Green Building Council Finland

Elinkaarilaskenta syventää käsitystä rakentamisen vähähiilisyydestä

Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälki on nyt noussut esiin entistä ajankohtaisempana teemana ympäristöministeriön julkaistua pilotoitavan laskentamenetelmänsä elokuun lopussa. Ympäristöministeriön menetelmä on tervetullut yhdenmukaisten pelisääntöjen kokoelma, joka mahdollistaa erilaisten rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen vertailun koko elinkaaren yli. Hiilijalanjäljen odotetaan liittyvän säädösohjauksen piiriin ensi vuosikymmenellä: E-luvun lisäksi hankkeissa tulee laskea “C-luku” ja saavuttaa raja-arvo.

Hiilijalanjälkilaskenta uudisrakennushankkeessa 

Hiilijalanjäljen laskenta toimii eri tasoisena työkaluna eri vaiheessa uudisrakennusprojektia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa suunnittelua hiilijalanjälkeen kiinnitetään huomiota, sitä suuremmat vaikutusmahdollisuudet sen pienentämiseen on. Toisaalta, mitä myöhäisemmässä vaiheessa projektia hiilijalanjälkeä lasketaan, sitä tarkempaan lopputulokseen päästään.

Varhaisessa vaiheessa hanketta hiilijalanjälkilaskennalla voidaan identifioida vaikutusmahdollisuudet, joissa hankkeen yleisten reunaehtojen puitteissa pystytään pienentämään elinkaaren ympäristövaikutuksia. Kyse on kuitenkin enemmän leveällä pensselillä maalaamisesta – luonnostason suunnitelmien perusteella ei pysty vielä laskemaan tarkasti lopullisten ratkaisujen hiilijalanjälkeä. Vastaavasti taas hankkeen jo valmistuttua saadaan haalittua kaikista tarkimmat lähtötiedot hankituista materiaaleista, työmaan ympäristövaikutuksista ja käytönaikaisesta energiankulutuksesta – mutta takautuvasti ei enää pienennetä päästöjä.

Todentava laskenta ei kuitenkaan ole merkityksetöntä, vaan auttaa toisaalta identifioimaan pidemmän aikavälin kehityskohteita ja tarjoamaan vertailuaineistoa. Kaksivaiheista laskentaa voidaan myös käyttää tavoitteenasetannassa ja -seurannassa: alustavan laskelman perusteella määritellään hankkeelle tavoite hiilijalanjäljestä, ja valmistumisen jälkeen tehtävällä todentavalla laskennalla arvioidaan tavoitteen saavuttamista.

Hankekohtaisten lähtötietojen lisäksi hiilijalanjälkilaskennan lopputulokseen vaikuttavat käytetyt materiaalien päästötiedot, vakio-oletukset ja energian ominaispäästöt. Materiaalipäästötietojen osalta on tärkeää löytää parhaiten todellisuutta kuvaavat taustatiedot – niin ajallisesti kuin maantieteellisesti. Vakio-oletuksia tarvitaan tyypillisesti aina jossakin määrin – hankkeista ei saada kaikkia tietoja vaan elinkaariarvioija joutuu osaltaan turvautumaan tyyppiarvoihin. Energian ominaispäästöt vaikuttavat sekä rakentamisen aikaisiin päästöihin, että käytönaikaisen ostoenergian merkitykseen kokonaishiilijalanjäljessä. Mitä paremmin nämä taustatiedot vakioidaan, sitä paremmin eri rakennusten laskelmat ovat vertailukelpoisia. YM:n uusi järjestelmä ansiokkaasti pyrkii tarjoamaan tyyppiarvoja ja vakioita, jotka voi tarpeen mukaan korvata toteutuneilla arvoilla – tämä mahdollistaa laskemisen ohuemmillakin taustatiedoilla. Kuitenkin on perusteltua käyttää todellisia, hankekohtaisia tietoja siltä osin, kun niitä on saatavilla, jotta saadaan parhaiten todellisuutta vastaava lopputulos.

Epävarmuuksia, rajauksia, linjauksia ja tarkoitushakuisuuksia

Erityisesti käytönaikaisen energiankulutuksen käsittely vaikuttaa kriittisesti elinkaariarvioinnin lopputulokseen. Tyypillisesti käytetty 50 vuoden tarkastelujakso on pitkä aika, johon liittyy paljon epävarmuuksia. On tärkeää tiedostaa, että laskennassa käytetty tarkastelujakso ei automaattisesti tarkoita rakennuksen suunniteltua käyttöikää – se voi hyvin olla paljon pidempikin ajanjakso – vaan kyse on siitä, minkä suuruinen painoarvo käytönaikaiselle energiankulutukselle halutaan antaa verrattuna rakennusvaiheen päästöihin.

Epävarmuudet ostoenergian (sähkö, kaukolämpö, kaukojäähdytys) ominaispäästöistä vuosikymmenten päästä ovat joka tapauksessa suuria. Perinteisesti, esimerkiksi FiGBC:n REM-laskentamenettelyssä, on ostoenergialle käytetty samoja ominaispäästökertoimia koko tarkastelujakson ajalle. YM:n uusi menetelmä taas ottaa huomioon ilmastopoliittiset toimenpiteet ja sitoumukset, joiden perusteella on tehty ennuste laskevasta päästökehityksestä tarkastelujakson ajalle. Ostoenergian päästöt tulevat joka tapauksessa muuttumaan – sikäli on oikein perusteltua käyttää oletuksia niiden kehitykselle ajan myötä. Kiinteiden, laskentahetkeä kuvastavien, päästökertoimien käyttämisessä koko tarkastelujaksolle tulee välillä epätarkoituksenmukaisia lopputuloksia. Vaikkapa Vantaalla kaukolämmön päästöt ovat laskeneet huomattavasti vuosikymmenen alusta – pääasiassa jätevoimalan käyttöönoton myötä, kun kivihiilen polttaminen on vähentynyt huomattavasti. Espoossa ja Helsingissä taasen kaukolämmön ominaispäästöt ovat huomattavasti suurempia – kivihiilellä on suurempi osuus polttoainejakaumasta. Mutta jos laskennassa käytetään nykytason ominaispäästöjä 50 vuoden tarkastelujaksolla, unohtuu se, että kivihiilen käyttö loppunee myös Espoossa ja Helsingissä jo ensi vuosikymmenen aikana. Korvataan se sitten millä tahansa ratkaisulla, odotettavissa on, että ominaispäästöt pienentyvät huomattavasti.

YM:n menetelmässä lähtökohtaisesti käytetään koko maan keskiarvokertoimia ostoenergialle. Sähkönkulutuksen osalta tämä on oikein perusteltua – siirtoverkko on kuitenkin koko maan tasolla yhteinen. Kaukolämpöverkoissa kuitenkin ominaispäästöissä on valtavia eroja – Suomessa on hyvin hiili-intensiivisiä kaukolämpöverkkoja, joissa valtaosa energiasta on peräisin kivihiilestä tai turpeesta, ja jokseenkin hiilineutraaleja kaukolämpöverkkoja, joissa valtaosa lämmöstä tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla ja/tai metsäteollisuuden hukkalämmöillä. Keskiarvokertoimen käyttäminen kaukolämmölle ei juurikaan kuvasta sitä, mikä on uudisrakennuksen todellinen vaikutus energiasektorin päästöihin.

Energian ominaispäästöjen määrittelyynkin liittyy paljon erilaisia rajausmahdollisuuksia. Otetaanko huomioon tuontisähkön päästöt, huomioidaanko laskennassa energiatuotteiden elinkaaret (esimerkiksi polttoaineiden hankintaketjujen päästöt), kuinka yhteistuotannon päästöt allokoidaan lopputuotteille (vaihtoehtoina esimerkiksi energiamenetelmä, hyödynjakomenetelmä, primäärienergiamenetelmä). Käyttämällä erilaisia määrittelyjä on mahdollista päätyä hyvin erilaisiin lukuihin, tarkoitushakuisesti tai tahattomasti.

Käytettävien ominaispäästöjen valintaan ja niiden oletusmuutoksiin liittyy kokonaisuuden kannalta kysymys siitä, miten laskennassa halutaan painottaa rakennusvaiheen ja käyttövaiheen päästöjä. YM:n uusi malli korostaa huomattavasti enemmän rakennusmateriaalien päästöjä verrattuna REM-malliin, jossa käytönaikainen energia oli merkittävimmässä osassa hiilijalanjälkeä. Vertailukelpoisuuden kannalta yhtenevät laskennan pelisäännöt ovat tärkeitä – toisaalta olisi myös suotavaa, että laskentamenetelmän tulokset kuvaisivat todellisia päästövaikutuksia riittävän tarkasti. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta tärkein lopputulema laskennasta olisi kuitenkin se, että tunnistettaisiin merkittävimmät vaikutusmahdollisuudet hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Juhani Huuhtanen
Asiantuntija
Green Building Partners Oy

Lisätietoja: https://gbp.fi/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä