Elinkaarilaskenta syventää käsitystä rakentamisen vähähiilisyydestä

Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälki on nyt noussut esiin entistä ajankohtaisempana teemana ympäristöministeriön julkaistua pilotoitavan laskentamenetelmänsä elokuun lopussa. Ympäristöministeriön menetelmä on tervetullut yhdenmukaisten pelisääntöjen kokoelma, joka mahdollistaa erilaisten rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen vertailun koko elinkaaren yli. Hiilijalanjäljen odotetaan liittyvän säädösohjauksen piiriin ensi vuosikymmenellä: E-luvun lisäksi hankkeissa tulee laskea “C-luku” ja saavuttaa raja-arvo.

Hiilijalanjälkilaskenta uudisrakennushankkeessa 

Hiilijalanjäljen laskenta toimii eri tasoisena työkaluna eri vaiheessa uudisrakennusprojektia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa suunnittelua hiilijalanjälkeen kiinnitetään huomiota, sitä suuremmat vaikutusmahdollisuudet sen pienentämiseen on. Toisaalta, mitä myöhäisemmässä vaiheessa projektia hiilijalanjälkeä lasketaan, sitä tarkempaan lopputulokseen päästään.

Varhaisessa vaiheessa hanketta hiilijalanjälkilaskennalla voidaan identifioida vaikutusmahdollisuudet, joissa hankkeen yleisten reunaehtojen puitteissa pystytään pienentämään elinkaaren ympäristövaikutuksia. Kyse on kuitenkin enemmän leveällä pensselillä maalaamisesta – luonnostason suunnitelmien perusteella ei pysty vielä laskemaan tarkasti lopullisten ratkaisujen hiilijalanjälkeä. Vastaavasti taas hankkeen jo valmistuttua saadaan haalittua kaikista tarkimmat lähtötiedot hankituista materiaaleista, työmaan ympäristövaikutuksista ja käytönaikaisesta energiankulutuksesta – mutta takautuvasti ei enää pienennetä päästöjä.

Todentava laskenta ei kuitenkaan ole merkityksetöntä, vaan auttaa toisaalta identifioimaan pidemmän aikavälin kehityskohteita ja tarjoamaan vertailuaineistoa. Kaksivaiheista laskentaa voidaan myös käyttää tavoitteenasetannassa ja -seurannassa: alustavan laskelman perusteella määritellään hankkeelle tavoite hiilijalanjäljestä, ja valmistumisen jälkeen tehtävällä todentavalla laskennalla arvioidaan tavoitteen saavuttamista.

Hankekohtaisten lähtötietojen lisäksi hiilijalanjälkilaskennan lopputulokseen vaikuttavat käytetyt materiaalien päästötiedot, vakio-oletukset ja energian ominaispäästöt. Materiaalipäästötietojen osalta on tärkeää löytää parhaiten todellisuutta kuvaavat taustatiedot – niin ajallisesti kuin maantieteellisesti. Vakio-oletuksia tarvitaan tyypillisesti aina jossakin määrin – hankkeista ei saada kaikkia tietoja vaan elinkaariarvioija joutuu osaltaan turvautumaan tyyppiarvoihin. Energian ominaispäästöt vaikuttavat sekä rakentamisen aikaisiin päästöihin, että käytönaikaisen ostoenergian merkitykseen kokonaishiilijalanjäljessä. Mitä paremmin nämä taustatiedot vakioidaan, sitä paremmin eri rakennusten laskelmat ovat vertailukelpoisia. YM:n uusi järjestelmä ansiokkaasti pyrkii tarjoamaan tyyppiarvoja ja vakioita, jotka voi tarpeen mukaan korvata toteutuneilla arvoilla – tämä mahdollistaa laskemisen ohuemmillakin taustatiedoilla. Kuitenkin on perusteltua käyttää todellisia, hankekohtaisia tietoja siltä osin, kun niitä on saatavilla, jotta saadaan parhaiten todellisuutta vastaava lopputulos.

Epävarmuuksia, rajauksia, linjauksia ja tarkoitushakuisuuksia

Erityisesti käytönaikaisen energiankulutuksen käsittely vaikuttaa kriittisesti elinkaariarvioinnin lopputulokseen. Tyypillisesti käytetty 50 vuoden tarkastelujakso on pitkä aika, johon liittyy paljon epävarmuuksia. On tärkeää tiedostaa, että laskennassa käytetty tarkastelujakso ei automaattisesti tarkoita rakennuksen suunniteltua käyttöikää – se voi hyvin olla paljon pidempikin ajanjakso – vaan kyse on siitä, minkä suuruinen painoarvo käytönaikaiselle energiankulutukselle halutaan antaa verrattuna rakennusvaiheen päästöihin.

Epävarmuudet ostoenergian (sähkö, kaukolämpö, kaukojäähdytys) ominaispäästöistä vuosikymmenten päästä ovat joka tapauksessa suuria. Perinteisesti, esimerkiksi FiGBC:n REM-laskentamenettelyssä, on ostoenergialle käytetty samoja ominaispäästökertoimia koko tarkastelujakson ajalle. YM:n uusi menetelmä taas ottaa huomioon ilmastopoliittiset toimenpiteet ja sitoumukset, joiden perusteella on tehty ennuste laskevasta päästökehityksestä tarkastelujakson ajalle. Ostoenergian päästöt tulevat joka tapauksessa muuttumaan – sikäli on oikein perusteltua käyttää oletuksia niiden kehitykselle ajan myötä. Kiinteiden, laskentahetkeä kuvastavien, päästökertoimien käyttämisessä koko tarkastelujaksolle tulee välillä epätarkoituksenmukaisia lopputuloksia. Vaikkapa Vantaalla kaukolämmön päästöt ovat laskeneet huomattavasti vuosikymmenen alusta – pääasiassa jätevoimalan käyttöönoton myötä, kun kivihiilen polttaminen on vähentynyt huomattavasti. Espoossa ja Helsingissä taasen kaukolämmön ominaispäästöt ovat huomattavasti suurempia – kivihiilellä on suurempi osuus polttoainejakaumasta. Mutta jos laskennassa käytetään nykytason ominaispäästöjä 50 vuoden tarkastelujaksolla, unohtuu se, että kivihiilen käyttö loppunee myös Espoossa ja Helsingissä jo ensi vuosikymmenen aikana. Korvataan se sitten millä tahansa ratkaisulla, odotettavissa on, että ominaispäästöt pienentyvät huomattavasti.

YM:n menetelmässä lähtökohtaisesti käytetään koko maan keskiarvokertoimia ostoenergialle. Sähkönkulutuksen osalta tämä on oikein perusteltua – siirtoverkko on kuitenkin koko maan tasolla yhteinen. Kaukolämpöverkoissa kuitenkin ominaispäästöissä on valtavia eroja – Suomessa on hyvin hiili-intensiivisiä kaukolämpöverkkoja, joissa valtaosa energiasta on peräisin kivihiilestä tai turpeesta, ja jokseenkin hiilineutraaleja kaukolämpöverkkoja, joissa valtaosa lämmöstä tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla ja/tai metsäteollisuuden hukkalämmöillä. Keskiarvokertoimen käyttäminen kaukolämmölle ei juurikaan kuvasta sitä, mikä on uudisrakennuksen todellinen vaikutus energiasektorin päästöihin.

Energian ominaispäästöjen määrittelyynkin liittyy paljon erilaisia rajausmahdollisuuksia. Otetaanko huomioon tuontisähkön päästöt, huomioidaanko laskennassa energiatuotteiden elinkaaret (esimerkiksi polttoaineiden hankintaketjujen päästöt), kuinka yhteistuotannon päästöt allokoidaan lopputuotteille (vaihtoehtoina esimerkiksi energiamenetelmä, hyödynjakomenetelmä, primäärienergiamenetelmä). Käyttämällä erilaisia määrittelyjä on mahdollista päätyä hyvin erilaisiin lukuihin, tarkoitushakuisesti tai tahattomasti.

Käytettävien ominaispäästöjen valintaan ja niiden oletusmuutoksiin liittyy kokonaisuuden kannalta kysymys siitä, miten laskennassa halutaan painottaa rakennusvaiheen ja käyttövaiheen päästöjä. YM:n uusi malli korostaa huomattavasti enemmän rakennusmateriaalien päästöjä verrattuna REM-malliin, jossa käytönaikainen energia oli merkittävimmässä osassa hiilijalanjälkeä. Vertailukelpoisuuden kannalta yhtenevät laskennan pelisäännöt ovat tärkeitä – toisaalta olisi myös suotavaa, että laskentamenetelmän tulokset kuvaisivat todellisia päästövaikutuksia riittävän tarkasti. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta tärkein lopputulema laskennasta olisi kuitenkin se, että tunnistettaisiin merkittävimmät vaikutusmahdollisuudet hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Juhani Huuhtanen
Asiantuntija
Green Building Partners Oy

Lisätietoja: https://gbp.fi/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

World Green Building Week 2020 toi runsaasti näkyvyyttä kiinteistö- ja rakennusalan kestävyysmuutokselle

30.9.2020
Kestävän rakennetun ympäristön teemaviikko Green Building Week – WGBW (21.–25.9.2020) kokosi kiinteistö- ja rakennusalan organisaatiot vähähiilisen tulevaisuuden äärelle. Suomessa alan ilmastoteot saivat runsaasti mediahuomiota. Viime viikolla järjestetty World Green Building

Kestävän rakentamisen asiantuntijat virtuaalisesti koolla marraskuun alussa

26.10.2020
Kolmen vuoden välein järjestettävä kestävän rakenta­mi­sen maailman­kongressi BEYOND 2020 – World Sustainable Built Environment Online Conference kokoontuu marras­kuun alus­sa. Tukeva kattaus kestävän rakentamisen paikallisesta tilasta ja globaalista tulevaisuudesta avataan johtavien

Kiertotalousvalmennus -hankkeen tulosseminaarin satoa – Tutustu tulosraporttiin ja ideakortteihin

22.10.2020
FIGBC:n ja Sitran Kiertotalousvalmennus saatiin tällä erää päätökseen tulosseminaarin muodossa 21.10.2020. Valmennus on vauhdittanut rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja auttanut ratkomaan kiinteistöihin sekä rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita pilottiprojekteissa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, SATO

Kiertotalous muuttuu todeksi rakennusalalle!

21.10.2020

Kiertotalousvalmennus -hankkeen tulosseminaarissa tänään 21.10.2020 klo 13 esitellään hankkeen tuloksia ja kuullaan puheenvuoroja hankkeen pilottiorganisaatioilta Helsingin kaupungin asemakaavoitukselta, SATO Oyj:ltä ja Senaatti-kiinteistöiltä. Tulosseminaaria voit seurata verkossa Teamsilla.

Kestävä kaupunkisuunnittelu tarvitsee kiertotaloutta

20.10.2020

Kaavoituksella on tärkeä rooli kestävän, hiilineutraalin rakennetun ympäristön suunnittelussa. Helsingin kaupungin asemakaavoituksessa kiertotalous on tunnistettu tärkeäksi teemaksi, jota halutaan edistää uusia ratkaisuja kokeilemalla.

Ramirent Green Building Council Finlandin jäseneksi

12.10.2020
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Ramirentin jäsenekseen. Green Building Council Finland on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa ihmisille

Hankeohjauksella ja yhteistyöllä merkittävä rooli hiilijalanjäljen vähentämisessä – case Suomalais-venäläinen koulu

9.10.2020
Senaatti-kiinteistöjen rakennuttaman Suomalais-venäläisen koulun hiilijalanjälkeä on pystytty vähentämään merkittävästi ottamalla hiilijalanjälki huomioon suunnittelussa alusta alkaen. Hiilineutraaliustavoitteet asetettiin jo suunnittelukilpailun aikana. Helsinkiin ensi vuonna valmistuvan Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjäljestä on tulossa

Rakennusten aurinkosuojauksessa vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia energiatehokkuuden edistämiseksi

30.9.2020
LOIKKA-blogi, Juhana Repo | Aurinkosuojausratkaisuja toteuttava erikoisliikeketju Artic Store liittyi hiljattain mukaan Green Building Council Finlandin toimintaan, koska yrityksessä uskotaan, että tietoisuus aurinkosuojauksen hyödyistä ei ole vielä saavuttanut kaikkia rakennetun

#BuildingLife -kampanja nostaa rakennukset EU:n ilmastotyön keskiöön

30.9.2020
World Green Building Councilin #BuildingLife -kampanja käynnistettiin Euroopan parlamentissa 24.9.2020. Kampanjan tavoitteena on tulevien vuosien aikana nostaa rakennusten energian- ja materiaalien käytön vähentäminen EU:n ja jäsenvaltioiden keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. #BuildingLife -kampanjan

FIGBC juhli 10-vuotista toimintaansa etäjuhlien merkeissä

29.9.2020

Green Building Council Finland juhlisti 10-vuotista taivaltaan 24.9.2020. Tilaisuus pidettiin ajan hengessä etänä, mutta tarkoitus on vielä juhlistaa saavutusta kasvokkainkin.

Vaalitoimikunta hakee Green Building Council Finlandin hallitukseen jäseniä

29.9.2020
Green Building Council Finlandin marraskuussa pidettävässä syyskokouksessa täydennetään yhdistyksen hallitusta. Hallitukseen valittavien henkilöiden valintaa valmistelee vaalitoimikunta. Jos olet kiinnostunut FIGBC:n hallitustehtävistä ja toiminnan kehittämisestä tai haluat ehdottaa henkilöitä hallitukseen, ota

World Green Building -viikko avattiin vähähiilisten ratkaisujen parissa

25.9.2020

Hiilineutraalit ratkaisut rakennettuun ympäristöön- tilaisuus avasi kansainvälisen World Green Building- viikon Suomessa. Viikon teemana on #ActOnClimate, jonka toteuttamiseen tilaisuuden puheenvuorot tarjosivat laajan kattauksen ideoita ja työkaluja niin maailmalta kuin Suomestakin.

Hiilineutraalius tulee, oletko valmis?

25.9.2020
Johtavat kiinteistönomistajat ovat sitoutuneet hiilineutraaliin energiankäyttöön, hiilijalanjäljen laskenta ja raja-arvot tulevat osaksi rakennuslupaa ja kunnianhimoisimmat rakennushankkeet tähtäävät myös rakennustuotteiden päästöjen nollaamiseen. Onko sinun organisaatiosi valmis vastaamaan uuden ajan haasteisiin ja

FIGBC:n strategia 2021-2023 keskittyy toimialan nopeaan kestävyysmuutokseen ja yhteistyöhön

24.9.2020

Green Building Council Finlandin uudessa strategiassa määritetään vuoden 2035 kestävyysvisio välitavoitteineen, niiden saavuttamiseen keskittyvät kolmevuotiset kehitysprojektit sekä toimintaa ohjaavat arvot. Pääpaino on hiilineutraaliuden ja kiertotalouden edistämisessä.

One Planet SBC Programme relies on Circularity

24.9.2020
The One Planet Network’s Sustainable Buildings and Construction Programme (SBC) will #ActOnClimate by supporting transition to circularity, mainstreaming resource efficiency and providing training to share key learnings and achieve impacts.

Kestävä aluesuunnittelu -seminaarin satoa

23.9.2020
Green Building Council Finland, RAKLI ja ympäristöministeriö järjestivät jo perinteeksi muodostuneen Kestävä aluesuunnittelu -seminaarin tiistaina 22.9. Samalla julkistettiin kestävän alueen määritelmän päivitys. Tilaisuuden esitykset ovat luettavissa tapatumasivulla ja tilaisuuden tallenne katsottavissa täällä. Tilaisuuden alussa käsiteltiin kiertotaloutta ja vähähiilisyyden teemoja MRL-uudistuksessa. Puhujana

Rakentamisen ilmastovaikutusten vähentäminen on mahdollista nykykeinoin

23.9.2020

LOIKKA-blogi, Juhani Huuhtanen | Ympäristöministeriön työstämä rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä on kasvattanut rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen tunnettuutta voimakkaasti. Avaan kirjoituksessani, kuinka rakennusten elinkaarivaikutuksiin voidaan puuttua kaikenlaisissa hankkeissa.

Vaikuttava vuosikymmen kestävän rakennetun ympäristön asialla

23.9.2020

Juhlavuottaan viettävä FIGBC on kehittynyt kymmenessä vuodessa Suomen vaikuttavimmaksi ja laaja-alaisimmaksi kestävän rakennetun ympäristön yhteistyöverkostoksi. Kiinteistö- ja rakennusalan kestävää kehitystä kirittää viisi aktiivista toimikuntaa ja yli 170 jäsenorganisaatiota.

UUSI KESTÄVÄN ALUEEN MÄÄRITELMÄ OTTAA KANTAA ILMASTOHAASTEISIIN JA KIERTOTALOUTEEN

22.9.2020
Julkaisuvapaa 22.9.2020 klo 13.00 Tutustu tästä FIGBC:n kestävän alueen päivitettyyn määritelmään 2020 Kiertotalous ja ilmastotavoitteet haastavat kestävän aluesuunnittelun. Tähän haasteeseen vastaa Green Building Council Finlandin päivitetty Kestävän alueen määritelmä. Uusi

Loikka 2/20 on julkaistu!

21.9.2020

Vuoden 2020 viimeisessä Loikka-numerossa keskitytään kestävään rakentamiseen ja vihreään elvytykseen. Ajankohtaisissa artikkeleissa käsitellään esimerkiksi koronan vaikutusta vihreään elvytykseen, asumisen tulevaisuutta, kaupunkien roolia kestävässä rakentamisessa ja FIGBC:n kymmenvuotista taivalta.

11th Annual World Green Building Week (21–25 Sept.) Sparks Over 135 Events Across 35 Countries to Combat Climate Change

21.9.2020
The World Green Building Council issues call for government and business leaders to prioritise net zero buildings and secures 110 Net Zero Carbon Buildings Commitment signatories. LONDON, 21 September 2020

FIGBC sitoutuu hiilineutraaliin energiankäyttöön omassa toiminnassaan

21.9.2020
Green Building Council Finland on allekirjoittanut kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen. FIGBC:n tavoitteena on omien toimitilojensa hiilineutraali energiankäyttö, jota tullaan edistämään tiiviillä yhteistyöllä vuokranantajan ja muiden BIM-kampuksen sidosryhmien kanssa.

World Green Building Week näyttää, että kiinteistö- ja rakennusalalla on käynnissä iso muutos kestävämmäksi

21.9.2020
Tänään käynnistyvä World Green Building Week kokoaa Suomen kiinteistö- ja rakennusalan organisaatiot kestävän ja vähähiilisen tulevaisuuden äärelle. Viikko tarjoaa puheenvuoroja ja virtuaalitapahtumia rakennetusta ympäristöstä, ja se näkyy yli 170 kiinteistö-

Suomalaisten kestävän kehityksen johtajien ja FIGBC:n jäsenten terveisiä

21.9.2020
Kiinteistö- ja rakennusalan muutos näkyy alan toimijoiden vahvana sitoutumisena kestävän rakennetun ympäristön edistämiseen. Juuri julkaistut yli 20 suomalaisen johtajan ja Green Building Council Finlandin jäsenten edustajan terveiset osoittavat konkreettisesti, että
    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami