Green Building Council Finland

Energiatehokkuussopimukset vuosille 2017–2025 käynnistyvät

Suomessa käynnistyy ensi vuonna neljä uutta energiatehokkuussopimusta vuosille 2017–2025. Sopimusten tavoite on tehostaa energiankäyttöä teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä.

Vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja.

Suomessa on tehostettu energiankäyttöä kansallisella tasolla vapaaehtoisin keinoin jo 90-luvulta lähtien. Uusi energiatehokkuussopimuskausi on sarjassaan kolmas ja se jatkaa tämän vuoden lopussa päättyvää kautta 2008–2016. Mukaan tavoitellaan laajaa joukkoa yrityksiä ja kuntia.

Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa vapaaehtoinen sopimusmenettely toimii ja tuottaa hyviä tuloksia. Energiatehokkuustoimia aktiivisesti toteuttaneiden yritysten ja kuntien ansiosta vuoden 2015 alussa säästyi energiaa vuositasolla yli 600 000 omakotitalon vuosittaisen energiankäytön verran ja vastaavasti hiilidioksidipäästöt vähenivät yli 3,5 miljoonaa tonnia.

Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Niiden tavoite on kattaa yli puolet EU:n energiatehokkuusdirektiivissä Suomelle asetetusta sitovasta energiansäästötavoitteesta. Ne ovat konkreettinen osa Suomessa tehtävää ilmastonmuutoksen vastaista työtä.

Ensi vuonna käynnistyvään sopimuskauteen 2017–2025 on sitoutumassat laaja joukko suomalaisia toimialoja. Mukana ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Kuntaliitto ry, RAKLI, Elintarviketeollisuus ry, Energiateollisuus ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Öljy- ja biopolttoaineala ry, Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry. Sopimusten toimeenpanosta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Energiavirasto yhteistyökumppaninaan Motiva.

Ministeriöt ja toimialaliitot allekirjoittavat sopimukset 14.10.2016 Säätytalolla. Yritykset ja kunnat voivat liittyä sopimukseen jo tilaisuuden yhteydessä.

www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi [hr]
Lisätiedot:

Neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka, TEM, puh. 029 50 64813, pentti.puhakka@tem.fi [mailto:pentti.puhakka@tem.fi]

Yli-insinööri Pia Outinen, Energiavirasto, puh. 029 5050 087, pia.outinen@energiavirasto.fi [mailto:pia.outinen@energiavirasto.fi]

Ympäristöneuvos Maarit Haakana, YM, puh. 029 5250 069, maarit.haakana@ymparisto.fi [mailto:maarit.haakana@ymparisto.fi]

Asiantuntija Kati Ruohomäki, EK, puh. 040 7675 684, kati.ruohomaki@ek.fi [mailto:kati.ruohomaki@ek.fi]

Johtaja, asunnot Aija Tasa, RAKLI, puh. 050 3272 077, aija.tasa@rakli.fi [mailto:aija.tasa@rakli.fi]

Energiainsinööri Kalevi Luoma, Kuntaliitto, puh. 09 771 2556, kalevi.luoma@kuntaliitto.fi [mailto:kalevi.luoma@kuntaliitto.fi]

Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula, Öljy- ja biopolttoaineala ry, puh. 040 503 9465, pekka.huttula@oil.fi [mailto:pekka.huttula@oil.fi]

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC:n vastuullinen sijoitustoiminta

24.3.2023
Aidosti vastuullisesti voi sijoittaa pienikin organisaatio. Green Building Council Finlandin hallituksen hyväksymän varainhallinta- ja sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitamme aiempina vuosina kertyneen ylijäämän kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset ovat positiivisia. Joskus voi kasvavissa organisaatioissa

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT