Green Building Council Finland

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Tuomas Särkilahti, Skanska

Tuomas Särkilahti

BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle.

Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi?

Skanskan tavoitteena on rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Se tarkoittaa sitä, että oman toimintamme jatkuvan kehittämisen lisäksi haluamme vaikuttaa vielä laajemmin ja kannustaa koko kira-alaa eteenpäin vastuullisuuden eri osa-alueilla. Uskon, että alalla kaivataan kipeästi kattavampaa yhteistyötä, tiedon jakamista ja yhteistä vastuunkantoa ilmastonmuutoksen torjumisen eteen. #BuildingLife tarjoaa mainion foorumin ympäristövastuullisuuden edistämiselle läpi leikaten koko kira-alan.

Millä tavoin Skanska edesauttaa muutosta kohti rakennetun ympäristön kestävää kehitystä?

Oma ilmastotavoitteemme on olla hiilineutraali 2045 mennessä. Tavoite sisältää omien päästöjemme lisäksi myös toimitusketjussamme syntyvät päästöt ja olemme lisäämässä tavoitteeseemme myös valmistuvien kohteiden käytönaikaisen energiankulutuksen. Tavoitteemme kattaa rakennusalan ilmastovaikutukset hyvin laajasti ja tästä näkökulmasta alan eteenpäin puskeminen on ainoa keino päästä hiilineutraaliuteen. Emme pääse tavoitteeseemme yksin, vaan meidän pitää toimia aktiivisesti yhdessä koko arvoketjun kanssa pienentääksemme rakentamisesta ja rakennusmateriaaleista aiheutuvaa hiilipiikkiä ja toisaalta pohtia koko ajan kestävämpiä ja tehokkaampia energiaratkaisuja käytönaikaisten päästöjen pienentämiseksi.

Miten Skanskalla toteutetaan vähähiilisiä ratkaisuja tai kiertotaloutta tai koko elinkaaren päästöjen vähentämistä käytännössä?

Jotta vähähiilisyys huomioidaan hankekehityksen joka vaiheessa, olemme kehittäneet suunnittelunohjauksen tueksi vähähiilisyyden ohjekortit, joiden avulla hiiliviisaat ratkaisut on helppo huomioida osana normaalia toimintaa.
Konkreettisella tasolla meillä on otettu käyttöön monia vähähiilisyyttä edistäviä ratkaisuja, esimerkiksi Skanska Kodit tavoittelee uusissa kohteissaan aina A-energialuokkaa ja RTS-ympäristöluokitusta. Näin mahdollistamme kestävän elämäntavan kotiemme asukkaille.
Olemme myös sitoutuneet Kestävän purkamisen Green dealiin, jonka myötä olemme mukana edistämässä purkumateriaalien parempaa hyödyntämistä. Yhtenä todella mielenkiintoisena esimerkkinä tästä voisin nostaa ReCreate-hankkeen, jossa olemme mukana kehittämässä purettujen betonielementtien uudelleenkäyttöä.

Millä rakennetun ympäristön osa-alueilla on mielestäsi tehty suurimpia kehitysaskeleita ja millä toimialoilla on vielä mahdollisuuksia kehittyä entisestään?

Energiatehokkuuden huomioiminen on mielestäni edistynyt hienosti ja sen huomioiminen on meilläkin jo ihan arkipäivää, vaikka tässäkin tavoitetta pitää koko ajan kiristää. Myös uusiutuvan energian ratkaisut kehittyvät hurjaa tahtia, mikä on mielestäni erityisen tärkeää kestävämmän yhteiskunnan kannalta, sillä päästötön ja puhdas energiainfrastruktuuri on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Materiaalipuolellakin on hienosti lähdetty liikkeelle tuotteiden päästöjen pienentämiseksi, vaikka matkaa maaliin vielä on. Kuulemme jatkuvasti uusista edistysaskelista toimittajiltamme.
Erityisen paljon kehityspotentiaalia näen erilaisissa kiertotalouden ratkaisuissa. Meillä on valtava materiaalivarasto kiinni purettavassa rakennuskannassa ja sen hyödyntäminen voisi edesauttaa materiaalisidonnaisten päästöjen pienentämistä uudisrakentamisessa.

Mitä toivot #BuildingLife -hankkeen saavuttavan Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Toivon, että hankkeen myötä saisimme alalle mahdollisimman konkreettisia tavoitteita ja selkeitä benchmarkeja ohjenuoraksi eri osapuolille. Jokaisella kira-alan toimijalla on oma roolinsa muutoksessa kohti vähähiilistä yhteiskuntaa ja hyvien päästövähennyskeinojen jakaminen #BuildingLife -hankkeen kautta olisi myös tärkeää.

