Green Building Council Finland

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Ville Reinikainen, Granlund

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle.

Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi?

Olen suurimman osan työurastani työskennellyt energiatehokkuuden, uusien energiaratkaisujen ja vastuullisuuteen liittyvien teemojen ympärillä. En ole päätynyt vahingossa näiden teemojen pariin, vaan jo hyvin nuoresta iästä lähtien olen leikkisästi sanoen saarnannut ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun puolesta, joten kun mahdollisuus ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi aukesi, koin hyvin luontevaksi ilmoittautua mukaan. Koen myös, että nykyinen roolini yrityksemme liiketoiminnan kehitysjohtajana ja substanssiosaaminen aiheeseen liittyen antavat minulle hyvät edellytykset toimia lähettiläänä.   

Millä tavoin Granlund edesauttaa muutosta kohti rakennetun ympäristön kestävää kehitystä?

Mielestäni Granlundin tärkein tehtävä rakennetun ympäristön kestävän kehityksen edistämisessä on auttaa meidän asiakaitamme onnistumaan omassa kestävän kehityksen työssään. Rakennetun ympäristön kestävä kehitys on Granlundin syvintä corea ja on ollut sitä koko yrityksemme historian ajan, 61 vuotta.

Erityisesti energiatehokkuus on ollut yrityksemme vahvuusalueita. Kehitimme ensimmäiset omat energiasimulointijärjestelmämme jo 70-luvulla ja olemme olleet vuosikymmenten saatossa kehittämässä kiinteistö- ja rakennusalan käytäntöjä sekä lainsäädäntöä niin Suomessa kuin EU-areenoilla.

Olemme ilolla seuranneet, että asia, joka on ollut meille kovin tärkeä jo hyvin pitkään, on noussut yhdeksi yhteiskuntamme keskeisimmistä puheenaiheista. On hienoa, että energiaratkaisujen lisäksi myös vastuullisuuden kysymykset laajasti ovat nousseet kiinteistö- ja rakennusalalla yritysten strategioissa korkealle. Tämä on tarjonnut Granlundille mahdollisuuden tarjota osaamistamme ja auttaa asiakkaitamme entistä laajemmin kestävän kehityksen kysymyksissä.

Miten Granlundilla toteutetaan vähähiilisiä ratkaisuja tai kiertotaloutta tai koko elinkaaren päästöjen vähentämistä käytännössä?

Oman toimintamme osalta tulemme olemaan hiilineutraaleja vuoden 2021 aikana. Tämän tavoitteen saavuttamisessa me hyödynnämme osittain kompensaatioita, mutta konkreettisina toimenpiteinä olemme panostaneet jo pitkään toimipisteidemme energiatehokkuuteen, liikkumisen vähähiilisyyteen ja muun muassa aurinkoenergian paikalliseen hyödyntämiseen. Lisäksi meillä on olemassa investointisuunnitelma, jolla pienennämme kompensaatioiden osuutta systemaattisesti.

Tärkeämpänä on kuitenkin meidän hiilikädenjälki, eli meidän tapauksessa se, miten paljon pystymme auttamaan asiakkaitamme vähähiilisissä ratkaisuissa ja päästöjen vähentämisessä. Meillä on tällä hetkellä käynnissä hiilikädenjäljen laskenta ja tavoitteena on, että jatkossa kaikkien meidän palvelujemme, myös niiden, joita ei suoraan mielletä päästövähennystoimiksi, hiilivaikutukset on laskettuna auki. Luonnollisesti kaikissa niissä palveluissa, jotka lähtökohtaisesti tähtäävät päästövähennyksiin, palveluiden päästövaikutukset on raportoitu kattavasti jo pitkään.  

Millä rakennetun ympäristön osa-alueilla on mielestäsi tehty suurimpia kehitysaskeleita ja millä toimialoilla on vielä mahdollisuuksia kehittyä entisestään?

Tähän taitaa olla helppo vastaus energiatehokkuus ja uudet energiaratkaisut. Tälläkin puolella on vielä kuitenkin paljon tehtävää muun muassa älykkäiden ohjausratkaisujen ja energian varastoinnin saralla.

Materiaalitehokkuus on hyvällä tavalla lähtenyt teemana nousemaan yhä tärkeämmäksi ja tällä puolella tekemistä riittää. Viime aikoina olemme saaneet entistä useammin lukea uutisia liittyen luonnonvarojen niukkuuteen ja raaka-aineiden hintojen nousuun. Ympäristötehokkuuteen liittyvät ratkaisut ovat lähes aina tavalla tai toisella systeemivaikutteisia ja systeemitason ratkaisujen osalta meillä on vielä paljon tekemistä.

Tästä yhtenä yksikertaisena esimerkkinä on akkuihin käytettävät raaka-aineet ja näiden kestävä hyödyntäminen. Vielä emme ole ratkaisseet liikenteen sähköistymisen raaka-aineongelmaa. Toinen iso asia on biodiversiteetin kestävyys. Maankäyttö ja sen ohjaus ovat keskeisessä roolissa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä raaka-aineiden kestävän hyödyntämisen lisäksi.

Mitä toivot ##BuildingLife -hankkeen saavuttavan Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Aivan suurimpana toiveena on, että #BuildingLife saa aikaan konkreettisia tekoja eikä siitä muodostu vain patsastelukerho, jossa hymyillään ja puhutaan kauniita. Ja tämä luonnollisesti hankkeen tavoitteena onkin. Mielelläni haastan kaikkia mukana olevia organisaatioita kilpailemaan parhaista ja kestävimmistä ilmastoteoista keskenään, sekä kannustamaan muita toimijoita mukaan kisaan. Hanke toivottavasti nostaa ilmastoasiat yrityksissä merkityksellisempään rooliin ja vastuullisuuteen liittyvät asiat opitaan näkemään entistä laajemmin liiketoiminnan kehittämisenä pakkopullan sijaan. Ja tästähän meillä riittää todisteita jo vaikka kuinka paljon, että vastuullinen liiketoiminta on parempaa liiketoimintaa myös euroja laitettaessa jonoon.

Millaisia terveisiä lähettäisit päättäjille a) Suomen hallituksessa, b) kunta- ja maakuntatasolla?

Hallitustasolla toivoisin kovasti, että ilmastoasioihin liittyvät päätökset tehdään vankkaan tutkimustietoon perustuen, ymmärtäen Suomen rooli uusien ratkaisujen kehittäjänä. Ilmastopolitiikkaan ei pitäisi tarpeettomasti sotkea ideologisia elementtejä, vaan ilmastopolitiikka pitäisi tehdä Suomen tulevaisuuden rakentamisen näkökulmasta puoluetaustasta riippumatta.

Suomessa on mahdollisuus luoda ratkaisuja ja teknologioita, jotka ovat hyödynnettävissä globaalisti ilmaston muutoksen vastaisessa taistelussa ja näin lisätä hyvinvointia niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Tämä sama pätee mielestäni Suomen hallitus- kuin kunta- ja maakuntapäättäjätasolla.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä