Green Building Council Finland

CIRCL – tarina Amsterdamin kiertotalousrakennuksesta

Kiertotaloussprintin tulosseminaarissa Ympäristöministeriön pankkisalissa torstaina 8.11.2018 Niina Pussinen ABN Amrosta oli kertomassa kiertotalouden periaatteiden mukaan rakennetusta CIRCL-rakennuksesta. Puheenvuoro tarjoili lukuisia oivaltamisen hetkiä ja kertoi kuinka intohimoisesti Niina ja koko ABN Amron väki suhtautuvat kiertotalouden edistämiseen. Oivalluksia on korostettu tekstin edetessä ja kannustan sinua hyödyntämään niitä oman tarinasi rakennusmateriaalina. Voit lukea ne, mikäli aikaa on vain hetki tai vaihtoehtoisesti lukea koko tekstin, jos haluat tietää yksityiskohtaisemmin ABN Amron, hollantilaisen pankin CIRCL-rakennuksen tarinasta.

Taustaa

Amsterdam on ollut Niinan kotikaupunki 17 vuotta. Se on pitkä ja edistyksellinen aika kiertotalous-ajattelussa niin kulttuurisesti kuin yhteiskunnallisesti. Sanakirjasta ei liki 20 vuotta sitten löytynyt sanaa kiertotalous, vaikka kyse onkin ikivanhasta tavasta toimia. Niistä ajoista on tultu harppauksia tähän päivään. Tarina lähti liikkeelle jalkapallosta –  Jari Litmasen pelipaidasta Ajaxin riveissä, jossa luki ABN Amro. Nämä tapahtumat sysäsivät liikkeelle karkeasti oikaisten ABN Amron ja Niinan yhteisen matkan. Jalkapallo on vieläkin vahvasti mukana, tosin tässäkin on vaihdettu näkökulmaa ja pankin sponsorointi keskittyy nykyisin jalkapalloseuran nuorisotyön ja naisten jalkapallojoukkueen tukemiseen.

Niina Pussinen on syntynyt arkkitehtiperheessä; isä, veli ja veljenpoika ovat arkkitehtejä. Siten rakennukset ja arkkitehtuuri ovat olleet luonteva osa Niinan elämää ja ohjanneet voimakkaasti hänen valintojaan läpi elämän. Rakennukset ovat aina kertoneet hänelle tarinoita ja hän haluaa omassa työssään jakaa ja luoda tarinoita rakennusten avulla.

Oivallus no 1: On helpompi tehdä uutta, mutta onko helppo aina paras reitti? Vuonna 2015 ABN Amrolle tarjoutui mahdollisuus CIRCL-projektiin – rakentaa täysin uusi rakennus – joka rakennetaan kiertotalouden periaatteita noudattaen. Niina Pussinen on vastannut ABN Amrossa kestävän kehityksen toteutumisesta CIRCL -projektissa. Kestävästä kehityksestä kumpuavia teemoja kasvatetaan jatkuvasti jakamalla niitä asiakkaiden kanssa.

Äitirakennus, ABN Amron pääkonttori oli saanut sertifikaatit BREEAM-excellent ja BREEAM-outstanding. BREEAM-pisteet eivät kuitenkaan kertoneet rakennuksen tarinaa. Sitten oivallus tuli yhtäkkiä – palaverin aikana projektiin osallistunut yliopisto-opiskelija ehdotti tarinan kertomista kiertotalouden avulla.  Se tuntui heti luontevalta ja oikealta.  BREEAM-pisteiden laskemisesta luovuttaessa, tarkoituksena oli rakentaa niin hyvin kiertotalousperiaatteiden mukaisesti kuin mahdollista. Helppoa se ei tulisi olemaan ja varmasti myös hitaampaa kuin perinteisesti rakennettaessa, mutta siitä tulisi jotain kestävämpää rakennusalalle ja toivottavasti suunta yleistyvälle ajattelulle rakentamisessa – helpompi tehdä uutta kiertotalouden keinoin.

Oivallus no 2: RIGHT TO COPY. Kiertotalous on yhteinen intohimo ABN Amrossa ja myös viime vkolla julkistetun strategian perusta. ABN Amro palkittiin viime vuonna  right to copy -ajatusmallista, jossa jaetaan tietoutta kiertotaloudesta muille toimijoille ja viedään hyviä toimintatapoja myös muiden käyttöön. Hyvät ideat on tehty jaettavaksi ja kierrätettäväksi eteenpäin.

Oivallus no 3: RECYCLE – Innovaatioissa aloitetaan aina ruohonjuuritasolta. CIRCL on monella tapaa erityislaatuinen rakennus. Sen eristyspaneelit on tehty vanhoista farkuista. Farkut on kerätty työntekijöiltä ja osallistettu heitä siten yhteiseen rakennusprojektiin. Jopa 60% vaatteista päätyy poltettavaksi ensimmäisen käyttövuoden jälkeen. Samalla tämä oli kannanotto vaateteollisuuden kiertotalouteen. Myös rakennuksen huonekaluissa, kuten tuolit on hyödynnetty farkkumateriaalia. Oivallus no 4: Kiertotalous on eri kohderyhmien osallistamista rakennusprojektiin.

Oivallus no 5: RE-USE – Purkujätettä voidaan käyttää komponenttitasolla, elementteinä ja tuotteina. CIRCL-rakennuksessa on perusrakennusmateriaalina käytetty purkujätettä: 1. Ja 2. kerroksen lattiat ovat purkujätettä.  CIRCL:ssä on myös paljon tavaraa, josta ei huomaa sen olevan peräisin puretuista rakennuksista. Näitä tuotteita ovat muun muassa paloletkut, vessojen irtaimisto, putket ja kaapelitelineet. Elementtitasolla purkujätettä on hyödynnetty Philipsiltä kierrätettyjen ikkunaraamien uudelleenkäytöllä: ne toimivat nyt kokoushuoneiden seininä.

Kiinteistönomistajille purkutyö maksaa. Oivallus no 6: Uusia yritysmalleja/uutta liiketoimintaa on syntynyt purettavien kiinteistöjen omistajien ja rakennusmateriaalia toimittavien yritysten välille. Yritykset ottavat purkurakennuksen omistuksen sovitulla nimellisarvolla ja myyvät purkujätteen uudelle käyttäjälle ja tekevät näin positiivisen tuloksen. Tulevaisuuteen suunnatessa uudelleenkäyttö on oltava helppoa.

Oivallus no 7: RETHINK DESIGN –  Jos talo on palikoista koostettu kokonaisuus, kaikki osat voidaan käyttää uudelleen. Tämä vaatii jo rakennussuunnitteluvaiheessa asian erityistä huomioimista. Osien täytyy olla mekaanisesti uudelleen käytettäviä.

Oivallus no 8:  REDUCE – Tärkeimpänä on vähentää materiaalien käyttöä. Sillä on suurin vaikutus myös kiertotalouden toteutumisessa. CIRCL:ssä on käytetty 40 % vähemmän materiaalia kuin tavanomaisessa rakentamisessa. Puuta on käytetty vähemmän. Aikaisemmin olisi käytetty painavaa kivimateriaalia, CIRCL:ssä se korvattiin kevyemmällä alumiinilla. Kaikissa yksityiskohdisssa on säästetty materiaalia. Tuotteiden elinkaarta pidentämällä säästetään suoraan materiaalitarvetta.

Oivallus no 9: Uusi liiketoimintamalli kiertotaloudesta – omistuksesta palvelujen käyttöön. CIRCL:n hississä on 30 vuoden takuu ja niitä on vain yksi. Hissivalmistaja Mitsubishi arvelee hissin toimivan jopa 50 vuotta. Hissitarina on paljon mielenkiintoisempi, jos tarkastelemme asiaa toisesta näkökulmasta. Tarkoitus oli alunperin, että käytössä olisi 2 hissiä. Hissivalmistaja Mitsubishi poikkeuksellisesti toi keskusteluun uuden vivahteen kertomalla, että rakennuksessa ei tarvita kahta hissiä. Mitsubishi ei  myy hissejä vaan vertikaalista siirtymistä. Kiertotalousajattelu on tuonut Mitsubishin kaltaisille yrityksille uuden tavan ajatella omistusta palveluina. Silloin korostuu omistamisen pitkäaikaisuus. Vastaavia konseptejä löytyy jo lukuisia: Philipsin Lighting as a service -konsepti on jo tuttu product as a service -mallista.

Useat toimijat eivät olleet vielä valmiit tällaisiin liiketoimintamalleihin CIRCL:n rakentamisen aikoihin. Nyt kolme vuotta myöhemmin asiakkaat lähestyvät ABN Amroa juuri kiertotaloutta tukevien liiketoimintamallien luomiseksi. Niitä kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa.

