Green Building Council Finland

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Ville Reinikainen, Granlund

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle.

Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi?

Olen suurimman osan työurastani työskennellyt energiatehokkuuden, uusien energiaratkaisujen ja vastuullisuuteen liittyvien teemojen ympärillä. En ole päätynyt vahingossa näiden teemojen pariin, vaan jo hyvin nuoresta iästä lähtien olen leikkisästi sanoen saarnannut ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun puolesta, joten kun mahdollisuus ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi aukesi, koin hyvin luontevaksi ilmoittautua mukaan. Koen myös, että nykyinen roolini yrityksemme liiketoiminnan kehitysjohtajana ja substanssiosaaminen aiheeseen liittyen antavat minulle hyvät edellytykset toimia lähettiläänä.   

Millä tavoin Granlund edesauttaa muutosta kohti rakennetun ympäristön kestävää kehitystä?

Mielestäni Granlundin tärkein tehtävä rakennetun ympäristön kestävän kehityksen edistämisessä on auttaa meidän asiakaitamme onnistumaan omassa kestävän kehityksen työssään. Rakennetun ympäristön kestävä kehitys on Granlundin syvintä corea ja on ollut sitä koko yrityksemme historian ajan, 61 vuotta.

Erityisesti energiatehokkuus on ollut yrityksemme vahvuusalueita. Kehitimme ensimmäiset omat energiasimulointijärjestelmämme jo 70-luvulla ja olemme olleet vuosikymmenten saatossa kehittämässä kiinteistö- ja rakennusalan käytäntöjä sekä lainsäädäntöä niin Suomessa kuin EU-areenoilla.

Olemme ilolla seuranneet, että asia, joka on ollut meille kovin tärkeä jo hyvin pitkään, on noussut yhdeksi yhteiskuntamme keskeisimmistä puheenaiheista. On hienoa, että energiaratkaisujen lisäksi myös vastuullisuuden kysymykset laajasti ovat nousseet kiinteistö- ja rakennusalalla yritysten strategioissa korkealle. Tämä on tarjonnut Granlundille mahdollisuuden tarjota osaamistamme ja auttaa asiakkaitamme entistä laajemmin kestävän kehityksen kysymyksissä.

Miten Granlundilla toteutetaan vähähiilisiä ratkaisuja tai kiertotaloutta tai koko elinkaaren päästöjen vähentämistä käytännössä?

Oman toimintamme osalta tulemme olemaan hiilineutraaleja vuoden 2021 aikana. Tämän tavoitteen saavuttamisessa me hyödynnämme osittain kompensaatioita, mutta konkreettisina toimenpiteinä olemme panostaneet jo pitkään toimipisteidemme energiatehokkuuteen, liikkumisen vähähiilisyyteen ja muun muassa aurinkoenergian paikalliseen hyödyntämiseen. Lisäksi meillä on olemassa investointisuunnitelma, jolla pienennämme kompensaatioiden osuutta systemaattisesti.

Tärkeämpänä on kuitenkin meidän hiilikädenjälki, eli meidän tapauksessa se, miten paljon pystymme auttamaan asiakkaitamme vähähiilisissä ratkaisuissa ja päästöjen vähentämisessä. Meillä on tällä hetkellä käynnissä hiilikädenjäljen laskenta ja tavoitteena on, että jatkossa kaikkien meidän palvelujemme, myös niiden, joita ei suoraan mielletä päästövähennystoimiksi, hiilivaikutukset on laskettuna auki. Luonnollisesti kaikissa niissä palveluissa, jotka lähtökohtaisesti tähtäävät päästövähennyksiin, palveluiden päästövaikutukset on raportoitu kattavasti jo pitkään.  

Millä rakennetun ympäristön osa-alueilla on mielestäsi tehty suurimpia kehitysaskeleita ja millä toimialoilla on vielä mahdollisuuksia kehittyä entisestään?

Tähän taitaa olla helppo vastaus energiatehokkuus ja uudet energiaratkaisut. Tälläkin puolella on vielä kuitenkin paljon tehtävää muun muassa älykkäiden ohjausratkaisujen ja energian varastoinnin saralla.

