Esitys seuraavalle hallituskaudelle – kehitetään yhdyskuntiamme kestäviksi

KEHITETÄÄN YHDYSKUNTIAMME KESTÄVIKSI

Haluamme tuoda esiin seuraavia näkökohtia hallitusohjelman sisältöön ja toteutukseen.

VAHVISTETAAN KAUPUNKIYMPÄRISTÖÄ JA –KESKUKSIA

• Rakentaminen suunnataan täydentämään ja tiivistämään nykyistä kaupunkirakennetta
• Kaavoitus- ja lupaprosessia kehitetään ohjaamaan alueita ja hankkeita edullisempiin elinkaarikustannuksiin
• Lainsäädäntöä kehitetään täydennysrakentamismyönteiseen suuntaan
• Ohjataan kuntien maankäyttömaksuja kokonaistalouden ja alueiden uusiutumisen kannalta optimaalisiksi.

Suomen rakennetun ympäristön osuus kasvihuonepäästöistämme on noin 40 prosenttia. Olemme myös sitoutuneet EU:n tavoitteisiin vähentää päästöjämme 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kehityksen takaamiseksi Suomessa pitää kehittää olemassa olevia yhdyskuntia energiatehokkaalla täydennysrakentamisella joukko- liikenneyhteyksien varrelle. Tiiviimpi ja eheämpi yhdyskuntarakenne parantaa tuottavuutta, työmarkkinoiden toimintaa, kilpailukykyä ja julkisen sektorin kustannustehokkuutta.i) Keskusten elinvoimaisuutta ja palvelukykyä tuetaan parhaiten ja taloudellisimmin olemassa olevaa rakennetta tiivistämällä ja vanhaa tehokkaasti hyödyntämällä. Keinot vaihtelevat yh- dyskuntarakenteen eri osissa.

SUOSITAAN KÄVELYÄ, PYÖRÄILYÄ JA JOUKKOLIIKENNETTÄ

• Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne pitää tehdä kaupunkiseuduilla houkuttelevaksi liikkumisvaihtoehdoksi vero- tuksen ja muiden kannusteiden keinoin.
• Liikenneinvestoinnissa priorisoidaan laajaa väestöä hyödyttäviä joukkoliikenneratkaisuja.
• Liikenneinfrastruktuurin ylläpidossa on suosittava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä.
• Kestävään liikkumiseen ohjaavia toimintamalleja ja palveluita on otettava laajemmin käyttöön (esim. valtion ja kaupunkiseutujen kuntien väliset MALPE –aiesopimukset).

Liikennepolitiikan lähtökohtana tulee olla tarpeisiin vastaava suunnittelu tiiviissä yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteensuosiminen on järkevää ympäristön mutta myös kansalaisten terveyden kannalta. Riittämättömän liikunnan on arvioitu lisäävän terveydenhoidon menoja vuodessa 100–200 miljoonaa euroa.ii )

SUUNNITELLAAN ALUEISTA ENERGIATEHOKKAITA KOKONAISUUKSIA

• Kannustetaan kuntia ottamaan aluehankkeiden energiakokonaisuuden (kulutus ja tuotanto) koordinointivastuu
• Eri aluetasojen kaavoituksessa selvitetään ja määritellään alueiden kestävyys- ja energiatasot ja -ratkaisut
• Edistetään hyvien aluekehityksen energiakäytäntöjen levittämistä (esim. ERA 17–ohjelman avulla).

Energiaratkaisut alkavat kulutuksen hillinnästä. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen tulee yhä kannattavam- maksi teknologian kehityksen myötä. Pienimuotoinen hajautettu tuotanto toimii osana tulevaisuuden verkottunutta ja älykästä energiajärjestelmää. Asuinrakennusten energiaratkaisut toimivat tehokkaasti suurten voimalaitosten rinnalla. Suomi voi omalla osaamisellaan ja resursseillaan täyttää EU:n uusiutuvan energian lisäys- ja ilmastotavoitteet. Tarvitaan tutkimusta, kokeiluja ja ohjausta, jotta saadaan paras mahdollinen tuotto tulevaisuuden energiaratkaisuista eri aluetasoil- le ja yksittäisille rakennuksille.

i) Laakso & Loikkanen, Talous ja yhteiskunta 3 | 2014

ii) Liikunta – hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006. Sosiaali- ja terveysministeriö 2007:1