Green Building Council Finland

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Ville Reinikainen, Granlund

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle.

Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi?

Olen suurimman osan työurastani työskennellyt energiatehokkuuden, uusien energiaratkaisujen ja vastuullisuuteen liittyvien teemojen ympärillä. En ole päätynyt vahingossa näiden teemojen pariin, vaan jo hyvin nuoresta iästä lähtien olen leikkisästi sanoen saarnannut ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun puolesta, joten kun mahdollisuus ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi aukesi, koin hyvin luontevaksi ilmoittautua mukaan. Koen myös, että nykyinen roolini yrityksemme liiketoiminnan kehitysjohtajana ja substanssiosaaminen aiheeseen liittyen antavat minulle hyvät edellytykset toimia lähettiläänä.   

Millä tavoin Granlund edesauttaa muutosta kohti rakennetun ympäristön kestävää kehitystä?

Mielestäni Granlundin tärkein tehtävä rakennetun ympäristön kestävän kehityksen edistämisessä on auttaa meidän asiakaitamme onnistumaan omassa kestävän kehityksen työssään. Rakennetun ympäristön kestävä kehitys on Granlundin syvintä corea ja on ollut sitä koko yrityksemme historian ajan, 61 vuotta.

Erityisesti energiatehokkuus on ollut yrityksemme vahvuusalueita. Kehitimme ensimmäiset omat energiasimulointijärjestelmämme jo 70-luvulla ja olemme olleet vuosikymmenten saatossa kehittämässä kiinteistö- ja rakennusalan käytäntöjä sekä lainsäädäntöä niin Suomessa kuin EU-areenoilla.

Olemme ilolla seuranneet, että asia, joka on ollut meille kovin tärkeä jo hyvin pitkään, on noussut yhdeksi yhteiskuntamme keskeisimmistä puheenaiheista. On hienoa, että energiaratkaisujen lisäksi myös vastuullisuuden kysymykset laajasti ovat nousseet kiinteistö- ja rakennusalalla yritysten strategioissa korkealle. Tämä on tarjonnut Granlundille mahdollisuuden tarjota osaamistamme ja auttaa asiakkaitamme entistä laajemmin kestävän kehityksen kysymyksissä.

Miten Granlundilla toteutetaan vähähiilisiä ratkaisuja tai kiertotaloutta tai koko elinkaaren päästöjen vähentämistä käytännössä?

Oman toimintamme osalta tulemme olemaan hiilineutraaleja vuoden 2021 aikana. Tämän tavoitteen saavuttamisessa me hyödynnämme osittain kompensaatioita, mutta konkreettisina toimenpiteinä olemme panostaneet jo pitkään toimipisteidemme energiatehokkuuteen, liikkumisen vähähiilisyyteen ja muun muassa aurinkoenergian paikalliseen hyödyntämiseen. Lisäksi meillä on olemassa investointisuunnitelma, jolla pienennämme kompensaatioiden osuutta systemaattisesti.

Tärkeämpänä on kuitenkin meidän hiilikädenjälki, eli meidän tapauksessa se, miten paljon pystymme auttamaan asiakkaitamme vähähiilisissä ratkaisuissa ja päästöjen vähentämisessä. Meillä on tällä hetkellä käynnissä hiilikädenjäljen laskenta ja tavoitteena on, että jatkossa kaikkien meidän palvelujemme, myös niiden, joita ei suoraan mielletä päästövähennystoimiksi, hiilivaikutukset on laskettuna auki. Luonnollisesti kaikissa niissä palveluissa, jotka lähtökohtaisesti tähtäävät päästövähennyksiin, palveluiden päästövaikutukset on raportoitu kattavasti jo pitkään.  

Millä rakennetun ympäristön osa-alueilla on mielestäsi tehty suurimpia kehitysaskeleita ja millä toimialoilla on vielä mahdollisuuksia kehittyä entisestään?

Tähän taitaa olla helppo vastaus energiatehokkuus ja uudet energiaratkaisut. Tälläkin puolella on vielä kuitenkin paljon tehtävää muun muassa älykkäiden ohjausratkaisujen ja energian varastoinnin saralla.

Materiaalitehokkuus on hyvällä tavalla lähtenyt teemana nousemaan yhä tärkeämmäksi ja tällä puolella tekemistä riittää. Viime aikoina olemme saaneet entistä useammin lukea uutisia liittyen luonnonvarojen niukkuuteen ja raaka-aineiden hintojen nousuun. Ympäristötehokkuuteen liittyvät ratkaisut ovat lähes aina tavalla tai toisella systeemivaikutteisia ja systeemitason ratkaisujen osalta meillä on vielä paljon tekemistä.

Tästä yhtenä yksikertaisena esimerkkinä on akkuihin käytettävät raaka-aineet ja näiden kestävä hyödyntäminen. Vielä emme ole ratkaisseet liikenteen sähköistymisen raaka-aineongelmaa. Toinen iso asia on biodiversiteetin kestävyys. Maankäyttö ja sen ohjaus ovat keskeisessä roolissa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä raaka-aineiden kestävän hyödyntämisen lisäksi.

Mitä toivot ##BuildingLife -hankkeen saavuttavan Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Aivan suurimpana toiveena on, että #BuildingLife saa aikaan konkreettisia tekoja eikä siitä muodostu vain patsastelukerho, jossa hymyillään ja puhutaan kauniita. Ja tämä luonnollisesti hankkeen tavoitteena onkin. Mielelläni haastan kaikkia mukana olevia organisaatioita kilpailemaan parhaista ja kestävimmistä ilmastoteoista keskenään, sekä kannustamaan muita toimijoita mukaan kisaan. Hanke toivottavasti nostaa ilmastoasiat yrityksissä merkityksellisempään rooliin ja vastuullisuuteen liittyvät asiat opitaan näkemään entistä laajemmin liiketoiminnan kehittämisenä pakkopullan sijaan. Ja tästähän meillä riittää todisteita jo vaikka kuinka paljon, että vastuullinen liiketoiminta on parempaa liiketoimintaa myös euroja laitettaessa jonoon.

Millaisia terveisiä lähettäisit päättäjille a) Suomen hallituksessa, b) kunta- ja maakuntatasolla?

Hallitustasolla toivoisin kovasti, että ilmastoasioihin liittyvät päätökset tehdään vankkaan tutkimustietoon perustuen, ymmärtäen Suomen rooli uusien ratkaisujen kehittäjänä. Ilmastopolitiikkaan ei pitäisi tarpeettomasti sotkea ideologisia elementtejä, vaan ilmastopolitiikka pitäisi tehdä Suomen tulevaisuuden rakentamisen näkökulmasta puoluetaustasta riippumatta.

Suomessa on mahdollisuus luoda ratkaisuja ja teknologioita, jotka ovat hyödynnettävissä globaalisti ilmaston muutoksen vastaisessa taistelussa ja näin lisätä hyvinvointia niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Tämä sama pätee mielestäni Suomen hallitus- kuin kunta- ja maakuntapäättäjätasolla.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Vähähiilisen rakentamisen näkymät Euroopassa

2.12.2022
Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa. ”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen,

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green