Materiaalitehokkuus on hyvällä tavalla lähtenyt teemana nousemaan yhä tärkeämmäksi ja tällä puolella tekemistä riittää. Viime aikoina olemme saaneet entistä useammin lukea uutisia liittyen luonnonvarojen niukkuuteen ja raaka-aineiden hintojen nousuun. Ympäristötehokkuuteen liittyvät ratkaisut ovat lähes aina tavalla tai toisella systeemivaikutteisia ja systeemitason ratkaisujen osalta meillä on vielä paljon tekemistä.

Tästä yhtenä yksikertaisena esimerkkinä on akkuihin käytettävät raaka-aineet ja näiden kestävä hyödyntäminen. Vielä emme ole ratkaisseet liikenteen sähköistymisen raaka-aineongelmaa. Toinen iso asia on biodiversiteetin kestävyys. Maankäyttö ja sen ohjaus ovat keskeisessä roolissa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä raaka-aineiden kestävän hyödyntämisen lisäksi.

Mitä toivot ##BuildingLife -hankkeen saavuttavan Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Aivan suurimpana toiveena on, että #BuildingLife saa aikaan konkreettisia tekoja eikä siitä muodostu vain patsastelukerho, jossa hymyillään ja puhutaan kauniita. Ja tämä luonnollisesti hankkeen tavoitteena onkin. Mielelläni haastan kaikkia mukana olevia organisaatioita kilpailemaan parhaista ja kestävimmistä ilmastoteoista keskenään, sekä kannustamaan muita toimijoita mukaan kisaan. Hanke toivottavasti nostaa ilmastoasiat yrityksissä merkityksellisempään rooliin ja vastuullisuuteen liittyvät asiat opitaan näkemään entistä laajemmin liiketoiminnan kehittämisenä pakkopullan sijaan. Ja tästähän meillä riittää todisteita jo vaikka kuinka paljon, että vastuullinen liiketoiminta on parempaa liiketoimintaa myös euroja laitettaessa jonoon.

Millaisia terveisiä lähettäisit päättäjille a) Suomen hallituksessa, b) kunta- ja maakuntatasolla?

Hallitustasolla toivoisin kovasti, että ilmastoasioihin liittyvät päätökset tehdään vankkaan tutkimustietoon perustuen, ymmärtäen Suomen rooli uusien ratkaisujen kehittäjänä. Ilmastopolitiikkaan ei pitäisi tarpeettomasti sotkea ideologisia elementtejä, vaan ilmastopolitiikka pitäisi tehdä Suomen tulevaisuuden rakentamisen näkökulmasta puoluetaustasta riippumatta.

Suomessa on mahdollisuus luoda ratkaisuja ja teknologioita, jotka ovat hyödynnettävissä globaalisti ilmaston muutoksen vastaisessa taistelussa ja näin lisätä hyvinvointia niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Tämä sama pätee mielestäni Suomen hallitus- kuin kunta- ja maakuntapäättäjätasolla.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Viherpesun ja kauniiden puheiden aika on ohi – joukko kiinteistö- ja rakennusalan johtajia vaatii koko alalta nopeita muutoksia – ja tarjoaa siihen myös ohjeet

18.9.2021
Lehdistötiedote 18.9.2021 Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja muutoksiin sopeutumisessa kiinteistö- ja rakennusalalta vaaditaan entistä parempaa tekemistä. Ala tuottaa noin kolmasosan Suomen päästöistä ja nyt joukko kiinteistö- ja rakennusalan johtajia peräänkuuluttaa nopeita toimia

BuildingToCop26 – Kohti YK:n ilmastokokousta

16.9.2021
YK:n ilmastokokous, eli COP26 järjestetään 31.10. – 12.11.2021 Glasgowssa. #BuildingToCOP26 projektiorganisaatio, johon kuuluvat mm. World Green Building Council, C40 Cities, The World Business Council for Sustainable Development (WBCSD),C40 Cities, GlobalABC,

Net Zero Carbon Buildings -sitoumus laajenee materiaaleihin ja sen allekirjoittajiksi haetaan alan kunnianhimoisimpia edelläkävijöitä

15.9.2021
Lehdistötiedote COP26 Ilmastokokouksen lähestyessä World Green Building Council (WorldGBC) päivittää kiinteistöjen hiilineutraaliin energiankäyttöön tähtäävän sitoumuksen, Net Zero Carbon Buildings Commitmentin. Jatkossa sitoumus kattaa myös tuotesidonnaiset päästöt.  WorldGBC on julkaissut päivitetyn Net Zero Carbon Buildings Commitment -sitoumuksen. Aiemmin

Ympäristöviikko vähähiilistä rakentamista edistämässä – Jakamalla oivalluksia hyödymme kaikki

10.9.2021
Me Skanskalla olemme asettaneet tavoitteeksemme olla hiilineutraaleja vuoteen 2045 mennessä. Jotta tavoitteemme voidaan saavuttaa, pyrimme tuomaan hiiliviisauden osaksi jokaisen skanskalaisen arkea. Se tapahtuu esimerkkien avulla, minkä vuoksi järjestämme tänä vuonna

Työpaja: EU Policy Whole Life Carbon Roadmap

10.9.2021
Tervetuloa FIGBC:n EU Policy -tiekartan Teams-työpajaan, jossa esittelemme jäsenillemme tiivistelmän uunituoreesta WGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap luonnoksesta. Tutustu tiivistelmään jo etukäteen: BuildingLife Roadmap Consultation -tiivistelmä_07092021 Dokumentti on osa

Yhdyskuntajätteistä lajitellaan alle puolet – tilaa kehitykselle on paljon

27.8.2021
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalous ei rajoitu pelkkään jätteiden lajitteluun, mutta siinäkin riittää parantamisen varaa: yhdyskuntajätteistä lajitellaan tällä hetkellä alle puolet. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa ja lajittelu kannattaa myös taloudellisesti,

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksestä

25.8.2021
FIGBC tukee ympäristöministeriön asetusta ilmastoselvityksen tuomiseksi osaksi uudis- ja korjausrakentamista. Mielestämme rakentamisen koko elinkaaren päästöjen vähentäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Rakennushankekohtainen arviointi sekä myöhemmin asetettavat raja-arvot ovat oikeita ja kannatettavia

Kerro kiertotalousratkaisuistasi!

23.8.2021
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalousratkaisuja ei aina osata tilata, sillä niistä ei ole riittävästi tietoa tai yritysten palveluita tunneta. Vastaa Markkinakatsauksemme kyselyyn, me nostamme parhaat ratkaisut esiin ja tuomme tekijät ja

#BL Leaders Forum 3: Toimintaohjelman julkistus

20.9.2021
Tapahtumassa julkaistaan #BuildingLife Toimintaohjelma hiilineutraaliin rakennettuun ympäristöön. Toimintaohjelma asettaa tavoitteet Suomen KIRA-alalle hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja tarjoilee alan eri toimijoille kattavan toimenpidelistan oman toiminnan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Toimintaohjelma julkaistaan luonnosversiona jonka tarkentamiseen

Level(s) -viitekehys julkisten hankintojen kriteerit nyt suomeksi

10.8.2021
Euroopan unioni panostaa yhä enemmän rakennushankkeiden ympäristövaikutuksiin. Vuoden 2021 lopussa julkaistavan Kestävän rakennetun ympäristön strategian tavoitteena on lisätä materiaalitehokkuutta ja vähentää rakennetun ympäristön ilmastovaikutuksia muun muassa liittämällä Level(s) -viitekehys julkisten

FIGBC kiertotalousasiantuntijat Asuntomessujen vieraina

9.8.2021
Kiertotalousasiantuntijamme Ella Lahtinen ja Visa Kivisaari vierailivat Lohjan Asuntomessuilla vuoden 2024 asuntomessukaupungin Keravan kutsumana. Keravan messujen kantavana teemana tulee olemaan kiertotalous. Kiertotaloutta on ryhdyttävä suunnittelemaan jo aikaisessa vaihessa, jotta alueen

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Tuomas Särkilahti, Skanska

5.8.2021
BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Skanskan tavoitteena on rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Se tarkoittaa