Mitä ajatuksia on lähestyvään YK:n ilmastokokoukseen (COP26) liittyen, erityisesti rakennetun ympäristön toimialan näkökulmasta?

Koska rakennettu ympäristö on niin merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta, on hienoa, että tänä vuonna YK:n ilmastokokouksessa rakennettu ympäristö on nostettu keskiöön. Ala on varsin sirpaleinen ja monen tekijän summa, joten toivon, että ilmastokokouksessa saadaan asetettua yhteiset tavoitteet koko arvoketjulle sitouttaen eri osapuolet työskentelemään hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Pandemian jälkeisessä ajassa vihreä elpyminen luo mahdollisuuksia rakennusalalle, ja velvollisuutemme on olla mukana luomassa kivijalkaa hiilineutraalille tulevaisuudelle.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Mikko Nousiainen jättää Green Building Council Finlandin toimitusjohtajan tehtävät

4.10.2022
Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen on pyytänyt eroa tehtävästään järjestön toimitusjohtajana. ”Vuodet ovat olleet hyvin vauhdikkaita ja koen, että nyt on vuoro hengähdystauolle ja hyvä hetki ottaa aikaa

Green Building Council Finland julkaisee oppaan vähähiiliseen rakentamiseen!

26.9.2022
Embargo 26.9.2022 klo 09 Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -julkaisu auttaa organisaatioita hahmottamaan oman toimintansa taso vähähiilisessä rakentamisessa sekä selkeyttää miten edelleen kehittää rakennushankkeita vähähiilisemmäksi. Tarkoitus on myös kannustaa toiminnan kehittämiseen ja

Hyvinvointia kestävän aluesuunnittelun avulla

21.9.2022
Vuosittaisella World Green Building Weekilla on jo pitkään järjestetty kestävän aluesuunnittelun seminaari. Tänä vuonna seminaarin tulokulmana oli hyvinvointi tulevaisuuden yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle kestävän aluesuunnittelun avulla.  Ympäristöministeriön kuulumiset Antti Irjala

Purettavaksi suunnitellut – The Cradle

21.9.2022
Osana World Green Building Weekiä 2022 teimme 16.9.2022 virtuaalivisiitin saksalaiselle The Cradlen työmaalle lähtien Keskustakirjasto Oodin Maijansalista. Saksalainen The Cradle on innovatiivinen rakennuskohde. ”The Cradle viittaa sanana kehtoon”, kertoi Ella

Haaste: allekirjoita Rakentamisen muovit green deal -sopimus

21.9.2022
Anne Kaiser, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja haastaa kaikki Green Building Council Finlandin jäsenet allekirjoittamaan Rakentamisen muovit green dealin. Haastekampanja starttasi osana World Green Building

Kokemuksia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuustaajuudesta

20.9.2022
Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green

#BuildingLife Leaders Forum 6: Hiilineutraali rakennettu ympäristö Suomessa ja Euroopassa

8.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on päättymäisillään, joten todetaan aikaansaatu muutos. Mitä projektissa saavuttiin, miten ala on muuttunut meillä

#BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä

19.9.2022
Saavutammeko vielä sata #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaa? #BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä, kun Uponor, Lassila & Tikanoja, Ruukki, SBB, UKI Arkkitehdit Oy ja Kiinko liittyvät kannattajien joukkoon. #BuildingLife kannattajat sitoutuvat

Koulutuksella lisää vauhtia kiertotalouteen – FIGBC julkaisee Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet -verkkokoulutuksen 16.9.2022

16.9.2022
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloudesta pitää tehdä uusi normaali – ja se on taloudellisestikin järkevintä. Kiertotaloudella materiaaleihin, energiaan ja valmistukseen satsatut panokset säilyttävät arvonsa. Kiertotalous vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta ja ilmastopäästöjä

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022

15.9.2022
Julkaisuvapaa 15.9.2022 klo 10.30 Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen

Kaupunkien energiaomavaraisuus on mahdollista ja kaupallisia ratkaisuja on jo olemassa

15.9.2022
MAKING-CITY: Tulevaisuuden energiapihit kaupunginosat -tapahtumassa 13.9.2022 saimme kuulla hankkeen kahden vetäjäkaupungin toteutuksista; Hollannin Groningenin sekä Suomen Oulun. Tapahtuma oli osa World Green Building Weekiä. MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa.

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

14.9.2022
Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen. Vantaan kaupungin tavoite on