Hollannista löytyy useita kiertotalouden guruja, mutta kiertotalous ei ollut aikaisemmin niin voimakkaasti esillä ennen CIRCL-rakennuksen tarinan syntymistä. Tiedon jakaminen on ollut tärkeää ja kiertotaloutta tuodaan esiin erilaisen näkyvyyden avulla. Siinä on paljon tuntemattomia ja hyödyntämättömiä tulokulmia, joita ABN Amro asiakkaidensa  kanssa edistää. CIRCL-rakennuksessa järjestetään esimerkiksi kiertotaloutta tukevia taide- ja ravintolatapahtumia.

Oivallus no 10: Erehtyminen on osa oppimisprosessia. Ensimmäinen CIRCL-rakennuksen suunnitelma heitettiin menemään, materiaalilaskelmat ja budjetti oli jo tehty. Toisessa suunnitelmassa pystyttiin hyödyntämään ensimmäisen suunnitelman sudenkuopat. Vertailtaessa ensimmäistä suunnitelmaa uuteen, luvut ovat aika järisyttäviä: Toisessa suunnitelmassa ensimmäiseen verrattuna pystyttiin vähentämään materiaalinkäyttöä 40% eli hiilijalanjälki jäi 40% pienemmäksi. Energiatehokkuuden suhteen energiapositiivisuus saavutettaneen 36 vuoden päästä rakentamisesta.

Oivallus no 11: Business Innovation Workshop -työpajat. CIRCL-rakennusprojekti ja itse rakennus on poikinut paljon hyvää. Yksi parhaista oivalluksista prosessin valmistuttua ovat olleet yhdessä asiakkaiden kanssa toteutetut 2 päivää kestävät työpajat. Niissä katsotaan yhdessä asiakkaan kanssa nykyistä liiketoimintamallia ja miten sitä voidaan muuttaa enemmän kiertotalouden periaatteiden mukaiseksi. Yli 60% pankin lainapääomasta liittyy kiinteistöjen rakentamiseen, joten innovaatiopajoissa edistetään yleensä KIRA-alan kiertotaloutta. Yhteydenpito on tiivistä ja noin kahden vkon välein tilanne päivitetään. Pohdinta pohjustetaan erilaisille arvoketjuanalyyseille. Eco Chain -yritys muun muassa laskee paljonko säästöjä voidaan saada ja kuinka ne voidaan rahoittaa.

Oivallus no 12: Urban mining collective. Kollektiivi on joukko yrityksiä, jotka haluavat luoda uusia rakennusmateriaaleja kierrätetyistä materiaaleista. Mukana on keskisuuria ja suuria yrityksiä. Yksi esimerkkituote on Freement -circular -sementti, joka on sataprosenttisesti kierrätettyä betonia. Tuote on lanseerattu markkinoille tänä keväänä. Se on yksi Urban mining collectiven 30 tuotteesta. Yritysten yhteistyön avulla tuotteita voidaan toimittaa suuria määriä ja isommat tilaukset ovat mahdollisia. Yhteistyössä tehdään hybridejä tarjouksia, joita vahvistetaan kumppanien muilla tuotteilla. Yhteistyössä myös lobataan ja tehdään markkinointia.

Niina Pussinen haluaa vielä korostaa, että kiertotaloudella on suuri merkitys: Meidän yhteinen taloutemme ja tulevaisuutemme on vaarassa. ABN Amro ei voi pankkina jäädä passiivisena odottelemaan ratkaisuja, vaan tekee ja oppii yhdessä asiakkaiden kanssa, right-to-copy muistattehan? Kuten Emma Watson sen ilmaisi ja nyt Niina Pussinen:  If not us, then who? If not now, then when?  

Tästä löydät linkit kiertotalouden julkaisuihin:

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Viherpesun ja kauniiden puheiden aika on ohi – joukko kiinteistö- ja rakennusalan johtajia vaatii koko alalta nopeita muutoksia – ja tarjoaa siihen myös ohjeet

18.9.2021
Lehdistötiedote 18.9.2021 Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja muutoksiin sopeutumisessa kiinteistö- ja rakennusalalta vaaditaan entistä parempaa tekemistä. Ala tuottaa noin kolmasosan Suomen päästöistä ja nyt joukko kiinteistö- ja rakennusalan johtajia peräänkuuluttaa nopeita toimia

BuildingToCop26 – Kohti YK:n ilmastokokousta

16.9.2021
YK:n ilmastokokous, eli COP26 järjestetään 31.10. – 12.11.2021 Glasgowssa. #BuildingToCOP26 projektiorganisaatio, johon kuuluvat mm. World Green Building Council, C40 Cities, The World Business Council for Sustainable Development (WBCSD),C40 Cities, GlobalABC,

Net Zero Carbon Buildings -sitoumus laajenee materiaaleihin ja sen allekirjoittajiksi haetaan alan kunnianhimoisimpia edelläkävijöitä

15.9.2021
Lehdistötiedote COP26 Ilmastokokouksen lähestyessä World Green Building Council (WorldGBC) päivittää kiinteistöjen hiilineutraaliin energiankäyttöön tähtäävän sitoumuksen, Net Zero Carbon Buildings Commitmentin. Jatkossa sitoumus kattaa myös tuotesidonnaiset päästöt.  WorldGBC on julkaissut päivitetyn Net Zero Carbon Buildings Commitment -sitoumuksen. Aiemmin

Ympäristöviikko vähähiilistä rakentamista edistämässä – Jakamalla oivalluksia hyödymme kaikki

10.9.2021
Me Skanskalla olemme asettaneet tavoitteeksemme olla hiilineutraaleja vuoteen 2045 mennessä. Jotta tavoitteemme voidaan saavuttaa, pyrimme tuomaan hiiliviisauden osaksi jokaisen skanskalaisen arkea. Se tapahtuu esimerkkien avulla, minkä vuoksi järjestämme tänä vuonna

Työpaja: EU Policy Whole Life Carbon Roadmap

10.9.2021
Tervetuloa FIGBC:n EU Policy -tiekartan Teams-työpajaan, jossa esittelemme jäsenillemme tiivistelmän uunituoreesta WGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap luonnoksesta. Tutustu tiivistelmään jo etukäteen: BuildingLife Roadmap Consultation -tiivistelmä_07092021 Dokumentti on osa

Yhdyskuntajätteistä lajitellaan alle puolet – tilaa kehitykselle on paljon

27.8.2021
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalous ei rajoitu pelkkään jätteiden lajitteluun, mutta siinäkin riittää parantamisen varaa: yhdyskuntajätteistä lajitellaan tällä hetkellä alle puolet. Tekniset ratkaisut ovat jo olemassa ja lajittelu kannattaa myös taloudellisesti,

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksestä

25.8.2021
FIGBC tukee ympäristöministeriön asetusta ilmastoselvityksen tuomiseksi osaksi uudis- ja korjausrakentamista. Mielestämme rakentamisen koko elinkaaren päästöjen vähentäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Rakennushankekohtainen arviointi sekä myöhemmin asetettavat raja-arvot ovat oikeita ja kannatettavia

Kerro kiertotalousratkaisuistasi!

23.8.2021
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalousratkaisuja ei aina osata tilata, sillä niistä ei ole riittävästi tietoa tai yritysten palveluita tunneta. Vastaa Markkinakatsauksemme kyselyyn, me nostamme parhaat ratkaisut esiin ja tuomme tekijät ja

#BL Leaders Forum 3: Toimintaohjelman julkistus

20.9.2021
Tapahtumassa julkaistaan #BuildingLife Toimintaohjelma hiilineutraaliin rakennettuun ympäristöön. Toimintaohjelma asettaa tavoitteet Suomen KIRA-alalle hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja tarjoilee alan eri toimijoille kattavan toimenpidelistan oman toiminnan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Toimintaohjelma julkaistaan luonnosversiona jonka tarkentamiseen

Level(s) -viitekehys julkisten hankintojen kriteerit nyt suomeksi

10.8.2021
Euroopan unioni panostaa yhä enemmän rakennushankkeiden ympäristövaikutuksiin. Vuoden 2021 lopussa julkaistavan Kestävän rakennetun ympäristön strategian tavoitteena on lisätä materiaalitehokkuutta ja vähentää rakennetun ympäristön ilmastovaikutuksia muun muassa liittämällä Level(s) -viitekehys julkisten

FIGBC kiertotalousasiantuntijat Asuntomessujen vieraina

9.8.2021
Kiertotalousasiantuntijamme Ella Lahtinen ja Visa Kivisaari vierailivat Lohjan Asuntomessuilla vuoden 2024 asuntomessukaupungin Keravan kutsumana. Keravan messujen kantavana teemana tulee olemaan kiertotalous. Kiertotaloutta on ryhdyttävä suunnittelemaan jo aikaisessa vaihessa, jotta alueen

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Tuomas Särkilahti, Skanska

5.8.2021
BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Skanskan tavoitteena on rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Se tarkoittaa