Build Upon –hankkeemme neljäs työpaja järjestettiin torstaina 29.9. ja se keskittyi etsimään keinoja energiatehokkuutta parantavien korjausrakentamisen hankkeiden kysynnän kasvattamiseen. Paikalla oli yli 30 teeman asiantuntijaa. Esitykset löytyvät tekstin lopusta. Seuraava työpaja kuntien energiakorjausten haasteista tiistaina 1.11. , lisätietoja täältä.
Tilaisuuden ensimmäisessä puheenvuorossa projektipäällikkömme Sami Lankiniemi esitteli aikaisempien Build Upon –työpajojen tuloksia. Nostoissa keskityttiin asuinrakennusten korjausta koskeviin haasteisiin sekä erityisesti toimijoiden ja alan ongelmiin, joiden on aiemmissa työpajoissa todettu hidastavan korjausrakentamisen kautta tapahtuvaa energiatehokkuuden edistämistä. Asuintalojen osalta tärkeimmiksi nousivat se, miten voitaisiin paremmin auttaa pitkän aikavälin strategista suunnittelua kunnossapidon ja ylläpidon tukemiseksi, miten voitaisiin tuottaa avointa, luotettavaa ja puolueetonta tietoa korjaushankkeiden suunnittelun tueksi sekä se, miten energiatehokkuus ei vetoa tavallisiin asunnonomistajiin tai asukkaisiin. Lisäksi keskusteltiin digitalisaation mahdollisuuksista.
VTT:n Riikka Holopainen (kuvassa yllä) jatkoi päivää esityksellä lähes nollaenergiatason korjausten esteistä ja esiti ehdotuksia tarvittaviksi toimenpiteiksi Nezer-hankkeen pohjalta. Päätavoitteena tällä projektilla on lisätä lähes nollaenergiatasolle tähtäävää korjausrakentamista tuottamalla tietoa ratkaisuista ja hyödyistä kiinteistönomistajille ja rakennusalan toimijoille. Holopainen jakaa lähes nollaenergiarakentamisen merkittävimmät esteet 1) itse rakennukseen ja sen sijaintiin, 2) osaamiseen sekä asenteisiin ja päätöksentekoon, 3) tekniikkaan ja arkkitehtuuriin sekä 4) taloudelliseen kannattavuuteen ja resursseihin liittyviin tekijöihin. Näiden yksityiskohtaisemman tarkastelun löydät Riikan esityksestä.
Yllä mainitut esteet voidaan VTT:n mukaan ratkaista seuraavilla toimenpiteillä: energia-avustukset lämmitysjärjestelmän muuttamiseksi tai uusiutuvan energian hyödyntämiseksi kaikille kotitalouksille, muuttotappioalueille suunnatut korjausavustukset, lakimuutos asunto-osakeyhtiöiden päätöksenteon helpottamiseksi, kotitalousvähennys myös asunto-osakeyhtiöille, energiatodistusluokan huomiointi varainsiirtoveron suuruudessa sekä energia-avustuksen määrän sitomisen energiatehokkuuden parantamisasteeseen.
Korjaus lähes nollaenergiatasoon päivässä
Tilaisuuden keynote-puhujaksi oli kutsuttu professori Mieke Oostra (kuvassa alla) Groningenin Hanze University of Applied Sciences -koulun NoorderRuimte-yksiköstä. Hän pureutui päivän aiheeseen de Stroomversnelling -hankkeen kautta, kertoen miten Alankomaissa on onnistuttu korjaamaan asuintaloja lähes nollaenergia -tasoon uuden menettelytavan avulla.
Tavoitteena oli lyhentää energiatehokkuutta parantavan korjausprojektin kesto yhteen viikkoon, tarjota 10 vuoden takuuaika, korjata ilman vuokrien korotusta ja kuunnella asukkaiden tarpeita sekä vauhdittaa lähes nollaenergiakorjausten markkinoiden kasvua. Merkittävimpinä tuloksina mainittakoon, että hankkeessa kehitetyllä konseptilla korjauksen kesto työmaalla saatiin puristettua yhteen päivään ja pudotettua kustannuksia neljänneksellä edellisestä kehitysvaiheesta ja alle kolmasosaan lähtötasosta.
Kiritystä energiatehokkuuskorjausten markkinoille
Iltapäivän työpajoissa käsiteltiin korjaushankkeiden prosessin kehittämistä sekä myyntiprosessin kehittämistä. Itse korjaushankkeen prosessin osalta käsiteltiin sitä, miten hankkeista saataisiin asukkaan kannalta mahdollisimman mieluisia. Keskusteltiin myös siitä, kenen vastuulla näiden hankkeiden vetäminen yleensä on ja miten eri sidosryhmiä osallistetaan eri vaiheissa. Pöydissä puitiin myös, mitä tapahtuu kun korjaushanke on valmistunut ja miten niiden onnistumista tulisi mitata. Lisäksi laadittiin ehdotuksia siihen, miten asukkaita voitaisiin paremmin opastaa käyttöön ja pohdittiin, miten asukkaat saataisiin tietoisiksi omasta roolistaan luvattujen tulosten saavuttamisen osalta.
Myyntipuolella keskustelua käytiin siitä, onko toimijoilla saatavilla tarpeeksi markkinatietoa toimiensa tueksi. Pöydissä puhuttiin myös siitä, miten ja millä argumentein energiatehokkuuskorjauksia tulisi myydä – tulisiko esimerkiksi keskittyä energiatehokkuuden sijaan korjaushankkeiden kautta parantuneisiin asuinolosuhteisiin ja tehdä myynnin osalta kokonaisvaltaisempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Olisiko tämä lähestymistapa keino sovittaa asukkaiden tarpeet ja korjauksen kautta saavutettavat hyödyt linjaan keskenään?
Esitykset
Sami Lankiniemi – Nostoja aiemmista Build Upon -työpajoista
Riikka Holopainen – Lähes nollaenergiatason korjauksen esteet ja ehdotuksia toimenpiteiksi
Mieke Oostra – Experiences from de Stroomversnelling[hr]
Kansainvälinen Build Upon -hanke kokoaa kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaiset yhteen julkisen sektorin toimijoiden kanssa kehittämään keinoja rakennusalan hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi korjausrakentamisen konseptien avulla. Hanke tukee energiatehokkuusdirektiivin artikla 4:n vaatimaa kansallisten korjausrakentamisen strategioiden päivitystyötä.
