Helsingin kaupunki on energiatehokkuuden edelläkävijä, jonka toimintaa ohjaavia ydinperiaatteita ovat ennakointi ja tarpeidenmukaisuus. Green Building Council Finlandin jäsenyys on paitsi Helsingille, myös muille kunnille mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa kiinteistö- ja rakennusalan kehitykseen ja saada ja jakaa tietoa alan toimijoiden kanssa.
Käyttäjien tarpeet kiinteistöjen energiatehokkuuden lähtökohtana
Helsinki on aktiivinen ja kokeileva energiansäästäjä, joka on seurannut kiinteistöjensä energiankulutusta jo vuosikymmenien ajan. Keskeisiä työkaluja kannattavien energiatehokkuustoimenpiteiden kartoittamiseen ovat energiakatselmukset, joissa kiinteistöjen energiankulutus analysoidaan käyttäjien tarpeiden ja energiatehokkuuden näkökulmasta.
“Kaupungilla on laaja käsitys kiinteistöjensä energiantarpeesta, ja siksi energiatehokkuutta on pystytty parantamaan kestävästi ja kustannustehokkaasti”, kertovat Rakennusviraston energia-asiantuntijat Katri Kuusinen ja Timo Posa.
Tyypillisiä keinoja ovat kiinteistöjen sisälämpötilan, ilmanvaihdon ja valaistuksen muutokset. “Esimerkiksi koulun liikuntasalin ilmanvaihto voi olla mitoitettu sadoille kevätjuhlan viettäjille, vaikka useimmiten liikuntatunnilla salissa on vain parikymmentä oppilasta kerrallaan. Tarpeenmukaisilla lämpötilan ja ilmanvaihdon ohjauksilla tilasta saa helposti energiatehokkaamman”, Kuusinen selvittää.
Helsingillä on ollut jo kuuden vuoden ajan käytössään myös energiatodistuksen kaltainen Display-energiamerkki, joka kertoo kiinteistöjen koko energiankulutuksen. Lisäksi kaupunki on kokeillut muun muassa aurinkoenergian käyttöä kiinteistöissään ja laatinut alan toimijoissa kiinnostusta herättäneet ohjeet palvelurakennusten matalaenergiarakentamiseen. Lähes nollaenergiarakentamisen ohjeet ovat työn alla. Kerättyä tietoa käytetään myös hankkeiden suunnittelussa. “Ennakointi on välttämätöntä, sillä energiamääräykset kiristyvät koko ajan. On katsottava pitkälle tulevaisuuteen jo suunnitteluvaiheessa”, Kuusinen ja Posa korostavat.
Jokaisen käyttäjän sitouttaminen haastavaa
Kaupungin energiatehokkuustyössä haastavaa on Kuusisen ja Posan mukaan kaikkien käyttäjien saaminen mukaan talkoisiin: viimeinen ei muista sammuttaa valoja, ja tietokoneet hurisevat läpi yön. Kaupunki onkin pyrkinyt vahvistamaan yhteisen vastuun näkökulmaa kouluttamalla työpaikoille erityisiä ekotukihenkilöitä, jotka kannustavat koko työyhteisöä kiinnittämään huomiota energiankulutukseen. Lisäksi kaupunki velvoittaa kiinteistöjen hoitajia raportoimaan energiatehokkuustoimenpiteistään sekä seuraamaan tehostetusti energiankulutusta ja taloteknisten järjestelmien toimintaa.
“Helsingin vaakunassa on vene, jota kaikki soutavat”, huomauttaa Posa ja toivoo, että kaikki kiinteistöjä käyttävät ja huoltavat tahot keskustelisivat enemmän keskenään ja sitoutuisivat yhteisiin energiatehokkuustavoitteisiin.
Kuntien näkökulma GBC Finlandin toimintaan
Helsingin kaupungille on tärkeää päästä osallistumaan alan kehitykseen ja vaikuttamaan tuleviin muutoksiin jo niiden suunnitteluvaiheessa, ja siksi kaupunki on GBC Finlandin jäsen. Verkostojen tarjoama mahdollisuus tiedonvaihtoon muiden kuntien ja kaikkien kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kesken on Posan ja Kuusisen mielestä erittäin tärkeää: “Avainkysymys on, miten jo olemassa oleva tieto ja kokemus saadaan siirrettyä muille niin, ettei kaikkien tarvitse ratkaista samaa ongelmaa”, asiantuntijat pohtivat.
“GBC Finlandin jäsenenä olemme päässeet mukaan esimerkiksi yhdistyksen Värkki-projektin kehittämien ympäristömittareiden valmisteluun. Verkostosta saamme tärkeää ajankohtaista tietoa alan kehityksestä, ja samalla voimme huolehtia siitä, että juuri kuntien näkökulma huomioidaan alan kehityksessä. Siksi myös muiden kuntien kannattaisi tulla mukaan verkostoon”, Kuusinen sanoo.
Erilaisten toimijoiden välinen yhteistyö ja tiedonkulku ovat Kuusisen ja Posan mielestä edellytyksiä myös laajempien ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. “Ei riitä, että yksin Helsingin kaupunki pitää huolta omistamistaan kiinteistöistä, sillä kaikkien kaupungissa toimivien ja kaupunkia kehittävien on otettava kestävyys huomioon myös esimerkiksi suunnittelussa, kaavoituksessa, materiaalien valinnassa ja kiinteistöjen ylläpidossa.” Energiatehokkuuden näkökulmasta kaupunki onkin nähtävä kokonaisuutena, jossa ihan kaikilla on tärkeä rooli.
Teksti: Kiira Keski-Nirva/Green Building Council Finland
