta on tärkeää, että rakennukset kestävät aikaa. Lopuksi Heikki Vuorenpää vielä mainitsee, että ”kaikki lähtee kaavasuunnittelusta ja rakennustapaohjauksesta. Messuilla nämäkin opit on viety hyvin käyttöön.”
Keskiössä vaikuttavuus ja ison mittakaavan toiminta
FIGBC:n Mikko Nousiainen nostaa esiin, että ratkaisevaa vähähiilisyyden kehittämisessä on vaikuttavuus ja ison mittakaavan toiminta. Mitä ympäristöministeriössä on käynnissä tähän teemaan liittyen?
Matti Kuittinen aloittaa aiheen ruotimisen toteamalla, kuinka ”Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, rakentamisen parissa täytyy tehdä päätöksiä ja tekoja. Hiilijalanjäljen pienentävää lainsäädäntöä on piakkoin tulossa. Taloista on pyritty tekemään energiatehokkaampia tähän mennessä, mutta jatkossa on huomioitava myös koko elinkaari, eli rakennuksen materiaalit ja se, kuinka pitkään ne kestävät. Ministeriön työkalut tulevaisuutta varten ovat vähähiilisyyden arviointimenetelmä, päästötietokanta sekä digitaalisuus. Sen avulla jo suunnitteluvaiheessa voi testata, miten eri valinnat vaikuttavat rakennuksen hiilijalanjälkeen.”
Seuraavana onkin tärkeää miettiä, mitä yksittäisen kansalaisen on oivallettava tästä aiheesta. Matti vastaa, että ”kukkaron kautta ajattelemalla oman kodin rakentaminen on taloudellisesti suurimpia mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöasioihin. On hyvä miettiä, minkälainen ilmastoteko on tämän talon suunnittelu tai ostaminen? Ylipäätään ostajan tulee vaatia tietoa.”
Mitä päästöistä on hyvä tietää?
Talon rakennuttajan on hyvä tietää jotakin myös päästöjen maailmasta. Mikko Nousiainen pyytääkin tässä neuvoa Antti Virkkuselta. Hän kertoo, että talon rakennuttajan kannattaa pitää mielessä luonnosvaiheen päästölaskelman tärkeys. Se on saatava katsottavaksi jo hyvissä ajoin ennen rakennusluvan hakemista. Päästötiedot löytyvät ympäristöselosteesta, energiatodistuksesta ja ympäristöministeriön tulevasta päästötietokannasta.
Tuusulan messutalojen kohdalla on huomioitava, että niiden päästöjä ei ole vielä suunnitteluvaiheessa optimoitu. Tässä kohti ollaan tiedonkeruuvaiheessa ja päästöt on mitattu rakentamisen jälkeen. Heikki Vuorenpää kommentoikin, mitkä valinnat vaikuttavat päästöjen suuruuteen. Näitä ovat olleet esimerkiksi energiavalinnat, vaikkapa kaukolämpö tai maalämpö, ilmalämpöpumpun asennus ja hybridivalinnat. Myös rakennusmateriaalit vaikuttavat, onko talo tehty valmisbetonista vai puusta.
Vinkkejä tuleville pientalojen rakentajille
Paneelissa nostettiin esiin myös kysymys siitä, mihin meidän pitäisi kiinnittää huomiota. Mitä hyviä vinkkejä osallistujilla oli antaa tuleville pientalojen rakentajille? Vesa Ijäs kommentoi korostaen käytönaikaista energiankulutusta, energiamuodon valitsemista, sekä sitä, että rakennetaan vain se, mikä tarvitaan. Onko esimerkiksi lämmitetty autotalli tarpeellinen? Mille paikalle asunto rakennetaan?
Antti Virkkunen jatkaa painottaen lämmitysmuodon valintaa, energiatehokkuutta, yksinkertaista rakennuksen muotoa, hukan välttämistä, optimoitua ikkuna- ja ovipinta-alaa sekä rakentamispaikkaa. Panelistit muistuttivat myös hyvän suunnittelun tärkeydestä ja korostivat, että on vaadittava asiantuntijoita esittämään eri ratkaisuja asukkaan omat tarpeet huomioiden. Näiden vinkkien avulla onkin hyvä suunnata kohti seuraavia asuntomessuja tai omaa unelmakotia!
Tilaisuudessa kuultiin myös talotehtaiden edustajien puheenvuorot vähähiilisestä rakentamisesta. Puheenvuoron käyttivät Jämerän Jari Malkamäki, Kastellin Joran Hasenson sekä Sievitaloilta Jorma Kariluoma ja Heikki Linna. Heidän kommenttinsa ja muuta lisätietoa artikkeliin saat kuuntelemalla paneelikeskustelun kokonaisuudessaan.
Kirjoittaja: Katja Vaulio, kestävän kehityksen asiantuntija
Lisätiedot:
Paneelikeskustelu, video kokonaisuutena
https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9311&sid=9311
https://www.tuusula.fi/tiedotepalsta/show.tmpl?sivu_id=2345&id=7283
https://www.asuntomessut.fi/kestava-asuminen
https://www.ym.fi/vahahiilinenrakentaminen
Vähähiilisyys ja energia esillä Tuusulan asuntomessuilla (FIGBC -artikkeli)
