Green Building Council Finland

Energiatehokas rakentaminen vastaa ilmastopolitiikan tavoitteisiin, luo työpaikkoja ja on kansantaloudellisesti järkevää

Työnantajani, Schneider Electric, on energianhallinnan globaali asiantuntija. Meillä on yli 1 000 energianhallinnan ammattilaista, jotka auttavat ihmisiä ja organisaatioita saamaan toiminnastaan enemmän irti vähemmällä energialla.

Olemme kokonaisvaltaisten kiinteistöjen energianhallintakumppanuuksien kautta säästäneet suomalaisilta asiakkailtamme 130 000 MWh energiaa vuosina 2006–2010. Tämä tarkoittaa rahana 6,7 miljoonaa euroa ja päästövähennyksinä 27t CO2. Päästövähennyksen vaikutus on sama kuin jos 9 514 autoa poistettaisiin vuodeksi Suomen liikenteestä.

Johtamani Buildings-yksikön ja sen julkisen sektorin kumppaneiden yhteisenä tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Energiatehokkuusprojekteissa voimme antaa kumppanillemme täyden pitkäjänteisesti seurattavan energiansäästötakuun. Esimerkiksi SE:n ja Oulun Sivakka Oy:n toteutuneessa kumppanuusprojektissa säästettiin 7 706 tonnia CO2-päästöjä viidessä vuodessa ja lähes 27 900 MWh energiaa. Eli saman kuin 1 083 kierrosta autolla maapallon ympäri.

Vaikkei EU-lähtöinen lisäsäätely aina meissä ympäristöystävällisyyden ja energiatehokkuuden käytännön toteuttajissa Hurraa-huutoja nostata, suhtaudun erittäin positiivisesti ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi energiatehokkuudesta siihen ajatuksella perehdyttyäni. Tosin direktiivissä esitetty julkisten kiinteistöjen korjausvelvoite ei tee ihmeitä EU:n eikä Suomen, kokonaispäästövähennystavoitteelle, ellei toimenpiteitä kohdisteta vaiheittain myös muunkaltaisiin kiinteistöihin. Kiinteistöjen päästövähennykset olisikin saatava osaksi Euroopan unionin pienipäästöisemmän tulevaisuuden tiekarttaa.

Niin Schneider Electricillä kuin minulla henkilökohtaisestikin on pitkän liiketoimintakokemuksen ja tutkimustyön perusteella hyvä syy argumentoida, että energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanon todelliset lisäkustannukset Suomen julkiselle taloudelle eivät nouse arvioituun miljardiin.  Koska hankintakäytäntöjen ja lakien parantaminen johtaa mitattaviin lopputuloksiin vasta vuosien päästä, en toki näe estettä sillekään, että yksityinenkin sektori otettaisiin mukaan energiatehokkuusdirektiivin piiriin, mikäli poliittista tahtoa asian tueksi löytyy.

Komission ehdotukseen sisältyy myös ristiriitaisia viestejä julkisten hankintojen roolista kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäjinä. Yhtäällä (kappale 17) mainitaan, ettei energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsisi tehdä muutoksia julkisia hankintoja koskeviin EU -säädöksiin. Toisaalla (kappale 32) korostetaan tarvetta puuttua byrokraattisiin ja lainsäädännöllisiin esteisiin, jotka hidastavat energiatehokkuushankkeiden toteutumista. On toki mahdollista, että (kappaleessa 17) käytetty sanamuoto viittaa siihen, että komissio esitteli ehdotuksen uudeksi hankintalakiraamiksi viime vuoden lopussa. Nykyinen hankintalaki ja hankintaosaaminen eivät kannusta elinkaariajatteluun, eivätkä velvoita ottamaan huomioon energiatehokkuuden parantamisesta koituvia huomattavia kustannussäästöjä.

Energiapalveluja ei direktiivissä pitäisi luokitella vain teknologian ja asennuksen yhdistelmäksi, sillä päästövähennysten kannalta olennaista on kokonaisvaltainen energiatehokkuuden hallinta. Myös kysyntäjoustoa eli energian huipputehojen hallintaa ja siirtoa vähemmän kuormittaville ajoille olisi hyvä edistää reippaammin jo tässä direktiivissä. Älyverkkoihin siirtyminen tasaisi kustannuspiikkejä ja säästäisi energiaa.

Tanska, EU:n puheenjohtajamaana, pyrkii voimakkaasti saamaan direktiiville hyväksynnän kesäkuun ministerineuvostossa. Toivon Suomen ja muiden energiatehokkuuden edelläkävijämaiden hallituksilta rohkeutta hyväksyä direktiivi sellaisena, että sen avulla päästään kunnissa parantamaan kiinteistöjen energiatehokkuutta ja elinolosuhteita mahdollisimman kustannustehokkaasti ja ympäristöä säästäen.

Kirjoittaja Jari Tainio on LVI-insinööri ja Schneider Electric Buildings Finlandin toimitusjohtaja

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä