Green Building Council Finland

Bioenergia on älykästä lämpöä (ja sähköä)

Kirjoittaja Hannes Tuohiniitty on Bioenergia ry:n toimialapäällikkö. Yhdistyksen tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja ja torjua ilmastonmuutosta viisaasti edistämällä kotimaisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa.

Rakennetussa ympäristössä mietitään ahkerasti energiaratkaisuja. Kaukolämpöalueilla etsitään tapoja toteuttaa verkot tehokkaammin, kaikkialla mietitään aurinkoenergian, lämpöpumppujen ja tuulen liittämistä mukaan. Monenlaiset bioenergian vaihtoehdot ovat myös esillä. Haluan tuoda näitä monipuolisia toteutustapoja esiin tässä kirjoituksessa.

Taustalla vaikuttavat globaalit syyt, jotka ovat tehneet energian hinnasta ja saatavuudesta epävarmempaa. Öljyn pysyvän hinnannousun ja ilmastonmuutoksen takia fossiilisten energialähteiden vähentäminen ylipäänsä on välttämätöntä.

Lämmitysenergiankulutus vähentyy rakennusten energiatehokkuuden parantuessa. Tällä on merkittävä vaikutus eri lämmitysratkaisujen kannattavuuteen. Vanhoilla alueilla hankitaan helpommin asuntokohtaisia ratkaisuja, joilla korvataan fossiilisia lämmitysmuotoja.

Rakennusten energiatehokkuuden parantuessa lämmönmyyntimäärät laskevat, mutta lämmitystehon tarpeet kylmimmillä ilmoilla eivät tipu niin radikaalisti. Tämä tarkoittaa karrikoidusti sitä, että passiivienergiataloissa tarvitaan edelleen lämmitysenergiaa.

Talokohtaisesti ja alueratkaisuina

Vesilämmitykseen yhdistetty pellettitakka lämmittää maskulaiskotia olohuoneen ja keittiön välissä. Kuvan lähde: Bioenergia ry

Talokohtaisesti huipputehon tarpeen voi automaattisesti ja kustannustehokkaasti täyttää vaikka pellettitakalla. Laite käynnistyy termostaatin tai kellonajan ohjaamana.  Käynnistyssignaali voi teknisesti tulla vaikka sähkömittarilta, kun sähkön hinta nousee yli asetetun kynnysarvon.

Vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä modernit pellettikattilat toimivat erittäin pienestä teholuokasta alkaen. Seinälle kiinnitettävät mallit toimivat yli 90 % hyötysuhteella jo muutamasta kW alkaen.

Mahdollista on toteuttaa kortteli- tai aluekohtainen keskitetty lämmitysjärjestelmä rakentamalla lämmönsiirtoverkko rakennusten välille osuuskunta- tai osakeyhtiömallilla. Kaavoitustyössä tämä kehityssuunta tulisi huomioida tilavarauksissa ja rakennusten ryhmittelyssä.

Suomen Rakennusinsinöörien liitto valitsi Kempeleen ekokorttelin vuoden merkityksellisimmäksi rakennuskohteeksi Suomessa vuonna 2010. Kortteli on Suomen ensimmäinen energia-omavarainen asuinalue, joka on irti valtakunnan sähköverkosta. Alueen oma pienvoimalaitos tuottaa sähkö- ja lämpöenergiaa kymmenelle omakotitalolle hakkeella. Kuvan lähde: Volter Oy

Vanhan alueen toteutuksesta esimerkkinä toimivat muun muassa Mynämäen keskustaajaman sekä Akaan kerrostaloalueen pellettilämpöverkot. Näissä asiakkaat eivät investoineet vaan ostavat lämmön yrittäjältä MWh-perusteisesti.  Kannustin energiatehokkuuden parantamiseen tai esimerkiksi aurinkokeräininvestointiin säilyy vahvasti.

Uusilla rakennusalueilla keskitetty biolämmöntuotanto on uusiutuva ja kustannustehokas valinta. Tällaisesta toteutuksesta hyvä esimerkki on Rakennusliike Halesa Oy:n toteuttama Nokian Lähdeniityn alue. Rakennusyhtiö perusti erillisen lämpöyhtiön, joka rakensi  1 MW pellettilämpökeskuksen sekä energiatehokkaan lämpöverkon, joka palvelee noin 130 rivitaloyhtiöiden sekä yksittäisten pientalojen ruokakuntaa.

Lämmöstä sähköön ja lämpöön

Sähköverkkoa vasten toimiva laitos tuottaa sähkö- ja lämpöenergiaa omakotitalolle, vapaa-ajan keskukselle sekä autotalli ja varastorakennuksille. Ylimääräinen sähkö syötetään verkkoon. Akustojen avulla laitos voi toimia sähköverkosta riippumattomana itsenäisenä saarekkeena. Kohteeseen on toteutettu älykäs sähköverkko, joka seuraa energian kulutusta ja säätää tuotantolaitoksen tehoa toivotun ajomallin mukaisesti. Kohteessa on myös älykäs lähilämpöverkko, päästöseuranta, realXtend virtuaalimaailma -yhteys ja sähköauton latauspiste. Kuvan lähde: Volter Oy

Lämmöstä on melko helppoa useallakin tekniikalla tuottaa sähköä. Kiinteistökohtaiset laitteet hyödyntävät useimmiten stirling-tekniikkaa. Nykyisellä sähkön hintarakenteella ja verkkokäytännöillä ne eivät vielä ole kannattavia.

Sen sijaan hieman suuremmat yksiköt ovat kannattavuuden rajoissa. 30 – 500 kW sähköteholla toimivat CHP-laitteet vaativat taakseen riittävän lämmön tarpeen. Silloin puhutaan esimerkiksi teollisuuskiinteistöstä tai asuinalueesta. Hakkeella ja pelletillä toimivia kompakteja CHP-laitoksia on useita, osa pilotointivaiheessa ja osa kaupallisesti saatavilla.

Sähkön pientuotannon verkkoon liittäminen ja sähkön myynti näyttää Suomessakin vähitellen helpottuvan. Tällöin entistä pienemmät lämmön ja sähkön yhteistuotannon yksiköt (CHP) tulevat tarjolle ja todellisiksi valinnoiksi.

Nykyisillä sähkön myyntihinnoilla tuotettu käyttö kannattaa käyttää mahdollisimman paljon tuotantopaikassa. Sisäisten verkkojen operointi ei  ole mahdollista lainsäädännön puitteissa, mikäli mennään kiinteistön rajan yli. Taloyhtiön sisällä se on mahdollista. Kortteli tai kaupunginosatasolla olisi järkevää tasata tuotannon ja käytön eroja niin sähkön kuin lämmönkin osalla ilman siirtomaksuja. Toivottavasti kehitys menee siihen suuntaan.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC:n vastuullinen sijoitustoiminta

24.3.2023
Aidosti vastuullisesti voi sijoittaa pienikin organisaatio. Green Building Council Finlandin hallituksen hyväksymän varainhallinta- ja sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitamme aiempina vuosina kertyneen ylijäämän kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset ovat positiivisia. Joskus voi kasvavissa organisaatioissa

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT