Ensi kesänä uusien rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät EU:n vaatimusten mukaisesti 20 prosentilla.
Vaatimusten täyttäminen asettaa Suomessa uusia haasteita rakentamiselle, rakenteiden suunnittelulle ja taloteknisille järjestelmille, todettiin FRAME-hankkeen* kolmannessa yleisöseminaarissa joulukuun alussa Helsingissä. Seminaarin puheenvuorot nostivat esiin muun muassa seuraavanlaista ajateltavaa:
- Eristekerroksen paksuus ja lisälämmöneristeen käyttö on huomioitava suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, koska eristepaksuus vaikuttaa rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen ja kuivumiseen.
- Hirsitalorakentamisessa on merkitystä sillä, tuleeko lisäeriste seinän sisä- vai ulkopuolelle. Lisäeristeen laittaminen hirsiseinän sisäpuolelle huonontaa rakenteen kosteusteknistä toimivuutta.
- Ilmastonmuutoksen myötä ilmasto lämpenee, sademäärät, tuuliolot, pilvisyys, ilman kosteus ja auringon säteilymäärä muuttuvat. Suunnittelulle suuria haasteita ovat viistosaderasituksen kasvu ja homeen kasvulle otollisten olosuhteiden lisääntyminen etenkin talvella ja syksyllä.
- Rakennusten ulko-osissa homehtumiselle herkkien materiaalien homehtumiskestävyyttä tulee parantaa tai korvata ne toisilla kestävämmillä materiaaleilla tai suojata rakenteet lämpöä eristävällä tuulensuojalla.
- Puurunkoisissa ulkoseinärakenteissa rapattu pintarakenne tulisi erottaa sisemmästä seinäosasta kuivumisen mahdollistavalla ilmaraolla, jotta homeen kasvu voidaan estää.
- Ilmansuunnat on huomioitava. Rakennuksen pohjoisseinällä puuverhous kuivuu huonosti, kun taas eteläseinällä tiilimuuraus tai rappaus voi lisätä sisemmän seinänosan kosteutta.
*) Tampereen teknillisen yliopiston, Aalto-yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen FRAME-hankkeessa tutkitaan ilmastonmuutoksen ja matalaenergiarakentamisen vaikutuksia rakennusten ja rakenteiden toimintaan. Hankkeesta voi lukea lisää täältä.
