Green Building Council Finland

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Jan Herranen, Rototec Oy

BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle.

Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi?

Uskon, että geoenergialla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja antaa ohjausvoimaa ilmastonmuutosta vastaan. Hirveän monella muulla yrityksellä ei ole yhtä paljon edellytyksiä toimia ilmastonmuutosta vastaan, niin vahvasti kuin meillä, koska koko liiketoimintamme perustuu hiilijalanjäljen vähentämiseen.

Nykyisen kiinteistökannan korjausvelka on melkoinen ja helposti tehdään vääriä päätöksiä. Haluan olla ylpeydellä mukana Building Life – lähettiläänä ja olla esillä hiilineutraalin tulevaisuuden luomisen kanssa, koska voimme tehdä ilmaston eteen yhdessä huimia asioita.

Millä tavoin Rototec edesauttaa muutosta kohti rakennetun ympäristön kestävää kehitystä?

Meillä on myös selkeät omat vastuullisuustavoitteet ja tiekarttamme näyttää seuraavalta:
2025 mennessä

  • Hiilineutraali geoenenergiakenttien toimitus tuotteena.
  • Hiilineutraali rakennusaikainen lämmitys tuotteena.
  • Keskisyvät kaivot (1000m) vakiotuotteena, jotta saadaan kaupunkien keskustat maalämpöön.

< 2030

  • Mahdollistetaan energian kausivarastointi Pohjoismaiden kaupunkien suurilla maalämpökentillä osana kaupunkien omia kaukolämpöverkkoja.
  • Geoenergia osana suurten kaupunkien lämmitys ja jäähdytys infrastruktuuria.

< 2035

  • Maalämpökenttien oma tuotanto hiilineutraalia.

<2040

  • Rototecin koko toiminta hiilineutraalia.

Miten Rototecissa toteutetaan vähähiilisiä ratkaisuja tai kiertotaloutta käytännössä?

Teemme aktiivista tiedotustyötä kiinteistöjen omistajille ja päättäjille, joilla on mahdollisuus vaikuttaa kiinteistöjen hiilineutraalisuuteen ja energiavalintoihin. Teemme myös voimakasta kehitystyötä, tästä esimerkkinä voidaan mainita HYBGEO projektimme, jonka koordinoi VTT. GTK ja Centria AMK ovat mukana muina tutkimuslaitoskumppaneina. Yrityskumppaneina hankkeessa ovat lisäksemme Tom Allen Senera, Muovitech, Gebwell ja Bassotalo. Projektin tarkoituksena on kehittää kustannustehokas tapa porata keskisyviä kaivoja, 600-1000 metriä syvyisiä. Näiden avulla voimme auttaa kaupunkeja tulemaan hiilineutraaleiksi geoenergian avulla, koska nämä kaivot soveltuvat erityisesti ahtaille tonteille kaupunkien keskustoihin.

Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta geoenergiaratkaisusta mainittakoon Turun Harppuunakortteli, josta tulee valmistuessaan Suomen ensimmäinen lähes täysin energiomavarainen asuinkortteli. Ratkaisussa on yhdistetty geoenergia aurinkopaneeleihin ja kiinteistöt lämmitetään ja viilennetään energia- ja kustannustehokkaasti. Lisätietoja Rototec: Turun Harppuunakortteli ja Harppuunakortteli.fi.

Millä rakennetun ympäristön toimialoilla on mielestäsi tehty suurimpia kehitysaskeleita ja millä toimialoilla on vielä mahdollisuuksia kehittyä entisestään?

Rakennussektorilla on tehty paljon, mutta paljon voidaan myös vielä tehdä esim. luoda päästötöntä rakentamista, hiilivapaita työmaita ja laittaa jo rakennusaikainen lämmitys maalämpöön. Jo nyt on saavutettu huomattavia energiasäästöjä, mutta voimme jatkossa yhdistää ne vielä enemmän myös päästösäästöihin. Olemme nyt energiamurroksessa ja mietimme koko ajan enemmän kuinka peruslämpö tuotetaan tulevaisuudessa.

Maalämpö on varteenotettava vaihtoehto tähänkin, myös yhdistettynä muihin energialähteisiin. Taloyhtiöiden ja suurien kiinteistöjen on mahdollista olla energiaomavaraisia maalämmöllä ja säästää ilmastoa sekä rahaa samalla. Maaviileän käyttäminen yhdessä maalämmön kanssa lisää energiatehokkuutta ja kustannussäästöjä entisestään, kun kallio lataa itseään kuin akku (varaa viileää talvellä kesällä käytettäväksi ja lämpöä kesällä talvellä käytettäväksi). Jäähdytys maaviileää hyödyntämällä on mahdollista usein vapaajäähdytyksellä pelkillä kiertopumpun kustannuksilla ja pienellä toimilaitelisäinvestoinnilla riippuen ilmanvaihtotavasta. Konejäähdytykselläkin voidaan lauhteet johtaa kaivoihin, jotka varastoivat kesällä lämpöä kallioperässä talvea varten. Näin energiatehokkuus kasvaa entisestään ja energian kierrätys voi myös vähentää investointikustannuksien tarvetta maalämpökaivokentässä.

Mitä toivot #BuildingLife -hankkeen saavuttavan Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Building Life – hanke on erinomainen kanava herättää puolueetonta ja avointa keskustelua ilmastotavoitteista ja erilaisista keinoista saavuttaa ne. Olemme yhteisellä asialla, sillä ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia. Toivon, että voimme eri alan toimijat yhdessä tuoda esille eri tapoja tehdä rakennusalasta hiilineutraalia ja herättää keskustelua aiheesta. Pitkällä tähtäimellä toivon, että saamme muutoksen aikaiseksi kohti hiilivapaata rakentamista.

Millaisia terveisiä lähettäisit päättäjille a) Suomen hallituksessa, b) kunta- ja maakuntatasolla?

a) Päättäjille haluaisin sanoa, että ratkaisut ilmastotavoitteiden saavuttamiseen löytyvät jo ja vaikka meillä on kiire, niin ehdimme vielä hyödyntää niitä. Enää ei tarvitse keksiä pussillista uusia keinoja vaan tehdään töitä yhdessä, jotta saadaan tuloksia. Ottakaa huomioon kaikki eri olemassa olevat uusiutuvat energiamuodot ja niiden käyttäminen yhdessä. Uusiutuvat energiamuodot eivät ole toisiaan pois sulkevia vaihtoehtoja vaan ne tarvitsevat myös toisiaan.

Maalämmöstä tulee 100% hiilineutraalia ainoastaan uusiutuvan sähkön avulla. Sähköntuotantoa tullaan tarvitsemaan jatkuvasti lisää mm. sähköautojen lisääntyessä. Itseasiassa maalämpöön siirtyminen on vähentänyt sähkön tarvetta jo nyt, jolloin sähköä voidaan käyttää muuhun kuin lämmitykseen ja viilennykseen. Lue lisää SULPUn tiedotteesta. Ainutlaatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä tuo sähköliittymän taakse myös lämmityksen ja uusi älykäs kiinteistöautomaatio pystyy silloin ohjaamaan joustavasti esimerkiksi sähköautopaikkojen ja aurinkopaneelien mukana lämpöpumppujärjestelmää tarpeen ja tarjonnan mukaan. Maalämmön luoma kysyntäjousto voi tulevaisuudessa olla hyvinkin tärkeää yhteiskunnan sähköistyessä yhä enemmän ja sähköverkon “perusvoiman” vähentyessä, kun muiden uusiutuvien energialähteiden määrä vaihtelee.

b) Kuntien ja kaupunkien viranomaisille haluaisin sanoa, että suhtautukaa avoimin mielin eri energiamuotoihin. Kaikki keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kannattaa hyödyntää ja avaimet energiaomavaraisuuteen löytyvät tosi läheltä, ihan jopa jalkojemme alta. Ympäristönsuojelua pitäisikin tarkastella ylemmällä tasolla yhtenä isompana kokonaisuutena. Puhdas vesi ja puhdas ilmasto ovat molemmat meidän kaikkien perusoikeuksia ja toivoisimme, että lupien käsittelyä tulkittaisiin faktapohjaisesti ja yhtenäisesti siten, että nämä säilyvät puhtaina myös tuleville sukupolville.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmää pilotoidaan Keravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa 

6.2.2023
Green Building Council Finland aloittaa hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän pilotoinnin. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Leino, A-Insinöörit Rakennuttaminen sekä Ella Lahtinen, Green Building Council Finland.